Viimeisimmät

Uusia tekemisiä ja yks Pikkutyyppi

Pikkasen voisin maistaa…

Ollaan me vielä täällä, ei olla muutettu mihinkään toiseen paikkaan tai hävitty tai mitään. Nykyään meillä on vaan uusia tekemisiä ni siks me ei olla kirjoteltu. Meillä on nimittäin oma Pikkutyyppi, ja sen vahtaaminen on melko aikaavievää puuhaa. Se tuli meille joskus kesällä jo, ja sillon se oli tosi pieni, eikä se ees kattonu meihin päin. Me ei saatu koskee siihen ku ollaan muka niin rajuja… Eikä olla, vähän vaan pussaillaan ja ehkä kokeillaan vähän tassulla. Nyt se ei oo enää niin pieni, vaan meiän kokonen jo, ja se kattoo meitä ja nauraa, ihan selkeesti tarkottaa et ”tuu tänne”, ja me aina välillä mennään ja vähän pussataan sitä, mä varsinki meen. Joskus se on aika raisu; välillä se metelöi ja kerran se melkein puri mua!! Kerran mun piti sanoo sille että ei saa kun se rapsutti mua niin lujasti! Mut enimmäkseen se on ihan harmiton ja kiva, siitä tulee varmasti ihan kelpo rapsuttaja kun nyt jo aletaan sitä harjotella. Mä voin harjotella sen kanssa rapsutusta ihan mieluusti.

– Onni

Hieno kieli sulla. Ootko sä jossain bändissä?

Meillä on oma Pikkutyyppi. Se on välillä tosi arvaamaton, siitä ei ikinä tiiä mitä se aikoo. Sen takia mä en meekkään ihan sen lähelle monesti, vaan hengailen vaan lähistöllä, mä oon silleesti järkevästi varovainen. Ehkä se on arvaamaton siks koska se on Tyttö. Tytöt on arvaamattomia. Puh. Välillä se on ihan kiva kumminki, sillon mä meen ja pusken sitä. Joskus se puskee takasin. Joskus se yrittää koskee muhun mut sillon mä yleensä meen pois, varovaisuutta juu nou. Mä oon alkanu sen Pikkutyypin viralliseks vahtijaks. Se on aika raskasta hommaa mutta mä selviän kyllä kun oon niin huippu vahtija.

– Liti

 

p.s. Vaikka meillä on uusia hommia ni tehään me vanhojakin hommia vielä: käyään akiliitämässä Äispän kaa (Litikin käy!) ja Liti käy näytelmissä. Me käyään vieläkin lenkillä Äispän kaa ja monesti toi Pikkutyyppikin tulee mukaan. Sillä on sellanen Vaunu millä se matkustaa ja siinä Vaunussa on meitä varten sellanen alapaksi. Ollaan testattu, ihan ookoo, mut kyl me mieluummin kävellään ja luetaan viestejä samalla.

Mainokset

Sisustuskärpänen puri

Vartiohommissa

Viikkoa myöhemmin...

Mun mielestä tässä meiän kodissa on vähän parantamisen varaa. Koska Äispä ja Iskä on kiireisiä kun niitten pitää käyä töissä ni mä oon aatellu että voin kyllä vähän auttaa sisustamalla kun mulla on kumminki aikaa sillon ku ne on töissä tai nukkumassa. Esimerkiks keittiöön tuli sellanen laatikkojuttu, ni mun mielestä siinä oli tyhmät ulokkeet, ni mä söin ne pois. Sitte Äispä osti siihen toisenlaiset ulokkeet jotka ei oo niin tyhmät. Sitte meillä oli yhen ikkunan eessä sellanen este, joku ”verho”, ni se oli ihan tiellä ku mä en nähny siitä ikkunasta tähystää ulos ja vartioida. Ni mä vähän muokkasin sitä sellaseks että se ei häiritse tärkeitä vartiohommia. Nyt siitä näkee tosi hyvin ulos aina ku tarttee.

Ei tartte kiittää, mä teen tälläsiä sisustushommia ihan mielelläni.

– Lipi

Salaperäinen Pupu

Eilen Mummi tuli meille. Äispä ja Iskä on nykyään TOOOOSI niuhoina aina ku meille tulee kyläilijöitä. Aina sanotaan et ”pois – istu – odota – hiljaa…” Mä en tajuu miks pitäis istuu hiljaa ku kerran ilostuu niin hurjasti kyläilijöistä!?! Mä haluaisin vaan juosta ekana sinne ovelle ja kaataa ne kyläilijät maahan ja pussata ne hengiltä, näyttää miten HUIPPUA musta on kun ne tuli mulle kylään! Ni ei muka saa. Höh. Ihan tyhmää. Ni ei me saatu mennä ovelle sillonkaan ku Mummi tuli. Mut mä sanoin kyl ääneen että musta oli ihan tyhmää ettei saatu mennä, nii, että Mummiki ties että musta oli parasta että se tuli.

Äispä ja Mummi lähti autolla. Mä tiiän ku me katottiin Lipin kaa ikkunasta. Sitte myöhemmin kun me oltiin ootettu tosi k auan ni ne tuli takas. Niillä oli uusia kasseja mukana. Mä halusin heti mun tuliset mut koska Äispä on niin hidas ni mun piti ite mennä tsekkaa ne kassit. Mä löysin sieltä ihanan pehmeän Pupun! Se tuntu just mulle sopivalta tuliselta ni mä otin sen sitte ite ku Äispä hidasteli jotai muuta. Lipiki ois halunnu sen Pupun ni meille tuli vähän kiistaa siitä, mutta mulla se oli kyllä ekana. Just oltiin vasta ehitty alkaa tutustuu siihen Pupuun ku Äispä huomas meiät ja Pupun yhessä. ”EEEEEEEEEEEEIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!” se rääkäsi TOSI lujaa!

Mä laskin irti siitä Pupusta kun se niin kovasti huusi ja säntäsi äkkiä mun luokse. En oo nähny sen liikkuvan noin nopeesti aikoihin! Mä aattelin että jos sen piti olla yllätyslahja ni ei haittaa, voin kyllä esittää yllättynyttä kun se antaa sen Pupun takas mulle. Mutta ei. Se sano että se Pupu ei oo mulle. Eikä Lipille. ”EI – OLE – TEIDÄN!” Siis mitä häh? Kenes sitte? Ei se mitään Pupuja tartte ku sillä on mut ja Lipi. Eikä Iskä tartte Pupuja. Nyt se Pupu istuu hyllyssä ja piinaa meitä. Kenen se Pupu on? Miksei me saada sitä? Jos se on jonkun toisen Pupu ni ei sitä varmaan haittaa jos me vähän esimöyhennetään sitä. Tai niinku testataan et se on varmasti hyvä ja leikkiinsopiva. Meille on muuttanu Salaperäinen Pupu.

– Onni

Suuri Metsästäjä

Suuren Metsästäjän katseelta ei pakene kukaan

Mulla on supertärkee tehtävä. Mä oon Suuri Metsästäjä ja mä suojelen meiän kotia pahoilta muurahaisvihulaisilta. Niitä vihulaisia tunkeutuu meiän alakertaan ja ne yrittää selvästi vallottaa meiän kodin. Mä metsästän niitä ja syön ne kaikki! Välillä mä oon väijyssä kylppärissä. Jos mä ootan siellä pimeessä ni ne ei nää mua ja mä voin tehä yllätyshyökkäyksiä! Oonki saanu sillälailla ansaan monen monta muurahaista. Mä oon niin tehokas että ne muurahaiset hävis välillä kokonaan. Ne varmaan muutti naapuriin ku ne huomas et ei kannata hei tänne tunkeilla ku täällä on niin parhaista parhain kodinpuolustaja-Lipi! Sitte me oltiin siellä kyläilyreissulla ni sillä aikaa ne muutti takas. Nyt mä taas karkotan niitä.

Eilen oli yks läheltäpiti-tilanne. Mä olin just väijyny yhtä vihulaista siinä matolla kun se muurahainen yht’äkkiä hyökkäs mun kimppuun! Se meinas vetää mua nekkuun ja mua alko aivastuttaa ihan hulluna! Mut koska mä oon suuri metsästäjä ni sain kuitenki senkin kapinallisen nitistettyä. Onhan tää tosi vaarallista hommaa mut jonkun on pakko pitää huolta meiän kodista ni mä kyl teen sen mielelläni.

– Liti

Kukkuluuruu

Bätmäni ja Robini

Kukkuluuruu mitä kuuluu vai kuuluuko mitää?!? Meille kuuluu hyvin. Ollaan täällä Eetun luona kylässä ja vietetään rentoo maalaiselämää taistelun ja muun kivan merkeissä. Mä oon ollu täällä jo monta päivää mut Lipi tuli vasta. Lipissä oli Turon haisua ja meiän pedissä oli kanssa Turon haisua ja äispän housuissa oli Turon haisua, mut Turo ei tullu tänne. Mä nuuskutin kaikki housut ja pedit ja annoin Lipille vähä turpiin ku se silleen otti ja katos moneks päiväks. Kiva ku se on nyt takas. Siitä on kasvanu ihan kelpo painikaveri ja sivupotku (tiiättekö, niinku Bätmänillä on Robini, ni mä oon se Bätmäni ja Lipi on se Robini). Vaikka se repiki ne meiän pedit ni on se silti ihan mukiinmenevä tyyppi.

– Onni

 

Leijonakuningashetki

Mä olin Turolla kylässä Äispän kaa. Se Turo on kyllä välillä aikas pelottava… Varsinki sillon ku se haukkuu ja murisee! Kokoajan pitää olla varovainen että mitä tapahtuu ja mistä joku hyökkää ku silleen muristellaan! Mä yritin parhaani mukaan suojella Äispää kaikelta pahalta ja Turolta. Onneks ollaan nyt täällä Eetulla ja Onniki on täällä. Onni on paras ja huipuin ja me ollaan yhessä hyvä tiimi. Ja Onnin vieressä on paras nukkuu ja se on paras taistelukamu. Mä esitän sille mun härkätaisteluliikkeitä ja sit se jahtaa mua. Se on parasta!

– Liti

Jouluterkut

Me on oltu malleina juustopalkalla ja Äispä on ottanu meistä kuvia. Mä oon jo niin tottunu malli että osaan mennä kuvaan ilman pyytämistäki ja istuu nätisti ja poseerata. Lipi ei osaa vaan se vaan haluu syyä joulukoristuksia ja kynttilöitä. Äispä laitto joulukoristusta meiän majanki yläpuolelle ni Lipi söi neki. Äispä sanoo et Lipi on pieni tihulainen. Se ei vielä tiiä mitä on joulu ku se on niin pien, mutta mä kyllä opetan sitä. Mä opetan sitä aina pihallaki ku se rupee riekkuu ni mä pöllytän sen lumessa. Se on hullu lumipömöttäjä eikä sitä palele yhtään vaikka ois kuinka kylmä! Aika hullu.

– Onni

Joulun parhaat mallipojat Liti ja Onni

Hirveen herkullista joulua kaikille meiän kamuille ja niillekin kamuille mitä ei vielä tunneta!

Ja mä toivon että kaikki saa yhtä hienoja joulukoristuksia ku mitä mä oon saanu! Joulukoristukset on parhaita! – Liti

Kynttiläkausi

Mähän sanoin että se on huono idea...

Meillä on kynttiläkausi. Äispällä on paljon kynttilöitä joita se aina illalla valaisee. Musta ne kaikki kynttilät ja eriväriset kupit ja muut on tosi mielenkiintosia ni mä oon tutkinu niitä. Mä oon haistanu ja maistanu ja testannu niitten toimivuutta leluina. Arvio: ihan ookoo. Vaikka vähän ehkä huonosti sulavia on sellaset kynttilät niinku mahassa. Yks toinen mikä ei oo välttämättä parasta mitä oon syöny, on sellane vihree hiekka mitä on niissä kynttiläkupeissa. Mut onpahan testattu ni ei jää jälkikäteen harmittaan.  – Liti

Mä sanoin kyllä et se on huono idea ottaa niitä kynttilöitä ja kuppeja sieltä pöyältä, mut uskooko tuo kakara…? No ei! Ihan sama juttu ku sillon ku se repi sen meiän pedin. Mä sanoin sillonki et ”Äispä ei kyllä tykkää…” mut ei se sitä estäny. Se repi sen silti! Ja sit vielä pakotti mutkin osallistumaa siihe vaikka en ois oikeesti halunnu! Mä kyl heti kerroin kaiken Äispälle ku se tuli kotii. – Onni

%d bloggers like this: