Archive for syyskuu, 2007

Uudet (tyhmät) kujeet

Sen temppukoulun jälkeen mammalla on ollu kotona ihan uudet kujeet ja kuviot. Se on askarrellu sellasia kolistuspurkkeja, jotka aina välillä lentää maagisesti kuin tyhjästä mua kohti ja säikyttää. Niistä lähtee kauheen kova ääni ja mä vähän ehkä pelkään inhoon niitä. Tänäänki just ku olin tekemässä fengshui-reikää mun petiin ni sit yks kaks kesken parhaan möyhennyksen se purkki paukahti ihan siihen mun viereen! Mä säikähdin ihan hirveesti ja mulla meni pasmat ihan sekasin ja mun oli pakko lopettaa sen reiän teko kun en enää uskaltanu jatkaa vaan piti vahtii sitä purkkia. Kolistuspurkkien lisäks toinen inha juttu on jäähyt. Iskä ja mamma pistää mut pois olkkarista välillä, yleensä just kesken mun parhaitten raisuleikkien. Se on supermälsää.

Meiän lenkkeilyki on menny ihan mahdottomaks… Mamma on alkanu käyttäytyä ihan tosi huonosti lenkillä! Sillä on varmaan joku iän murros tai jotain kun nyt yks kaks se on alkanu olla ihan mahoton vaikka kaikki meni aikasemmin niin hienosti. Siis mamma on ekakski laittanu mun fleksin solmuun mun ympäri joka kerta sen temppukoulun jälkeen kun ollaan menty lenkille. Se tuntuu inhalta ja mun pitää vähän köyristää selkää sen takia ja hinkuttaa vähän kylkiä seiniä vasten. Ja sit aina kun mä spurttailen ni mä lennän yks kaks selälleen tai pyllylleen tai jotenki nurin ihan ympäriämpäriinsä. Sillon mä aina tuijotan mammaa syyttävästi hetken ja kysyn et ”mitä sä oikeen meinaat, hullu???”. Mamma on alkanu nyt niskuroida mun johtajan asemaa vastaan ja mä en saa enää ees näyttää tietä lenkillä! Mitähän se seuraavaks keksii?!? Pakko saada toi nainen ruotuun ja pian!


Väsymys poikii ahdinkoa

Mamma on valittanu koko viikon miten se on niin kaamean väsyny. Se on vaan kotona äksyilly ja ärripurritellu, ja valittanu kun se ei saa mitään aikaseks. Mitäs luuhaa töissä kaiket päivät!! Olis kotona mun kaa ni varppina sais hirveesti kaikkee aikaseks. Nyt mamman väsymys on poikinu jo ahdinkoa. Mulle nimittäin!

Mamma on valittanu kauheesti miten se ei saa muhun mitään kontaktia ja mä oon muka ihan kuriton. Sit Wappu-lampurin äispä meni kertomaan että ne käy sellasen tädin luona että sen äispä oppis uusia temppuja. Mamma tietty innostu siitä ja päätti että sekin kokeilee. Mä aattelin eka että mikäs siinä, mee vaan johonki temppukouluun. Mä kun oon jo täysin oppinu, osaan istuu ja pysyy paikalla, mennä maahan ja antaa tassua, siis aina kun mua sattuu huvittamaan, ni mä en tartte semmosia temppukouluja, mut mammalla on kyllä varaa vielä kehittyä. Mä en siis sillon vielä tienny mitä se sen uus temppukouluharrastus vaatii multa…

Tänään oltiin ekaa kertaa temppukoulussa. Siellä ei ollu ketään muita kun mä, mamma ja täti (eli tylsää, ei ketään kavereita kenen kaa vois leikkiä). Sillä tädillä oli varmaan joku ongelma, kun se muris mulle kun mä yritin tehdä sille mun vakkaritervehdyksen (etutassut ilmaan mahdollisimman korkeelle ja sit kaaputetaan jos ei tyyppi tajuu laskeutua mun kielen ulottuviin). Muutenki koko reissu oli TOSI outo. Mamma ja täti puhu iiihaaaan liiiiiikaaaaa ja mulla oli tosi tylsää. Sit siellä oli kauheen kylmäki ja mua paleli, varsinki sen jälkeen kun se täti sylki mun päälle vettä. Aika törkeetä mun mielestä tommonen käytös. Sit ne laitto mun hienon fleksin ihan solmuun ja se meni mun ympäri ja mä kaaduin monta kertaa enkä meinannu pysyy pystyssä. Ja mamma ja täti vaan nauro mun kärsimyksille. Että tämmöstä pienen viattoman koiran kidutusta oli temppukoulussa. Miksei Wappu varottanu mua… Pahinta tässä on se, että mamma aikoo mennä sinne uudestaan! Vaadin suojelua! Auttakaaaaaa……….


Kyläilyreissulla

Arvatkaa missä me ollaan??? Me ollaan mamman kaa Mikkelissä!!! Vähänkö siistiä!!! Me ollaan käyty Kostin kotona ja Sulon kotona ja A-miehen toisessa kotona ja nyt ollaan Jenskan ja Turon kotona. Täällä on tosi kivaa vaikka sataaki ihan kokoajan. Me käytiin tänä aamuna leikkimässä Sulon kotona ja Sulo oli taas pienentyny vähäsen. Mut me oltiin yhtä nopeet. Ja Sulo oli mamman mielestä muka ketterämpi ku mä, mut en kyllä usko. Mä oon kuitenki ehkä maailman ketterin.

Mä sain kans uuden puvun. Se on lämmin ja hieno. Mut sen sovittaminen oli ihan mälsää kun mun piti vaan seistä paikallaan ja näyttää hyvältä. Mua esineellistettiin siinä miesmallin hommassa. Se oli tylsää. No mut mä meen nyt takas leikkimään Turon kaa tonne pihalle. Täällä on kiva kun voi mennä ulos ja sisään kun haluu, kotona ei voi ikuna tehä niin tai mamma suuttuis kauheesti. Siellä pääsee ulos vaan ku mamma lähtee mukaan.


Mut on haastettu!

Koska mä oon PARAS, ni Tahvo teki mulle haasteen. Haaste menee näin:

Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Mun täytyy myöntää et tää on aika haastavaa, mut koitetaas:

Mulla on päällä hikinen turkki. Turkki on ihan melkistä musta, mutta naamasta ja tassuista vähän valkoinen kans. Nyt se on hikinen, kun oon pömöttäny jo monta tuntia. Naamassa on pidempiä karvoja ja mahan alla lyhyempiä.

Tossa oli toi helppo osuus, nyt tulee tää vaikee osuus eli haastaminen. Mä aion haastaa seuraavat tyypit:

Ruusu (koska Ruusu on samis)

Pontus (koskaPontuskin on samis)

Leevi (koska Leevikin on samis)

Roope-russeli (koska Roope on kova jätkä)

Milla-Emeliina (koska Milla-Emeliinalla on kiva blogi)

Huh! Olipas hankalaa. Onneks se on nyt tehty.

Mä yritin pidättäytyä sisustamisesta tällä viikolla ettei mammalle tulis ressi, mut tänään mä en enää voinu hillitä itteäni. Mä sisustin taas yhden sohvatyynyn, tosin tällä kertaa vaan fengshuilin sen tyynyn päällisen enkä niitä sisuksia. Vähän oon kans kyllä tällä viikolla muotoillu sellasta lipastoa eteisessä. Mun mielestä pyöreät kulmat on paljon paremmat ku terävät. Mamma sanoo et huomenna me lähetään reissuun. Vähän jo jänskättää, minneköhän me mennään…!?!


Uusi harrastus

Mulla on uus harrastus. Nyt kun tuli syksy ja kaikki Innot ja T.i.l.a:t alko telkkarissa ni mäkin inspiroiduin ja ajattelin alkaa sisustamaan. Sisustus onkin tosi mukava ja halpa harrastus (toim.huom. mamman mielestä Onnin sisustusharrastus ei ole a)mukava eikä b)halpa), jota voi suositella kaikille. Mä oon aluks harjotellu sellasilla helpoilla kohteilla täällä kotona. Tässä mun muutamia aiempia töitä:

”Kaikkea kivaa keittiön matosta” (mun ensimmäisiä harjottelutöitä, hyvin minimalistinen toteutus):

Matto

”Oma peti kullan kallis” (ennen ja jälkeen kuvat):

Oma peti (ennen) Oma peti (jälkeen)

”Sohvatyynyjen fengshui”

Sohvatyynyt

 

Siis tästä fengshuista mä oon innostunu ehkä eniten. Mun mielestä on tosi tärkeetä et millanen viilis noiden huonekalujen ja sellasten asennosta tulee. Mä haluun että mun aurat ja muut pääsee täysillä oikeuksiinsa ja ettei huono sisustus pilaa mun hyviä viiliksiä. Mä oon päättäny kutsua pömöjä välillä fengshuiks, koska pömössä saa usein aikaan kaikkein parhaita sisustusratkaisuja.

Eilen kun mä olin yksin kotona ja mulla oli paljon aikaa luomiselle, päätin ottaa vastaan haasteen. Tää oli mun suurin rojekti tähän mennessä ja tiesin, että se tulis olemaan erittäin haastava. Päätin kuitenki tarttua tilaisuuteen ja luomisen vimma otti mut valtaansa. Näin jälkikäteen täytyy kyllä sanoa että jälki on viimesen päälle ammattimaista ja fengshuit on kohdallaan. Jostain syystä mamma ja iskä ei vaan osannu arvostaa mun luovuutta ja olohuoneessa vallitsee taas sama tylsä järjestys. Onneks mamma kuitenkin tajus edes tallentaa mun luovuuden jälkipolvien ihasteltavaks, tässä teillekin nyt parhaat palat:

Fengshui 1 Fengshui 2 Maestro ja fengshui


Daudi on daas däällä

Muistatteko sen megaflunssan, mikä mulla oli viime talvena? Se on tullu syksyn mukana takasin. Mua aina välillä niiskuttaa ja sit mä miehekkäästi ryystän ne räät sisään. Sit ku mä oon ryystäny tarpeeks ni sit rykäsen ne ulos sellasena miehekkäänä klimppinä. Mamma sanoo et mä oksennan, mut mun mielestä se on miehekkäämpää ajatella et mä sylkäsen. Mä oon nyt kahtena yönä sylkeny, ja sit äsken kans vähän päivällä. Muuten mulla menee ihan kivasti, ei mulla oo yhtään kipee olo. Kalle-setä on ollu meillä kylässä ja mun ei tarttenu olla tänään yksin ku se oli mun kaa kotona. Ihan kiva ni ei tartte potea daudia yksin. Kalle-setä tuli kylään sopivasti.