”Kaikki hauskuus päättyy aikanaan”, sano mamma kun Onnia shampoopesulle vietiin.

Tänään me käytiin pitkästä aikaa puistossa. Me mentiin johonki kauas puistoon mut heti kun päästiin perille ni mä tiesin missä me oltiin, vaikka puistoa ei vielä ees näkyny. Ja me ollaan käyty siellä vaan yhen kerran, sillon ku mä tapasin Kamun. Tänään ku me mentiin sinne ni arvatkaa kuka oli taas siellä? No Kamu tietty! Mä en eka kauheesti välittäny Kamusta kun siellä oli yks ihana neiti ni mun piti ihan ensteks yrittää sitä. Mut sit kun se neiti lähti ja ennen ku uusia neitejä tuli, ni sillon me möyhyttiin Kamun kaa ihan ältsisti! Kamun kaa on kiva riehua ku me ollaan melkein saman kokoset ni ollaan silleen tasaväkiset. Kamu yrittää vaan vieläki vähän löylyttää mua, pari osumaa se tais saadakin niinku kuvasta näkyy…

Mä en ois halunnu ees lähtee sieltä puistosta ja yritin jarruttaa viimeseen asti, mut mamma raahas mut päättäväisesti autoon. Mä ehdin ottaa autossa pienet tirsat ennen ku tultiin kotiin ja alko tapahtua outoja. Mä jouduin shampoopesulle. Mä en oo joutunu shampoosuihkuun ku yhen kerran aikasemmin, ku mä en koskaan likaannu. Tänään mä olin kuiteski mamman mielestä niin kuranen ja verinen (?) et oli pakko ottaa järeemmät aseet käyttöön. Siispä mut pestiin vihreellä shampoolla. Mä en oo ihan varma onks se shampoopesu mukavaa vai karseeta. Outoa se on ainaki, mä hämmennyin siitä niin paljon et en tajunnu ees repiä pyyhettä kun mua kuivattiin. Ja sit kun mamma ja iskä meni saunaan ni mä saunoin ylälauteella pitkään vaikka ne heitti löylyäki. Mulla meni varmaan vettä päähän tai jotain ku oon ollu sit vähän outo…

Advertisement