Archive for marraskuu, 2007

Hirmeä päivä

Eilen oli karmean surmean hirmeä päivä. Eka mut jätettiin yksin moneks tunniks, mut siihen mä oon jo tottunu ni ei se mua haitannu. Mut sit kun äispä tuli kotiin ja olis pitäny alkaa viettää mun kaa laatuaikaa, ni vielä mitä! Se päätti kiduttaa mua siivoomalla!! Eka se huiski esineitä sellasella vihreellä rukkasella ja mua aivastutti. Sit se kaivo imurin esiin ja siinä vaiheessa mä katsoin parhaaks liueta mahdollisimman kauas. Mut koska imuri on vihulainen, ni mun piti pitää sitä silmällä kokoajan, ja sitäpaitsi meidän kotin on niin pieni et en mä päässy läheskään tarpeeks pitkälle karkuun. Äispä imuroi ihan TOOOOSIIIII kauan ja mua alko jo väsyttää, mut imurivahdissa ei voi nukkua. Sillonhan se imuri vois vaikka syödä mun leluja tai pahimmassa tapauksessa mut kokonaan! Mun piti siis vahtia sitä silmä kovana ja lopulta onneks äispä laitto sen takas sinne imurin luolaan eteisen nurkassa. Tässä vaiheessa mä huokasin helpotuksesta, mut liian aikasin. Siivous ei loppunu siihen.

Sit äispä kaivo esiin pitkän kepin ja sen päähän se laitto märän rätin. Sit se huito pitkin lattioita sen kanssa. Mua vähän arvelutti sekin, ni en menny kauheen lähelle. Mut piti sitäkin tarkkailla. Lopuks mä jouduin eteiseen arestiin. Siivoominen on pahinta!! Mulla meni koko ilta sit siihen et mä tarkistelin et onhan kaikki tavarat nyt tallella ja oikeilla paikoilla. Onneks äispä ei kuitenkaa siirrelly mitään huonekaluja pysyvästi, niinku Tiitulle ja Morselle kävi. Ja Julilleki on käyny niin. Mun oli kuiteski pakko tarkistaa, koska mä oon Virallinen Tarkastaja. Sit mua väsytti kauheesti kun sain kaiken tarkastettua, ni oli pakko ottaa iltanokoset ja siirtää iltapömöjä parilla tunnilla. Ei kiva.

Nyt mäki oon saanu oman koiranaamakirjasivun. Ei se oo läheskään yhtä hieno kun tää mun loki, mut on siellä koiranaamakirjassa mun kavereitaki ni on sellanen sit pakosti oltava. Kun kaikilla muillaki on ni mulle kans.


Uusia naamoja täällä MUN kirjassa

Häikäsevää porukkaa Huono ilma, hyvä viilis Kolmen kimppa Rakkaat alamaiseni!

Me käytiin eilen taas Kamun puistossa ja Kamu oli taas siellä! Hassua miten ne aina sattuu sinne just sillon ku me mennään. Nyt sinne tuli kans yks uus bostonikaveri, Valtteri. Valtteri on aikas paljon mun veljen Oton näköne ja Valtterillaki on valkosta naamassa niinku mulla ja Otollaki! Kamu ja Valtteri on ihan pikkuvauvoja muhun verrattuna, mun piti vähän pääliköidä niitä. Meillä oli aika painivoittoset leikit ja me leikittiin mm. junaa. Oli aika kylmä ni välillä mä kävin palelemassa äispän sylissä ja sit välillä mä tutkimusmatkailin siellä puistossa yksin ku ne nuoremmat peuhas jotain pikkupoikien leikkejä. Äispä surheilee kun kuvista tuli niin huonoja. Oli kuulemma huono sää (ihan harmaata ja usmaista) ja huono kuvaaja (=äispä). Mut kyllä mun mielestä noista kuvista voi aistia meiän hyvät viilikset!

Onni ja Valtteri poseeraa hetken Junaleikkiä Äispän sylissä jäähyllä ja lämmittelemässä Kamun ja Valtterin oma juna


Hunningolla

Äispä on jättäny mun lokin ihan hunningolle! Onneks se ei oo mua jättäny kuitenkaa, mut lokin on kuitenki. Se on alkanu pitää jotain naamakirjaa ja siks ei oo muka ehtiny tänne kirjottaa olleskaan. Törkeetä! Mun mielestä pitäis enemmän kirjottaa mun lokiin ku johonki typerään naamakirjaan. Äispä on samaa mieltä. Toivottavasti se nyt parantaa tapansa.

Ei mulle oo sen synttärin jälkeen oikeestaan tapahtunu kovin paljoo ihmeellistä. Mua on palellu ulkona kun siellä on nyt valkosta kylmää ja märkää lunta. Onneks ei oo tarttenu kauheesti lenkkeillä ku äispän varvas muuttu punaseks perunaks ja me ei voitu mennä lenkille moneen päivään. Nyt se on taas melkein normaalin värinen ja kokonen se varvas ni nyt me on käyty taas vähän pidempään ulkoilemassa. Vaikka se kylmä onkin inhottavaa, ni yks hyvä puoli siinä on: kaikki lemustukset tuntuu paljon selkeemmin! Mä oon nuuskinu ihan hulluna joka kerta kun me käydään ulkona, vaikka ihan vaan vähäsen käytäis.

Mä kävin kans tällä viikolla lääkärissä. Ekaa kertaa siellä ei ollu pelkästään huippua. Se täti nimittäin pisti mua piikillä ja mun piti sanoo sille ihan että ”AU! Miten sä tolleen kovakourasesti mua käsittelet!?!” Sain mä sit jotain napoja lohdutukseks mut en mä halunnu niitä sen kiduttajatädin napoja. Pitäköön kidutusruokansa. Ne oli kans varmaan jotain myrkkynapoja kun sit kotimatkalla mä ykäsin takapenkille. Ei ollu hyvä keikka se.


Synttärimies

Mulla oli tänään synttäripäivä! Ja arvatkaa mitä: mun veljellä Otolla oli kans! Älyttömän Paljon Onnia Otolle!!

Me mentiin äispän kaa Mikkeliin asti juhlimaan niitä mun synttäreitä. Eka me juhlittiin jo eilen ja sinne Turolle tuli niihin juhliin vieraita.  Osa oli pukeutunu outoihin pukuihin ja niillä oli jotkut naamioitumisjuhlat. Ihan kiva idea mut mulle oli kyllä ihan sama miltä ne näytti. Sit tänään kun oli mun oikee synttäripäivä ni me saatiin Turon kaa herkkuaamiainen. Äispä ei voinu tehä perinteistä maksiskakkua kun kaupassa ei ollu maksista, ni me saatiin sit jauhelihukkaa ja äsipä teki siitä mulle kakun, jossa oli kans nakkikynttilä. Meinas mennä synttärit pieleen heti aluks kun Turo ei uskonu et se mun kakku ei ollu sille. Kun äispä otti musta synttärikuvan ni Turo varasti mun kakusta nakkikynttilän ja söi sen!!! Omaan suuhunsa!! Onneks äispällä oli toinenkin kynttilä ni mä sain sit uuden. Äispän mielestä se mun kakku oli tosi omituisen näkönen, mut ei mun mielestä. Mä kyllä tykkäsin.

Mun kakku Kostin mieletön etupiha Onni 1-v.

Sit mä kävin kans Kostin luona juoksemassa tänään. Kostilla on sen älyttömän ison takapihan lisäks myös ihan sikahieno etupiha! Tossa on kuva siitä pihasta kun me ollaan siellä kans. Sit me tultiin kotiin äispän kaa ja mua nukutti mut me silti vähän vielä juhlittiin. Mä sain lahjojaki: nakkinarun, siilin, sikasipsin ja uuden kur-pallon, paitsi et se ei sano mitään vaan menee karkuun pelkästään. Nyt mua nukuttaa ihan kamalasti ku oli niin rankat juhlat. Oli tosi kivaa ni aion nähä siitä untaki koko yön.


Sikasiisti possu

Mulla on sunnuntaina synttäripäivä! Mä täytän sillon 1 vuotta. Koska mä oon jo iso poika ni mä en haluu olla enää mikään mamman poika vaan oon jo MIES. Kukaan mun tuntema mies ei sano äispää mammaks, ni en mäkään sit haluu. Mä aion sanoo tästä eteenpäin äispää äispäks, niinku kaikki muutkin isot kaverit tekee.

Me kuulemma lähetään taas äispän kaa huomenna reissuun. Sit kun iskä ei oo mun kaa juhlimassa mun synttäriä ni mä sain siltä lahjan jo tänään. Se oli sellanen sikasiisti sikapossu jonka vinku. Mä halusin heti nitistää sen kun se ulisi niin julmetusti. Ja mä nitistin sen ennätyajassa, meni vaan 5 minsaa ja se oli vainaa eikä ulissu enää yhtään!! Sit kun mä olin just hyvin pilkkomassa sitä osiin, ni äispä otti sen multa pois ja piilotti roskiskaappiin! Törkimys! Enhän mäkään piilota sen lahjoja ni ei sekään saa piilottaa mun lahjoja. Epistä.