Archive for maaliskuu, 2008

Dinoja ja lyylejä

Me käytiin pitkästä aikaa puistossa ja löydettiin sieltä uusia kameleita. Siellä oli yks Dino, joka oli melkein samankokonen ku joku dinosaurus, se oli tsiutsiu-merkkinen. Mä aloin jutella sille mut se vaan piti tassua eessä ja sano että ”took tu tö häänd koos tö feis eint lisnin”. Se puhu enkkua vaan ja osotteli siinä ni mä aloin jo vähän hiiltyä. Mut mä unohin vähän sen törkeilyn kun sinne tuli leidejä. Ne oli sellasia seisoskelijoita vaan eikä ne halunnu rymytä tai tanssia mun kaa ni mä hiillyin kun ne vaan näytteli hampaita ja murahteli mulle. Mä hiillyin taas. Sit tuli vielä yks vanha tuttu Bella. Mä aina yritän sitä liehitellä mut ei se ikuna lämpene mulle vaan antaa tukkapöllyä sit. Ja sit se vielä tänään söi mun namit äispältä! Sit mä taas hiillyin. Olipas kylmäkiskosta porukka siellä tänään ku piti monesti ihan hiiltyä. Toivottavasti ois parempia kameleita joku päivä et voitais vähän leikkii eikä tarttis vaan olla niin pönöttäjiä siellä.


Reiät katosi

No just joo! Mun kamelit täällä oottaa huolissaan ja miettii et oonko mä kadonnu, kun totuus on taaskin niin simppeli et äispä on ollu tylsä. Sillä on muka kauheeta kiirettä ja ei ehdi mun juttuja kirjottaa ja plaa plaa plaa… Nytkin piti uhkailla että mä teen taas reikiä seiniin jos et kirjota. Se toimii. Rakkaat kamut: kaikki on hyvite, en oo kadonnu.

Meillä ei oo enää ollu mitään outoilua, huh – onneks. Kaikki on ihan normisti ja ookoosti.

Mummo ja pappa mun kaukamummolasta oli kylässä meillä. Eka oli tosi kivaa kun ne leikki mun kaa paljon ja käytiin papan kaa lenkuralla ja kaikkee. Mut sit alko tylsyys. Kaikki alko touhottaa ja tehä reikiä lattiaan ja siivota ja sotkea, ne ois kaikki normaalisti mun lempipuuhia MUTTA: mä en saanu osallistua! Mun piti kattoo vaan majasta kun ne touhotti ja se oli mun mielestä tosi tympälettä. Nyt kun mä saisin taas osallistuu ni kaikki on kadonnu; reiät lattiasta, siivousvälineet, kaikki vinkeen näköset työkalut, ja mummo ja pappa. Ei mua nyt enää huvita yksinään touhottaa silleen! Ehkä mä vähän pömötän myöhemmin sit, et saa kaiken touhotuksen ulos musta itestä.


Outoilun maksimointia

Eilen oli oudoista oudoin päivä. Siis sen lisäks että äispä otti niitä härskejä kuvia ja unohti antaa mulle aamulla ruokaa. Me mentiin käymään äispän ja iskän kaa mun lääkäritätien luona. Mä en tykkää oikeen käydä siellä kun joskus siellä tapahtuu kaikkee inhokkia, niinku piikittämistä. Nytkin tapahtu piikittämistä, mut huumattiin.

Mä olin vaan kaikessa rauhassa siinä, yritin kiivetä äispää pitkin pois sieltä pöydältä, ni se täti tuikkas mua pyllyyn piikillä! Onneks äispä siinä vaiheessa tajus tilanteen vakavuuden ja me oltiin lähdössä pois sieltä. Sitten kaikki pimeni. Ja kun mä heräsin ni mä olin kotona! Ja ihan pihalla! Mun jalat ei totellu mua oikeen kunnolla ja mä en päässy ees kunnolla hyppäämään sohvalle. Muutenki oli vähän outo olo. Onneks se olo alko helpottaa ja me käytiin pihallakin ja mä sain vihdoin sen mun aamuaterian ja me käytiin saunassa. Sit äispä pakotti mut suihkuun ja mä en jaksanu ees vastustella. Se suihkutti mun mahaa ja mä huomasin siellä jotain outoa. Lisää outoa! Mun mahassa on jotain ylimäärästä. Ei se tunnu millekään mut mä huomasin sen eilen. Mä yritin tutkii sitä mut en saanu ku äispä ei antanu.

Sit illalla tuli taas outoilua. Kun me käytiin nukkumaan ni mun päähän laitettiin joku pömpeli! Mun mielestä se oli hirmeetä kidutusta ja mä tein sen kyllä selväks ispälle ja äispälle, kun ei ne meinannu tajuta. Sit ne otti onneks se pömpelin pois mun päästä, mut ne laitto mulle iskän housut! Ihan liian isot ne oli, niin ne laitto muovia niihin et ne pysy mulla jalassa. Mut ei ne istunu siltikään hyvin ni mä taas protestoin. Kun mä olin protestoinu tosi kauan (yli 2 tuntia) niin sit äispä tajus ottaa nekin pois. Yritäppä ite nukkua jos sulle teipataan 10 kokoa liian isot housut päälle tai tungetaan pää johonki pömpeliin!! Lopulta mä pääsin nukkumaan kun äispä otti mut sen viereen sohvalle ilman mitään pömpeleitä ja tyhmiä housuja. Mulla tuli yöllä vielä oksukin, mitäs menivät huumailemaan mua ja tunkemaan kaikenmaailman housuihin.

Tänään kaikki on onneks ollu ihan normaalisti. Ei mitään outoilua. Me on käyty äispän kaa paljon ulkona ja mä oon saanu aamulla ja illalla ruokaa ja sain yhen sikasipsinki. Huh. Mä en kyllä jaksais mitään outoilua enää. Äispä ja iskä on kyllä välillä tosi arvaamattomia.

Kissa makuupussissa Kyllä Ispä hoitaa eli Edelleen tajuttomana


Härski äispä

Äispä on tänään ihan höpö. Se ei oo muistanu ollenkaan antaa mulle tänään ruokaa, eikä se ees tajuu vaikka kuinka pyörin keittiössä, käyttäydyn nätisti ja kerjään palkkiota. Sitten äsken se yritti salaa ottaa musta härskiä kuvia, mut kyl mä huomasin. Ihan outo äispä… Vähänks ehkä noloo…

Nips naps


Puistoreissu

Me lähettiin tänään äispän kaa autoajelulle ja arvatkaa keneen me törmättiin? Kamuun ja sen äispään! Me pysäytettiin sit heti auto ja mentiin niitten kaa ulkoileen. Me mentiin yhessä puistoon kun puisto tuli kohdalle. Me painittiin tosi paljon Kamun kaa ja meillä oli tosi kivaa, vaikkakin vähän veristä touhua. Mut niin se vaan on et kun painii kunnolla ni saattaa tulla haavereita. Isot pojat ei niistä piittaa, pääasia et on kunnon painit ja kivaa.

p.s. ei me onneks sillä autolla törmätty Kamuun ja sen äispään, vaan silleen että nähtiin ne ihan äkkiä vaan kun oltiin ajelemassa ja sitten pysäytettiin auto ja mentiin ihan ittenä törmäämään niihin.


Hulluna outoilua

Yhtenä päivänä meille tuotiin 2 tosi isoa pakettia. Sit iskä vaan lähti ja jätti mut yksin niitten pakettien kanssa. Iskä oli kans muuttanu meiän sohvan keskelle lattiaa ja IMUROINU. Kaikki oli outoa. Mä en tajunnu.

Mä kuiteski rauhotuin ku ei ne paketit liikkunu, ni mä tiesin ettei siellä voi olla mitään nais-Turoa tai imurikonetta tai sellasta. Otin pikku tirsat ja heräsin muuhun outoiluun; äispä höpöttää oven takana mut ei tuu sisään! Se höpötti siellä vaikka kuinka kauan (toim.huom. 1½ tuntia) eikä tullu mun luokse! Mä olin ihan et häh?!? Vasta pitkän ajan jälkeen joku vieras mies avasi meidän oven ja sit tuli äispä ressinhaisusena sisään (toim. huom. 40 € !). Vaikka mua vähän ihmetyttikin se mies joka kävi aukomassa meiän ovia ni mä olin kuiteski onnellinen et mun äispä oli tullu mun luokse eikä mun tarttenu enää olla yksin niitten pakettien ja sohvien kaa.

Mut ei loppunu oudot jutut siihen! Sit meille tuli taas niitä pakettimiehiä mut ei yhtään pakettia enää, vaan ne vei meidän sohvan! Mä olin vaan majassa ihan et ”APUA, RYÖSTÖ!”, mut ei kukaan tullu apuun. Äispä oi varmaan niin paniikissa siitä ryöstöstä ettei se ees pystyny huutaan apua tai pidättämään niitä roisto-pakettimiehiä. Onneks mä olin suojelemassa ni ne ei vieny äispää kanssa. Ja onneks äispä tajus edes pistää oven kii kun ne kanto sen sohvan sinne käytävään, ni ne ei enää päässy varastamaan mitään lisempää.

Eikä vieläkään loppunu oudot jutut tähänkää! Sit äispä alko riehuu niitten pakettien kanssa. Se teurasti niitä paketteja tosi vimmalla ja meiän kotona oli kauheesti rapinaa ja ruskeeta ja muovia. Mua vähän hirvitti kun sitä rapinaa ja ruskeeta ja muovia oli niin himputisti, mut onneks äispä oli sit sillon rohkeentunu ja se kesytti ne rapinat kaikki eteiseen aidan taakse ni me oltiin turvassa. Sieltä paketeista löyty meiän sohva! Mä en tajuu; ne rosmot vei sen, mut sit se oli siellä paketissa! Häh? Se ei vaan haissu meiän sohvalle vaan ihan muulle. Ja sit äispä vielä laitto siihen jotain hajua, ja se haju oli niin pahaa hajua et meiän piti lähtee evakkoon kotonta pois pitkäks aikaa. Mut se ei haitannu, kun sitten tehtiin pitkä puistoreissu.

Kun tultiin kotiin ni sit oli kaikki onneks ihan tavallista. Paitsi sitä haisua oli vielä vähäsen, mutta muuten. Ja nytkin on ihan tavallista. Tavallinen on ihan jees.


Äispän päivä

Tänään on äispän päivä, ja kaikkien muittenki tyttöjen päivä. Mä oon sen vuoksi ollu tänään ihan ekstra-kiltti, ja se on ollu tosi kannattavaa!

Aamulla mä annoin äispän nukkuu pitkään ku se ei lähteny töihin. Me oli yöllä kupsittu ihan tosi myöhällä vielä, ni ei mua ees pissattanu liikaa et ois tarttenu herättää. Kun äispä heräsi niin sillä oli kipu päässä. Ehkä se johtu siitä yökupsimisesta kun me niin myöhään kupsittiin, jos se vaikka pimeessä löi päänsä johonkin ja siitä tuli kipua. Me vielä makoiltiin hyvän aikaa ja mä pääsin äispän peiton alle köllimään. Se on ehkä maailman paras köllimispaikka kun siellä on niin lämpä ja sit kans sieltä huomaa heti jos äispä liikahtaa.

Me tehtiin lentävä lähtö suoraan sängystä ja lähettiin autolla reissuun. Mä tiesin heti mihin me ollaan menossa kun meillä oli mukana akiliitohihna ja akiliitoreppu. Pian me oltiinki jo akiliitopaikassa ja mä olin intona. Normisti mä oisin ihan yli-ypö-intona siellä, mut koska tänään on äispän päivä ni mä päätin olla kunnolla. Mä olin tosi hienosti ja tein kaikki mitä se pyysi, vaikka siinä keppihommassa sen pyynnöt oliki vähän sekavia. Mut sit se terästäyty ja se keppihommakin alko siltä sujuu paremmin. Kun mä olin kunnolla ni äispäkin oli kiltti ja mä sain olla ilman akiliitohihnaa melkein koko liitämisen ajan! Mä en oo ikinä muilla kerroilla saanu olla vaan! Mut mä olin silti kunnolla enkä menny yhtään kenellekään mitään ehottelemaan, vaikka oisin kyllä voinu.

Se kiltteilyhomma oli muutenki tosi kannattavaa kun mä sain paljon niitä hyviä nameja joista torttu tulee punaseks, mut ne namit maistuu kaikkein parhaimmalle. Muittenki mielestä ne on ihan parhaita, ne kävi salaa varastamassa mun huippunameja. Mut en mä suuttunu kun mä sain sit kans maistaa niitten nameja. Sinne akiliitopaikkaan oli tehty sellanen karkkihylly oven viereen. Siinä ei ollu ollenkaan ihmisten nameja vaan pelkästään koirien herkkuja. Äispä oli niin ylppönä mun kiltteilystä et se osti mulle 6 herkkua! Mä näin kun se valkkas ne ja pakkas ne reppuun, mä tarkkailin sitä niin läheltä ku pystyin. Kotona mä sain valita niistä heti yhen ja mä valkkasin sen mikä lemus parhaimmalle.

Sen jälkeen me onkin vaan saunottu ja lepäilty, mua on väsyttäny aika paljon. Kandee olla kiltti äispälle kun siitä kiltteilystä saa kaikkee herkkua ja silejä ja köllöttelyä äispän peiton alla. Hyvää tyttöjenpäivää kaikille äispille ja tytöille! Erityisesti mun tyttöystäville Irmalle ja Maikille, kaikille mun yhden-illan-jutuille puistossa, ja mun parhaille nettineidoille Helkalle, Julille ja Wapulle!!


Aamurutiinit

Mun kaveri Helka oli kirjottanu kivan tarinan sen aamurutiineista ni mäkin haluun sellasen. Tää on siis tarina mun eli Onnin aamujutuista.

Aamulla mä oon ihan unessa kun äispä tulee makkarista. Joskus mä teeskentelen nukkuvaa enkä ees kato siihen päin kun se tulee, mut salaa vaklaan kumminki silmäkulmasta. Äispä menee kylppäriin ja sillä menee siellä aika kauan. Joskus mä meen sen mukaan, jos mua ei enää nukuta. Sillon saan äispältä rapsuja ja voin käyä vaikka vähän hengailemassa saunassa. Mut jos mua nukuttaa ni mä voin nukkuu vielä ihan rauhassa kun tiiän et äispällä kestää kuitenki niin kauan. Kun äispä on siistiny ittensä niin sit me mennään pois kylppäristä ja äispä pistää enempi vaatetta päälle. Se on mun merkki, että jos en oo aikasemmin heränny vielä niin nyt kandee herätä. Me nimittäin mennään ulos.

Ulkona meillä on vakkari aamulenkura, se on mun mielestä vähän lyhyt, joku tunti tai ees koirapuistoretki vois olla sopiva. Aamulla näkee yleensä jotain kameleita mut ei pääse yleensä leikkimään ku äispällä on muka kiire. Mitäs käyttää niin kauan aikaa siellä kylppärissä! Jos se ois vähän nopeempi siistiytyjä, ni varppina ehittäis leikkiä kunnolla kameleitten kaa. Aamulenkuralla mä tietty luen kans kaikki tärkeimmät viestit ja uutiset mun valtakunnasta, niinku kunkun kuuluukin. Mä kans jätän lisää viestejä, et mun alamaiset tietää kaiken olevan cool mun valtakunnassa. Sit mäkin torttuan, niinku Helkakin.

Aamulenkuroinnin jälkeen me mennään takas sisälle syömään. Eka äispä laittaa mulle napoja ja yhen juustosiipaleen mun kuppiin mun majaan. Kun kunkku on ruokittu ni äispä syö vielä ite. Mä joskus kyttään sitä kun se syö, kun sen aamupala on paljon parempi ku mun. Mut ei se anna sitä mulle, vaikka mä kuinka tuijotan sitä. Mun hypnoosikatse ei tepsi aamu-äispään, kokeiltu on. Syömisen jälkeen iskä herää, ellei se oo lähteny jo ennen ku me äispän kaa on ees herätty. Äispä laittaa mun majan valmiiks, eli se ottaa mun tyynyn pois, laittaa mulle uutta vettä ja sit mun viihdytyslelut valmiiks. Kun mun maja on valmis ni mä saan mennä sinne ja alkaa työstää mun viihdytysleluja. Niissä on yleensä jotain maksista tai lihukkaa sisällä, ne on tosi hyviä viihdykkeitä. Ja sit iskä ja äispä lähtee pois, sen tietää siitä kun äispä sanoo ”hei hei”. Siihen loppuu mun aamu ja siitä alkaa mun päivä.


Yhessä Alvarin kaa

Muistatteko mun kaverin Alvarin, sen jonka kaa mä kävin kerran painimassa pallokentällä? Mä muistan, koska mä näin sen just! Me oltiin äispän kaa myöhäisellä puistolenkuralla ja arvatkaa mitä? Alvarkin oli myöhäisellä puistolenkuralla! Mä vaan tsillasin siellä puistossa ja yks kaks Alvarkin tuli sinne, ihan muina miehinä. Me eka halailtiin yhessä ja jorattiin yhessä ja juostiin aika paljon yhessä. Sit kun meitä alko kumpaakin puuskuttaa ni me alettiin syödä keppejä yhessä. Äispät alko paleleen ni meiän piti sit lähtee kotiin ihan liian aikasin, mut onneks yhessä. Me mentiin ihan melkein meiän kotiin asti yhessä, mut vähän ennen sitä Alvarin äispä vei Alvarin ihan toiseen taloon. Mä yritin vielä, et jos oltais voitu mennä molemmat sinne taloon yhessä, tai oltais tultu yhessä meille, mut ei… Toivottavasti me voitais taas pian tehä puistoretki yhessä Alvarin kaa, kun Alvar on tosi huippu jätkä ja meillä on SUPERkivaa yhessä!


Onnin oma päivä

Mulla oli tällä viikolla Onnin oma päivä. Ihan oikeesti oli! Kalenterissa luki että ONNIN PÄIVÄ, ja ei ees ollu mikään mun synttäripäivä koska mun synttäripäivä on melkein jouluna. Mut lopputulos oli ihan ku synttärinä, tai ehkä jopa parempi! Mä sain nimittäin herkkuruokaa ja lahjoja!! Kun äispä tuli kaupasta ni sen kassista löyty mulle sellanen pehmee vinkuva nuija.  Mä en oo saanu pehmeitä leluja pitkään aikaan ni tää oli aika spesiaalia! Mun piti tietty heti nujertaa se V.V. eli Vinkuva Vihulainen ja niin mä sit teinki. Siihen meni vähän pitempään ku ennen, mut se johtuu varmana siitä että en oo päässy harjottelemaan tarpeeks repimistä viime aikoina. Sain mä sen kuitenki sit sellaseks pieneks silpuks samana iltana, että sain hoidettua senkin asian pois päiväjärjestyksestä ja pystyin nukkumaan yöni rauhassa.

Paras lahja tuli kyllä ihan ylivoimasesti pihalla. Mä sain nimittäin UUDEN PUISTON!! Se on hieno ja uus ja ihan mun! Mä jätin sinne kaikkee viestejä että ”Tervetuloa Mun puistoon kamelit” ja ”Tervetuloa kaikki kauniit leidit”, kun tietysti sinne saa tulla kamelitkin. Eihän puistossa oo kivaa olla ihan yksinään. Sit sinne oli hankittu ihan mua varten yks hehkee lyylikin. Sitä mä sit piiritin ja yritin järjestää vähän tervetuliais-kivaakin siinä. Mutta kuten tavallista, äispä pilas nekin saumat sitten. Mut muuten täytyy kyllä sanoo että oli kyllä tosi hyvä Onni-päivä! Kannattaa viettää tollasia omia päiviä et saa uusia puistoja ja muitaki lahjoja ja herkkuruokaa.


Seittemän tosijuttua kunkusta

Mä sain Julilta semmosen haastiksen että mun pitää kertoo seittemän totuutta musta itestä. No, ihan tosi helppoa, voin kertoo vaikka kaheksan!

1. Mä oon ehkä maailman reippain enkä pelkää ketään (paitsi imuria).

2. Harrastan pieruttelua ja oon siinä tosi hyvä.

3. Paras leikki sisältää aina tuhoa. Tai heittelyä.

4. Tykkään kaikesta muusta syömisestä paitti iskän tulisista ruuista. Ne alkaa nuolettaa hirveesti.
5.  Mulla on oma maja jossa mä hengailen aina kun iskä ja äispä on työpaikassa ja mä sisustan sitä tyynyvanulla.

6. Mun paras kaveri on Mikkelin Turo.

7.  Mulla on lemmikkikilpikonna, Retku.
Mä aion haastaa tosijuttujen kertomiseen Tiitun ja Morsen. Ainiin ja sit se boonustotuus numero kaheksan minkä mä lupasin:

8.  Tykkään saunomisesta, mutta VAAN yksin.