Reiät katosi
No just joo! Mun kamelit täällä oottaa huolissaan ja miettii et oonko mä kadonnu, kun totuus on taaskin niin simppeli et äispä on ollu tylsä. Sillä on muka kauheeta kiirettä ja ei ehdi mun juttuja kirjottaa ja plaa plaa plaa… Nytkin piti uhkailla että mä teen taas reikiä seiniin jos et kirjota. Se toimii. Rakkaat kamut: kaikki on hyvite, en oo kadonnu.
Meillä ei oo enää ollu mitään outoilua, huh – onneks. Kaikki on ihan normisti ja ookoosti.
Mummo ja pappa mun kaukamummolasta oli kylässä meillä. Eka oli tosi kivaa kun ne leikki mun kaa paljon ja käytiin papan kaa lenkuralla ja kaikkee. Mut sit alko tylsyys. Kaikki alko touhottaa ja tehä reikiä lattiaan ja siivota ja sotkea, ne ois kaikki normaalisti mun lempipuuhia MUTTA: mä en saanu osallistua! Mun piti kattoo vaan majasta kun ne touhotti ja se oli mun mielestä tosi tympälettä. Nyt kun mä saisin taas osallistuu ni kaikki on kadonnu; reiät lattiasta, siivousvälineet, kaikki vinkeen näköset työkalut, ja mummo ja pappa. Ei mua nyt enää huvita yksinään touhottaa silleen! Ehkä mä vähän pömötän myöhemmin sit, et saa kaiken touhotuksen ulos musta itestä.
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 