Dinoja ja lyylejä

Me käytiin pitkästä aikaa puistossa ja löydettiin sieltä uusia kameleita. Siellä oli yks Dino, joka oli melkein samankokonen ku joku dinosaurus, se oli tsiutsiu-merkkinen. Mä aloin jutella sille mut se vaan piti tassua eessä ja sano että ”took tu tö häänd koos tö feis eint lisnin”. Se puhu enkkua vaan ja osotteli siinä ni mä aloin jo vähän hiiltyä. Mut mä unohin vähän sen törkeilyn kun sinne tuli leidejä. Ne oli sellasia seisoskelijoita vaan eikä ne halunnu rymytä tai tanssia mun kaa ni mä hiillyin kun ne vaan näytteli hampaita ja murahteli mulle. Mä hiillyin taas. Sit tuli vielä yks vanha tuttu Bella. Mä aina yritän sitä liehitellä mut ei se ikuna lämpene mulle vaan antaa tukkapöllyä sit. Ja sit se vielä tänään söi mun namit äispältä! Sit mä taas hiillyin. Olipas kylmäkiskosta porukka siellä tänään ku piti monesti ihan hiiltyä. Toivottavasti ois parempia kameleita joku päivä et voitais vähän leikkii eikä tarttis vaan olla niin pönöttäjiä siellä.

30 maaliskuun, 2008 | Categories: 1-vuotias, Kamut, Koirapuisto | 2 kommenttia