Kalamies-Onni
Me ollaan äispän kaa kyläilemässä täällä Kostin luona. Mä oon jo käyny kahlailee tuolla rannassa ja yhessä toisessaki rannassa, vaikka vesi onkin vielä tosi kylmää. Mut mä oon tosi rohkee ni uskallaan kyllä mennä. Kostikin on tosi rohkee kun sekin menee, se on ehkä SUPER-rohkee kun se uskaltaa mennä tosi syvälle. Mä en haluu mennä syvälle kun siellä ei yletä jalat pohjaan, ja sitäpaitsi miks pitäis mennä kun ihan yhtä hyvin siinä rannassakin kastuu.
Me käytiin äsken papan kanssa kalassa. Mä sain istuu veneen päässä ja olla tuulenhalkojana, kun Kosti vaan torkkuili. Mulla on selkee SUPER-voima, mä pystyn ohjaamaan venettä ajatuksen voimalla. Mä vaan ajattelin että tuolla on meidän ranta, sinne mennään, ni sinne se vene meni. Vähänkö hieno SUPER-voima, mut ei niin kovin käytännöllinen kotioloissa kun ei meillä oo omaa venettä, eikä sen puoleen järveäkään. Kostilla on kyllä tosi hienot mestat täällä, kun sillä on takapihana oma metsä ja rannassa oma järvi ja oma vene ja sit vielä normaali pihakin. Toimiskohan se mun SUPER-voima autossa…
Mä en ookkaan tienny et oon tosi hyvä kalamies, mut selvispä nyt sekin. Mä sain nimittäin seittemän kalaa! Ja ne ei ollukaan sellasia pieniä mitä iskä sai viime kesänä, vaan isoja hurjimuksia! Mä sit vähän kovistelin niitä tossa pihalla, ihan siltä varalta et ne alkaa ryppyileen mulle. Ei ne uskaltanu sit mitään ryppyillä kun mä sanoi heti et ”hei pääl, turha alkaa mulle mitään, kuulitsä!” ja purin sitä suurinta hännästä. Mä oon kovis.
SUPER-Kunkku-julkkis
Vaikka me ollaan täällä kyläilemässä ni on pakko kertoo yks kotijuttu. Nyt se on tapahtunu; mä oon SUPER-julkkis. Tai oikeestaan SUPER-Kunkku-julkkis, koska oon Kuninkas kanssa. Ennen mää olin Leppävaaran Kuninkas, mut nyt oon jo ehkä koko Etelä-Suomen Kuninkas, kun oon ollu kerta Helsingin Kunkku ja sit Espoon Kunkku ja nyt oon kanssa Vantaan Kunkku. No mut nyt kerron siitä mun julkkiksuudesta. Eilen kun me lenkuroitiin illalla äispän kaa siellä mun kulmilla eli mun huudissa, ni vastaan tuli sellanen pieni kikkarakoira. Sen äispä ja iskä tunnisti mut heti ja sanoi et ”tää on se josta ne on puhunu!”. Sana on kiiriny että nyt Kuninkas on saapunu kulmille. Kyllä mä ymmärrän sen kun oonhan mä tosi SUPER ja ihana ja komee ja fiksu ja vaatimaton. Ja sanoinko jo ihana?
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 