Archive for kesäkuu, 2008

Kiireinen päivä

Eilen oli kauhe kiire ja hirmeesti tekemisiä. Ekana me lähettiin autoajelulle aamulla äispän kaa. Meillä oli kyydissä kanssa yks Kyläilijä joka oli ollu meillä yökylässä, ihan mukava täti. Sillä oli suklaata ja mä kävin illalla salaa varastamassa siltä suklaatia kun se ei huomannu. Ei ollu kauheen hyvää ni mä syljin sen toisen palan lattialle. Mut se siitä, asiaan. Me oltiin selvästi menossa mummulaan, mut kun tultiin kohdalle ni äispä ei huomannu sitä ja se ajo ohi! Mä huusin sille että ”Pysähdy! Pyyyysääähdyyy! Sä menit ohi mummulasta!!” mut ei se tajunnu. Me ajettiin vaikka kuinka paljon ohi ennen ku äispä pysähty. Se kävi varmaan kysymässä ajo-ohjeita joltain kun sit me lähettiin takasin päin mummulan suuntaan, mutta samalla se hukkas sen Kyläilijän johonkin eikä me otettu sitä enää mukaan. Kun mummula tuli taas näkyviin ni mä huusin heti että ”Mun mummula on tuossa, pitää kääntyä tästä!” ja sit äispä tajus.

Mummulassa oli Mummmu ja Pappa ja Terhi ja pikkuihminen. Mä oisin halunnu leikkii sen pikkuihmisen leluilla kun ne oli niin hineitä, mut en mä saanu. Aina kun mä löysin jonkun lelun ni heti äispä oli kärppänä vaatimassa sitä itelleen. Ihan pönttöö et äispä saa leikkii niillä mut mä en. Mä oisin kans halunnu vähän hellii sitä pikkuihmistä mut en saanu tehä sitäkään, vaikka sekin olis selvästi halunnu hellii mua. Ison ihmiset on tympäleitä. Onneks siellä ei kuitenkaan tälläkään kertaa pihistelty ruoasta. Mä sain makkaraa ja lettua ja herneitä. Nam!

Äispä harrasti mummulassa vähän pianismia ni mäkin päätin kokeilla. Mä soitin ja lauloin, ja pappa sano et mun pianismi oli aika synkkää ja että mä voisin mennä johonki Tuskaan. Mee ite puskaan jos soitto ei miellytä! Musta se oli kaunista. Ihan niinku se pikkuihmisen pupukin joka oli siinä pianismin päällä, sille mä soitin kun se oli musta ihana. Ja sille pinkille hyvänmakuselle kumiankalle.

Välillä mä kävin papan kaa lenkuroimassa ja välillä kävin kanssa autoajelulla äispän ja Terhin kaa. Me käytiin isossa kaupassa ja mä sain vartioida autoa sillä aikaa kun muut meni sisälle. Mä sain sieltä kaupasta kanssa tulisia kiitokseks hyvästä auton vartioinnista. Mä sain sellasen kuninkaan kruunun. Se oli hieno ja just sopiva tälläselle Kunkulle, mut mä tuunasin sitä vielä hienommaks ja revin siitä kaikki turhat piikit irti. Nyt se on enempi sellanen tiara ja paljon vähemmän kuuma näin kesällä.

Lopuksi me mentiin kotiin ja Terhi tuli mukana. Mä olin jo käyny nukkumaan ja oli ihan pimeetäkin jo, kun äispä sai hullun idean et lähetään lenkuroimaan! Mä olin eka ihan että ”häh?” mut menin sit kummiskin pihalle. Mä oisin halunnu mennä heti takas sisälle kun huomasin et ulkona sato vettä ihan ällönä, mut äispä pisti oven kii ja veti mut sinne sadeilmaan. Siellä me sit lenkuroitiin vesisateessa, kunnes yhtäkkiä Terhi katos yhen auton taakse. Se auto meni pois, mut Terhiä ei enää näkyny missään! Taikatemppu! Se oli mullekin jo liikaa ja mä päätin et nyt lähetään kyllä kotiin. Me juostiin koko matka melkein ja se juoksu jäi mun jalkoihin silleen että oli pakko pömöttää vähän kun pääsin sisälle. Sitten me tehtiin outo peti mun sohvalle ja käytiin siihen nukkumaan äispän kaa. Oli ollu tosi kiireinen päivä ni oli kiva päästä äispän peiton alle nukkumaan. Pystyin sitte hyvin vahtimaan sitä ettei se saa enää mitään outoja ideoita.


Imurivihulaisen paluu

Meillä jurpotettiin taas imuri-vihulaista äsken. Mä oon jo ehkä vähän luottavaisempi sitä kohtaan kun ei se oo syöny mun leluja ikinä eikä se oo ees ahtistellu mua pitkään aikaan. Mut en mä siitä silti yhtään tykkää. Tänäänki mulla oli hyvä aamupötköttely menossa matolla, just siinä kohtaa mihin aurinko paisto, mut sit se imuri halus tulla just siihen kohtaan ni mun piti keskeyttää pötköttely ja mennä pöydän alle. Siellä mä sit pelkä- tarkkailin niin kauan kunnes äispä lopetti sen jurpotuksen ja otti imurin voimanarun irti seinästä. Nyt se imurivihulainen on taas turvallisesti kaapissa minne se kuuluukin oven taakse, ja pitäs laittaa mun mielestä diks lukkoon se ovi. Sit ei aina tarttis jännittää et mitäs jos se tulee sieltä kaapista yöllä mun kinppuun ja alkaa syödä mun leluja.


Tautisen hauska reissu

Me oltiin reissussa tosi monta päivää. Eka me oltiin Turon luona kyläilemässä ja sit mentiin yhessä mökille. Mökki on kyllä tosi jees, sinne pääsee vaan ihan liian harvoin. Me möyhyttiin Turon kaa ihan ältsin paljon ja taisteltiin kepukoista niinku aina, ja mulle tuli ainakin 2 reikää päähän ja yks korvaan ja yks huuleen ja musta tuli verta. Poikien leikit on kattokaas sellasia rajuja et aina sattuu ja tapahtuu tollasta.

Mökillä saa aina kaikkee herkkuja, nytkin me saatiin lihukkaa ja hyvää purkkiruokaa ja makkaraa ja rillikasviksia ja maissia ja juustoa ja sipsumuruja. Mökkiruoka on parasta ja onneks ihmiset on siellä aina tosi höveleitä ruoan suhteen.

Mä olin joka ilta niin väsy et mun oli pakko mennä nukkumaan vaikka muut vielä hengaili. Ja sen väsyn takia mua kanssa paleli ja sit teki mieli syliin. Se sylikeikka sai outoja piirteitä kun mä jouduin yllättäen Jenska-tädin koiramuskariin. Me laulettiin ja leikittiin ja mä en jaksanu ees vastustella kun mua vaan väsytti hirmeästi.

Me käytiin kanssa yhellä toisella mökillä kylässä ja sinne oli rakennettu ansa. Siellä oli ulkona pöytä ja pöydällä kaikkee herkkuja ja pöydän vieressä penkki. Mä menin tietty siihen penkille kattomaan et mitä herkkuja siellä pöydällä oli, ja ehkä tsiikaamaan et jos ehtis napata kanssa jotain. Mut ennen ku mä ehin napata mitään, ni se ansa tapahtu ja mä putosin sinne pöydän ja penkin väliin! Se oli vähän noloo, mut kukaan ei ehkä huomannu.

Meillä oli niin tautisen hauskaa että se tauti tuli mun mukaan kun mä tulin kotiin. Ekana mua vaan nukutti kauheesti mut sit mua alko kanssa pärskittää ja mun silmää rupes kutittamaan. Sillä taudillakin oli varmaan ollu niin kivaa et se halus lähtee sen takia mun mukana meille kotiin.


Tulisia

Mä olin viikonloppuna mummulassa vierailulla kun äsipä ja iskä kävi jossain humputtelemassa. Kun ne tuli takasin ne haisi ihan reissulle, mut ei mua haitannu kun mulla oli mummulassa niin mielettömän kivaa. Kotona äispä alko rapisuttaa pussia ja sieltä löyty mulle tulisia!! Ei onneks ollu yhtään kuumia ne tuliset ni ei tarttenu oottaa et ne jäähtyy, kun ne oli kyllä sika-hienoja!! Sieltä pussista nimittäin löyty ihana sikasipsi ja sika!!

Uskomatonta mutta totta. Se sika hypnositoi mut sen röhköttämisellä niin etten mä halunnu ees syyä sitä sipsiä vaan mun piti pelkästään möyhyttää sitä sikaa. Mä pelasin sen kaa sellasta peliä ”heitä sikaa”, ja mä sain sikahyvät pisteet, voitin ihan ypövoimasesti. Oli kyllä ihan sikakivaa!!!


Lintulammelle = Ankkalammelle

Me ollaan kyl Helkan kaa melkein samiksia, kun meillä molemmilla on omat lammelle-lenkurat. Helkalla on Lintulammelle ja mulla on Ankkalammelle, ja koska ne Ankat on lintuja niin munkin lenkura on niinku lintulammelle! Mä oon nähny niitä lintuja siellä Ankkalammelle-lenkuralla. Välillä ne hengaa vedessä ja välillä ne hengaa siinä veden vieressä, ja sit joskus kanssa ne hengaa ilmassa. Musta se ilmassa hengailu ei oo reilua ja sillon ne muuttuuki lintuvihulaisiksi. Miten mä muka voin jahdata niitä jos ne lähtee ilmaan?! Onko reiluu?! EI oo sanon mä, koska mä en pysy ilmassa vaikka mä kuinka hypin.

Joskus mä yritän jahistaa niitä kun ne hengaa siinä veden vieressä, mut ei äispä anna. Mä yritän sit vaan tuijottaa niitä niin et ne säikähtää. Sekään ei kyllä yleensä toimi, kun ne vaan tulee lähemmäs kattomaan et ”kukas toi komea uros on”. Mä en myöskään saa mennä sinne veteen hengailemaan, ei äispä anna sitäkään. Tälleen mun kuninkuutta rajotetaan!! Mitään kivaa ei saa ikinä tehdä! Älä jahista lintuja. Älä mee Ankkalampeen. Älä vedä. Älä hae vessapaperirullaa vessasta. Älä kiipee pöydälle. Älä vie sukkaa jalasta. Älä mee yksin ulos etuovesta. Älä pure. Älä hypi. Älä tuo sitä luuta sohvalle. Älä Älä Älä. Relaa mutsi vähän, ennenku saat jonkun halvauksen! Sitäpaitsi mähän oon ihan SUPERihana ja paras, kattokaa nyt tota kuvaakin! Miten MÄ muka voisin tehdä jotain väärää…?


Puistossa

Me käytiin eilen puistoreissulla äispän kaa, mut ei mentykään meidän lähipuistoon vaan mentiin ihan tosi kaukapuistoon missä ei oltu käyty ikinä koskaan vielä. Autossa mä jo arvasin et mennään johonki kivaan paikkaan ja mä yritin hoputtaa äispää ”nopeempaa! aja nopeempaa! mut silti varovasti!”. Siellä puiston lähellä hengaili sellanen mun samis-koira Emil, ni me otetiin sit se ja sen ihmiset mukaan sinne puistoon. Me juostiin Emilin kaa kauheesti ja me piiritettiin yhtä tyttöö siellä. Se kahestaan piirittäminen on paljon helpompaa ku yksin piiritys, kun toinen voi mennä toista kautta ja sit saa helpommin kii. Me mentiin kaikki vuoronperään kuperkeikkaa kun me juostiin niin kovaa.

Siellä oli maassa sellasia tosi käteviä pitkiä kuoppia, joissa voi juosta melkein kokonaan piilossa hirmeän pitkiä matkoja. Emil kerran putosi sellaseen kuoppaan kun me juostiin niin lujaa ja se ei huomannu sitä kuoppaa. Siellä puistossa oli myös tosi paljon ihanaa heinää! Me Emilin kaa syötiin tosi paljon sitä heinää, mä varsinki kun heinä on mun lemppari. Tossa kuvassakin me ollaan heinänsyöntipuuhissa.

Sitten kun me tultiin kotiin niin mun pää oli kiusa. Sitä kutitti kamalasti ja mä hieroin sitä sohvaan ni helpotti. Äispä sanoo että ötökkät on purru mua päästä, mut ei kyllä varppina oo. Kai mä nyt oisin huomannu jos joku mua tulis puremaan ja sanoisin kyllä että ”älä ees yritä duud, mun päätä ei pure kukaan muu ku Turo ja sekin vaan vahingossa!”. Äispää on varmana purru joku päästä kun se tollasia höpisee.


Keltaisen kuminoutajan kaamea loppu

Mä en oo aikasemmin kehdannu kertoo mut… Mun keltainen kuminoutaja koki vähän aikaa sitten kaamean lopun. Me vaan siinä painittiin pihalla ja… en mä tarkottanu mut… sit yks kaks vaan huomasin et sille oli käyny vähän hullusti…

Anteeksi. En mä tarkottanu mitään pahaa.