Kiireinen päivä
Eilen oli kauhe kiire ja hirmeesti tekemisiä. Ekana me lähettiin autoajelulle aamulla äispän kaa. Meillä oli kyydissä kanssa yks Kyläilijä joka oli ollu meillä yökylässä, ihan mukava täti. Sillä oli suklaata ja mä kävin illalla salaa varastamassa siltä suklaatia kun se ei huomannu. Ei ollu kauheen hyvää ni mä syljin sen toisen palan lattialle. Mut se siitä, asiaan. Me oltiin selvästi menossa mummulaan, mut kun tultiin kohdalle ni äispä ei huomannu sitä ja se ajo ohi! Mä huusin sille että ”Pysähdy! Pyyyysääähdyyy! Sä menit ohi mummulasta!!” mut ei se tajunnu. Me ajettiin vaikka kuinka paljon ohi ennen ku äispä pysähty. Se kävi varmaan kysymässä ajo-ohjeita joltain kun sit me lähettiin takasin päin mummulan suuntaan, mutta samalla se hukkas sen Kyläilijän johonkin eikä me otettu sitä enää mukaan. Kun mummula tuli taas näkyviin ni mä huusin heti että ”Mun mummula on tuossa, pitää kääntyä tästä!” ja sit äispä tajus.
Mummulassa oli Mummmu ja Pappa ja Terhi ja pikkuihminen. Mä oisin halunnu leikkii sen pikkuihmisen leluilla kun ne oli niin hineitä, mut en mä saanu. Aina kun mä löysin jonkun lelun ni heti äispä oli kärppänä vaatimassa sitä itelleen. Ihan pönttöö et äispä saa leikkii niillä mut mä en. Mä oisin kans halunnu vähän hellii sitä pikkuihmistä mut en saanu tehä sitäkään, vaikka sekin olis selvästi halunnu hellii mua. Ison ihmiset on tympäleitä. Onneks siellä ei kuitenkaan tälläkään kertaa pihistelty ruoasta. Mä sain makkaraa ja lettua ja herneitä. Nam!
Äispä harrasti mummulassa vähän pianismia ni mäkin päätin kokeilla. Mä soitin ja lauloin, ja pappa sano et mun pianismi oli aika synkkää ja että mä voisin mennä johonki Tuskaan. Mee ite puskaan jos soitto ei miellytä! Musta se oli kaunista. Ihan niinku se pikkuihmisen pupukin joka oli siinä pianismin päällä, sille mä soitin kun se oli musta ihana. Ja sille pinkille hyvänmakuselle kumiankalle.
Välillä mä kävin papan kaa lenkuroimassa ja välillä kävin kanssa autoajelulla äispän ja Terhin kaa. Me käytiin isossa kaupassa ja mä sain vartioida autoa sillä aikaa kun muut meni sisälle. Mä sain sieltä kaupasta kanssa tulisia kiitokseks hyvästä auton vartioinnista. Mä sain sellasen kuninkaan kruunun. Se oli hieno ja just sopiva tälläselle Kunkulle, mut mä tuunasin sitä vielä hienommaks ja revin siitä kaikki turhat piikit irti. Nyt se on enempi sellanen tiara ja paljon vähemmän kuuma näin kesällä.
Lopuksi me mentiin kotiin ja Terhi tuli mukana. Mä olin jo käyny nukkumaan ja oli ihan pimeetäkin jo, kun äispä sai hullun idean et lähetään lenkuroimaan! Mä olin eka ihan että ”häh?” mut menin sit kummiskin pihalle. Mä oisin halunnu mennä heti takas sisälle kun huomasin et ulkona sato vettä ihan ällönä, mut äispä pisti oven kii ja veti mut sinne sadeilmaan. Siellä me sit lenkuroitiin vesisateessa, kunnes yhtäkkiä Terhi katos yhen auton taakse. Se auto meni pois, mut Terhiä ei enää näkyny missään! Taikatemppu! Se oli mullekin jo liikaa ja mä päätin et nyt lähetään kyllä kotiin. Me juostiin koko matka melkein ja se juoksu jäi mun jalkoihin silleen että oli pakko pömöttää vähän kun pääsin sisälle. Sitten me tehtiin outo peti mun sohvalle ja käytiin siihen nukkumaan äispän kaa. Oli ollu tosi kiireinen päivä ni oli kiva päästä äispän peiton alle nukkumaan. Pystyin sitte hyvin vahtimaan sitä ettei se saa enää mitään outoja ideoita.
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 