Taas hylkeilyä ja poikien iltaa
Äispä teki sen taas. Se pakkasi tavarat ja lähti reissuun ilman mua. Mä jouduin jäämään kotiin, mut onneks iskäkin jäi mun kanssa. Onneks äispä unohti senkin ni mun ei tarttenu olla yksin kotona. Me enimmäkseen pötköteltiin, juteltiin poikien juttuja, katottiin telkkaria ja saunottiin.
Mäkin haluun
Kun äispä tuli kotiin ni se haisi taas Turolta ja Kostilta ja yheltä vieraalta tutulta haisulta. Mä tutkin sen tavarat tosi tarkkaan ja sit mä sen keksin. Se oli käyny Sulon luona! Meinaako se vaihtaa mut Suloon?! Toivottavasti ei meinaa. Mä haluun olla mun äispän kaa enkä haluu vaihtua mihinkään toiseen kameliin.
Mun pitää alkaa pitää äispää silmällä paremmin ettei se enää karkaile reissuille ilman mua. Tää alkaa mennä jo liian pitkälle… Omia salaisia reissuja ja treffejä mun kavereitten kaa ilman mua… Ei käy.
Sulo
Hullu paljon töitä tekee, viisas pääsee vähemmällä
Äispä on ollu ihan liikaa töissä sen jälkeen kun se alko taas käydä siellä. Mä kyllä arvasin että ei siitä hyvä seuraa kun se meni sinne taas. Mä en oo päässy kirjottamaan tännekään kun äispä vaan tekee töitä ja joskus se tekee töitä sittenki kun se tulee kotiin. Tai sitten joskus se on niin väsyny kun se tulee kotiin, että me otetaan heti pienet kotiintulopäikkärit yhessä, niinku tänäänki. Kaiken tän töissä olemisen lisäks se lähti viikonloppuna reissuun eikä ottanu mua mukaan! Mä menin vaan pahaa aavistamatta mummulaan hengaileen ja sit kun mä tulin sieltä kotiin ni äispä ei ollukaan kotona. Ja kun se tuli niin se haisi Turolle ja Kostille ja reissulle. Mä oisin mököttäny sille muuten mut kun mulla oli ollu jo liikaa ikävä niin piti vaan halia ja pussailla.
Tänään me onneks mentiin mun omaan puistoon niitten päikkäreitten jälkeen. Mun puistossa oli mun tuttu tyttöystävä Nala ja mä liehittelin sitä koko ajan. Sillä oli toinenkin kilpakosija mut mä sanoin sille Isolle-Tosi-Mustasukkaiselle-Lukalle että tää on mun mimmi, mee pois. Se meni pois mut kävi aina välillä tökkimässä mua kiusaks. Äispä sano et mä olin tosi (tyhmän) rohkee kun uskalsin sanoo sille Lukalle niin, vaikka se Luka oli äispän mielestä 6 kertaa mun kokonen. En kyllä usko, mä oon kanssa aika iso. Onneks oon kunkkukin ni tollaset tilanteet ratkee ku itsestään. Oli se hyvä että mä vähän kävin ojentamassa mun alamaisia siellä puistossa ettei ihan pääse meininki ryöstäytymään tassuista.
p.s. Helka ja Wappu: mä oon kanssa löytäny yhen biitsin meille missä voidaan hengailla hylkeinä. Mulla on sieltä kuviakin, laitan ne tänne kunhan äispä rauhottuu taas hetkeks joku päivä.
Märkä puistokeikka
Me oltiin tänään märällä puistokeikalla. Mä olin eka vähän epäluulonen et mitäs tää nyt on kun sataa vettä ja lähetään johonkin. Aattelin että ”no okei, voin mä autoajelulle lähtee, mutta et sitten jätä mua mihinkään vesisateen alle pönöttämään”. Mutta sitten tuli tuttuja maisemia ja mä intosin ihan satasella: SUPERpuistoon!! Ei siinä paljoo vesisade enää haitannu sit kun oltiin sinne asti tultu. Ja vielä parempaa; ihan yks kaks KAMU tuli autolla siihen meidän viereen! Vähänkö siistiä! Kaks SUPERkoiraa yhdessä jälleen!!
Me päätettiin sit mennä yhdessä sinne megapuistoon ku kerran satuttiin törmäämään niillä nurkilla. Siellä ei ollu eka ketään muita ja me pelattiin taisteluhippaa ihan hulluna. Kamu putos kerran siihen samaan pitkään kuoppaan mihin mekin Emilin kaa sillon joskus tuhat vuotta sitten pudottiin. Kamu ei tienny vielä että siinä oli se kuoppa ja mä en ehtiny varottaa sitä kun mun suu oli täynnä sen karvoja. Niin sinne se humpsahti kesken meidän taisteluhipan, mut onneks se tuli tosi nopeesti ylös sieltä kun se on ihan ÄLYnopee. Se on ehkä välillä nopeempi ku mä mut sit välillä mä oon kanssa nopeempi ku se. Äispä sanoo et mä oon välillä nopeempi ku mun omat jalat, ku mä menin tänäänki ainakin 2 kuperkeikkaa kun mun pää meni alas ja jalat meni ylös kesken juoksun. Se on kyllä outoo kun niin käy.
Hylkeeksi rupeeminen
Hylkeeksi rupeeminen on nyt selkeesti tapetilla kun Helkakin on sitä joutunu harkitsemaan ja nyt minä kanssa! Eilen äispä heräs TOSI aikasin ja alko touhottaa ja vei mutkin siinä samalla väkipakolla ulos vaikka mä yritin näytellä nukkuvaa. Mä en tykkää herätä aikasin vaan nukun mieluusti pitkään ja mielellään peiton alla. Ulkona ehtii sit käydä iltapäivän puolella, ei sinne oo mikään kiire. Mutta nyt oli, äispä sano että oli kiire. Eikä mikään telkkariohjelma alkanu tai menty saunaan tai rillattu, vaan äispä lähti ja jätti mut kotiin ihan ypönä!
Äispä teki keittiöön mulle sellasen temppuradan mun majasta ja aidasta ja pahvilaatikosta ja mä sain mennä sinne. Sit se heitti mun nameja sinne lattialle ja sano heipat ja meni. Mä olin ihan että hä? Me ollaan äispän kaa hengailtu koko kesä yhessä niin mä aattelin et se varmaan ehkä vaan unohti mut, että jos sille tuli vaikka joku aivokatkos. Se katko kesti aika kauan kun iskäkin ehti tulla kotiin ekana ja äispä ei tullu kun vasta hirmu pitkän ajan päästä. Ja tänään sitten selvis että ei se mikään katkos ees ollu kun äispä teki sen tempun taas! Se heräsi ihan liian aikasin ja vei mut väkisin lenkille ja sit taas lähti. Mä menin vielä köllimään iskän viereen makkariin mut sitten iskäkin lähti ja mä menin taas mun temppuradalle keittiöön.
Tää tarkottaa vaan yhtä asiaa: ne on alkanu taas käydä töissä. Mä jo ehdin luulla et ne on tullu järkiinsä ja lakannu kokonaan käymästä siellä pölöpaikassa, mut näköjään ei. Mun täytyy nyt varmana rueta sit hylkeeksi kun mua aletaan näin järjestelmällisesti hyljeksiä. Huoh. Hylkeen elämä on raskasta.
Mummulassa
Mä olin mummulassa yötä kun iskä ja äispä meni reissuun. Siellä on kivaa ni ei mua haittaa vaikka en pääsekään aina iskän ja äispän reissuun mukaan. Siellä saa aina herkkuja ja siellä on hyvä pömöttää kun on pitkiä huoneita. Nytten oon jo kotona ja iskä ja äispäkin tuli jo kotiin yöllä. Mä sain suolakurkkua leivän sisältä ja sitten mä nukuin iskän kainalossa koko yön. Hyvät tuliset.
Mummulassa mä riekuin ja varastelin villasukkia ja pussailin pappaa tunteella. Mummula on SUPER!
Reissutarinoita 2
Mun reissutarinat jatkuu…
Sitten kun me oltiin siellä mökillä niin onneks yhtenä päivänä ei satanu ollenkaan. Sillon me oltiin kesämiehinä pihalla ja pötköteltiin ja taisteltiin kepukoista. Meillä oli ihan kiva pävä menossa ni arvatkaa mikä taas tuli kylään: Pauka-Onni ja syyhy! Mä olin taas ihan möykkynen ja joka paikkaa kutitti ihan sikana. Onneks noilla oli maksamakkaraa mukana ni mä sain taas sitä ja möykkyily lakkasi. Mut hyvää löhöilyaikaa meni ihan hukkaan ku mä jouduin olemaan sisällä kauheen kauan. Onneks oli edes sitä maksamakkaraa.
Kesämies
Mä jouduin uimaanki vaikka kuinka monta kertaa kun noi pölöt kuvitteli että mä haluaisin mennä sinne mutta en vaan vielä tietäis sitä… Vaikka kyllä mä tiesin että en haluu mennä, ni silti jouduin väkisinpakolla. Pölöö. Sit mä meinasin taas kuolla kun se laituri oli liian korkeella ja mä en päässy ylös siitä. Onneks mut pelastettiin.
Kepukkataisto
Mökiltä me mentiin taas Turolle ja sieltä Kostille. Kosti oli ihan pöhkö ja se haahuili mun perässä kokoajan itkemässä jotain. Ihan pöhköä. Sitten kun Turo tuli sinne ni Kostille ja Turolle tuli tappelu. Ne tappeli musta!! Ne ois molemmat halunnu olla mun kavereita mut sit niille tuli mustat sukat ja ne alko tapella. Mä huusin niille että ”Te ootte ihan pöhköjä molemmat! Lopettakaa nyt pöhköt! Mä oon kummanki kaveri!”, mutta ei ne lopettanu ennen ku pappa huusi vielä kovempaa niille.
Vahinkouinti
Mä kävin vahingossa uimassa siellä Kostilla. Se oli ihan vahinko, kun pojat (Kosti & Turo) oli menossa hakemaan keppejä vedestä ni mäkin hyppäsin vahingossa laiturilta veteen… Se oli tosi hämmentävää ja mun korviin meni vettä ja kastuin ihan kokonaan. Vähän nolottiki. Sen jälkeen oon ollu kyllä varovaisempi ja oon keskittyny pelkästään auringonottoon.
Auringonpalvoja
Reissutarinoita 1
Nyt ei oo ollu kuumisluumis enää pitkään aikaa mut äispä on ollu ihan pölö eikä oo ollu mun kirjurina ni en oo saanu mun reissutarinoita tänne vieläkään. Nyt kun se kerranki istuu paikallaan hetken ni nyt mä kyllä kerron juttuja.
Pauka-Onni
Me mentiin äispän kanssa junamatkalle ja junassa oli kuumis. Siellä oli kameleitaki mut ei niitä saanu moikkailla, junamatkalla ei ikinä saa. Sit mä vaan kaukaa moikkailen ja huutelen niille terkkuja kun ei saa mennä läheltä moikaa. Junamatkan päässä oli Turo ja Jenska-täti, ja sitten me mentiin Turolle. Me alettiin möyhytä ja kaikki menikin ihan kivasti aluks. Sitten illalla mua alko kutittaa ihan sikana! Mä laahasin itteeni pitkin seiniä ja mattoja ja äispä ihmetteli että mitä mä oikein pelleilen. Mut en pelleilly, kutitti ihan sikana! Sit se tarkasti mut ja mä olin ihan Pauka-Milla. Vaikka en kyllä ollu, kun en oo tyttö, olin ehkä Pauka-Onni. Se Pauka-Onni tarkottaa sitä että on möykkyjä joka paikassa hirmeesti ja kutittaa ihan sikana. Mulle tuli läähätys ja paha mieli ja mä menin pöydän alle. Sitten mä sain maksamakkaraa ja se varmasti autto koska kutitus ja Pauka meni pois. Sitten mä nukuin äispän vieressä yöllä.
Halitankin täyttö käynnissä
Yhtenä päivänä me lähettiin reissumatkalle Turon ja muitten kanssa. Me mentiin Turon autolla ajelulle ja me jouduttiin olemaan siellä kontissa ja siellä oli vähän tavaroita. Turo meinas litistyä yhesä mutkassa niiden tavaroiden viereen, mutta onneks ei ihan kokonaan litistyny. Meillä oli kuumis ja ikkunat oli ihan sumussa ku me yritettiin tsiikailla maisemia. Sitten kun luukku aukes niin me oltiinki tultu mökille! Ja iskäkin tuli sinne, mä näin sen ikkunasta kun se tuli ja mä huusin sille että ”täällä mä oon, täällä ikkunassa, kato tänne iskä!”. Ja se katto ja se vilkutti mulle ja sitten se tuli sinne. Mökillä oli vesisade ja mä en eka ois halunnu mennä sinne sateen alle. Mutta sitte ku Turo meni kokoajan ni munki oli pakko mennä ja mä kastuin. Välillä mua paleli ihan sikana ja piti käyä sisällä lämpiämässä ja sylityttämässä. Munkin halitankki tyhjenee aika usein niinku Tahvonki, sellasta se on kun on SUPER-koira.
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 