Archive for 16 syyskuun, 2008

Leppävaaran kuningas

Mä kävin eilen mun vanhoilla huudeilla, siellä mun entisen kodin liepeillä. Arvatkaa olinko vähän intona?!? Se vaikutti aluks ihan normaalilta autoajelulta, mut sit alko näkyy tuttuja maisemia ja tulla tuttuja lemuja. Se oli Leppävaara! Me hukattiin iskä johonki ja lähettiin äispän kaa lenkuroimaan. Siellä oli ihan älynä tuttuja lemustuksia ja paikkoja! Huippusiistii!! Mä kirjotin mun alamaisille viestejä et ”Kunkku on bäck, älkää olko huolissanne. Kaikki on kuul. Terveisin, Onni”

Ekana me mentiin mun sorsapaikan vierestä ja sit me mentiin mun golfkentän vierestä ja mun pellon vierestä. Niinhän siinä käy et heti kun selkänsä kääntää ni johan on niskurointia ilmassa. Tai oikeestaan se niskurointi tapahtu nyt maassa. Nimittäin mun pellolle oli muuttanu ainakin tsiljoona lintuvihulaista. Mä olin vähän nyreenä eka et mitä ne täällä hengaa, mun pellolla, mut sit me löydettiin niitten lintujen kaa yhteinen sävel. Nimittäin papanat. Linnun papanat. Ne on koostumukseltaan vähän erilaisia ku pupunpapanat, mut yhtä maukkaita vähintäänki. Mä ehdin yhen vetästä ja se oli nannaa, mut sit äispä taas perusmeiningisti pilas koko jutun. Kun mitään kivaa ei saa koskaan tehdä. Mut nyt mua ei enää haittaa ne lintuvihulaiset siellä pellolla, saa hengailla ihan vapaasti. Kunhan papanatuotanto jatkuu.

Sitte mä kävin kattomassa mun entistä kotia. Siinä vieressä asuu Alvar ja mä jätin Allulle viestin siihen sen talon seinään et ”Moi Allu! Onni täällä! Kävin huudeilla, kaikki kunnossa. Hyvää työtä!”. Ku mä vähän luulen et Allu on jatkanu kunkkuilua sen jälkeen siellä kun mä läksin tänne uuteen kotiin. Mun entinen koti näytti etäisesti tutulta, silleen et mä oisin menny sinne pihalle ihan vahingossa. Mut me vaan katottiin sitä ja käveltiin ohi. Sit me tavattiin sellanen kaveri joka näytti ihan multa, mut se ei ollu yhtä kiva ku mä. Se meinas purra mua nenästä. Mut eihän tälläsiä Kunkku-Onneja voi olla ku yks. Mä oon sillä tapaa spesiaali.