Raksakoira
Mä oon taas alkanu remonttikoiraksi kun meillä on taas alkanu remontti. Meillä on puita sisällä ja iskä katkoo niitä ja surruttaa niitä laitteilla. Niistä puista irtoo välillä sellasta herkullista jauhoa, mä käyn sitä salaa maistelemassa aina kun kukaan ei huomaa. Sitten niistä irtoo kanssa sellasia pieniä palasia, nekin mä käyn pöllimässä siivoomassa pois. Mä syön mun herkkutikkuja niitten puitten päällä et pystyn samalla vahtimaan niitä ettei ne häviä mihinkään.
Äispä meni tänään kauppareissulle ilman mua. Mä jäin iskän kaa remontoimaan ja mua vähän harmitti kun mä oisin mieluummin menny kauppareissulle ja autoileen. Kun äispä tuli takas ni sillä oli monta kassia ja yks kassi oli mulle! Ihan koko kassi! Sieltä kassista löyty uusia leluja ja herkkuja! Mä sain sikapossun joka sano piip ja lepardiluun ja renkulan. Se lepardiluu oli vähän pölö kun siitä ei ollu mulle mitään vastusta. Se meni heti rikki kun sitä vähän löylytti. Possulta piti ottaa luulot pois kun se ulisi kokoajan, ni nyt siltä puuttuu yks jalka, mut eipähän ulise enää. Renkulaan tuli ylimääränen reikä. Huippuhyvä ylläripylläri!!
Ainii mun piti kertoo et mä olin huippuoppilas kun me oltiin siellä temppukoulussa yks päivä. Mä osasin jo valmiiks kaikki jutut mitä siellä piti opetella! Sit mä näytin vaan miten hienosti mä ne osasin ja sain ihan hulluna nakkia. Mä sain niin paljon nakkia et pussi meni tyhjäks. Onneks äispällä oli varaherkkuja mukana monta pussia.
Kiireisiä aikoja
Hirveen kiireistä on ollu viime aikoina, niin kiirusta et en oo ehtiny ees väliraportteja jättää tänne.
Mä kävin jo ajat sitten kahessa kylässä; Turolla ja Kostilla. Me tehtiin kaikkee normaaleja syksy-juttuja, juostiin pihalla lehtien seassa, syötiin luuta, taisteltiin narusta ja kepeistä ja käytiin syksylenkuroilla.
Mä oon kanssa käyny akiliitämässä taas. Me mentiin putkee ja hyppimistä ja mä olin siinä ihan ässä. Äispä vaan vähän mokaili ja huito mihin sattuu ja mä menin ihan sekasin että mitä sä nyt oikeen haluut ja että lakkaa nyt huitomasta siinä. Mä näytin sille et kyllä mä osaan ihan itekseenki ja mä menin putkesta ja hyppäsin kolme hyppyä ihan ite. Mä oon SUPERnopee ja huippuhyvä. Äispä on sekava ja hidas.
Korson Kovimmat Kundit
Sitten mä sain yllätysvieraita. Yks päivä äispä tuli töistä ja me mentiin kiireesti ulos. Just kun mä pääsin mun heinäapajille ni äispä sano että nyt tuli kiirus ja me juostiin kotiin. Ni arvatkaa olinko vähän että ”hä?” kun meiän takapihalta tuli Turo ja Jenska-täti!! Mä en eka heti tajunnu et se oli mun Turo, ni varmuuden vuoks heitin pikku kunnioittavat kumarrukset kehiin. Mut sit kun se tuli lähemmäs ni mä tajusin et sehän onkin MUN Turo ja sit me alettiin riekkua. Mä näytin sille kaikki mun remuamispaikat ja ikkunakyttäyspaikan ja mun puiston ja mun lelut. Turo oli vähän outo kun se ei halunnu mennä rappusia kun ylöspäin vaan. Se meni aina alakertaan ulkoa kun se ei halunnu mennä portaita. Aika outoo, sehän ois ollu paljon lyhyempi matka mennä sisältä.
Oon kanssa käyny siellä uudessa akiliitopaikassa leikkimässä pupua ja saamassa nakkia ja juustoa. Se oli vaan silleen mälsää et en saanu ollenkaan mennä niihin akiliitohommiin vaikka oisin halunnu. Siellä oli ihan erit kaverit ku aikasemmin ja me temppuiltiin vaan ilman niitä akiliitovermeitä. Ei siinä mitään, kyllähän mä voin pupua leikkii jos vaan nakkia ja juustoa riittää. Mä oon nykyään jo aika hyvä pupu.
Sitten mulle kävi vahinko eilen. Mä olin ihan rauhassa nukkumassa mun päikkäreitä kun äispä ja ispä oli töissä. Yht’äkkiä mun mahasta kuulu ”kur”. Sitten sieltä kuulu ”mur” ja sattu. Ja sitten tuli ”kurmurkur” ja mä pomppasin pystyyn. Yritin murtautuu pois sieltä keittiöstä mut en päässy kun siinä oli se typerä aita, ni en päässy mitenkään pihalle. Ja sitten tapahtu vahinko. O-ou. Suoraan keittiön matolle. Mä pystyin vähän pidättelemään vielä siihen asti et äispä tuli, mut sit piti heti päästä ulos. Onneks äispä oli hetkellisesti nopee ja tajus mun hädän ja me kiidettiin pihalle. Sitten äispä piti matonpesujuhlat kylppärissä. Mä katoin vierestä ja maistoin vaahtoa. Oli ihan ookoo.
Akiliitoylläri
Tänään mä sain epäsynttärilahjaks Akiliitoyllärin! Mä huomasin et nyt on jotain tekeillä kun mun harkkareppuun pakattiin nakkia ja muita herkkuja ja äispä otti reenihihnan eikä lenkurahihnaa. Mua jännitti kamalasti ja mä ulisin koko matkan autossa että ”mihin me oikein ollaan menossa… huuu…. mihinköhän me ollaan oikeen menossa…. uuuhuuu….. käännytäänkö me jo…. uuuu…. ollaanko me jo lähellä…. miksi sää äispä pysähdyt…. ai me jatketaanki taas matkaa…. uuuuuu… mihinköhän me ollaan menossa… uuuuuhuuuuuuu…..” Ja silleen, tiiätte varmaan. Kyllä sit loppupelissä äispä pysähty ihan kokonaan ja me mentiin ulos autosta.
Me mentiin äispän kaa akiliitämään mut me mentiin ihan uuteen paikkaan. Siellä oli ihan eri akiliitokaverit ku aikasemmin ja ihan erilaista kaikki muutenki. Hirveesti oli kaikkia erejä hajuja siellä lattiassa, niitä oli tietty ihan pakoista pakoin tutkii. Mut akiliito oli ihan samaa ku ennenki. Mä kiemurtelin keppien välistä ja hyppäsin kepin yli ja sain hirmeesti nakkia. Hyvää ihanaa huippua lihukkanakkimakkaraa!! Mä tykkään akiliitämisestä ja lihukkanakkimakkarasta!!! Sit me lähettiin kotiin ja mä hengasin ihan rauhassa autossa kun mua ei enää jänskättäny yhtään.
Väijyleitä puskissa
Oon huomannu että ulkona on nykyään pimeempää ku ennen. Ei se mua silleesti haittaa, kun oon mä ennenki lenkuroinu pimeellä ja hengannu ulkona pimeen aikaan. MUTTA. Pimeen mukana on tullu väijyleitä. Kamalia hirmeitä pelottavia väijyleitä. Hui!
Niinku yhtenäkin iltana kun me oltiin äispän kaa lenkuroimassa ja oli pimeetä, ni mä näin väijyleitä. Ekat väijylit oli yhen talon pihassa. Ne oli vaan ihan paikallaan ja vaani meitä, sellaset isot valkoset väijylit. Äispä oli tosi rohkee ja meni taputtamaan niitä, ni mäkin kävin tosi hitaasti hiipimällä niitä haistamassa. Ne vaikutti ihan semisti vaarattomille, mut silti mä juoksin varmuuden vuoks kauheen nopeesti karkuun. Ei väijyleihin voi kuitenkaan luottaa ihan satasella.
Sit mä näin vielä toisenki väijylin naapuritalon pihalla. Se oli vihree möykkyväijyli ja mä pingoin hulluna karkuun ettei se nappaa mua kii. Se oli varmaan vähän hidas se väijyli, kun se ei saanu äispääkään kiinni vaikka äispä maleksi siellä narun päässä ihan surmeen hitaasti. Äispällä ei oo kyllä yhtään itsesuojelemisvaistoja.
Viikonloppumatkalla
Mä olin viikonloppumatkalla Mummulassa. Mä viihdytin siellä mummua ja pappaa ja me leikittiin yhessä. Mä sain taas paljon herkkuja ja rapsuja ja suukkoja. Ja sain nukkuu Mummun ja Papan välissä sängyssä. Mummusta on kivaa kun mä nukun sen jalkojen päällä. Mä lämmitän sen varpaita. Sit me leikittiin yhessä yhellä ihmisten sukalla ja mulle kävi vähän nolosti. Mua alko kamalasti pissittää ja just oli niin kiva leikki menossa et mä en ehtiny mennä ulos pissalle, ni mä pissasin siihen oven eteen matolle. Sit mä tajusin et ”o-ou, eihän sen näin pitäny mennä”, mut oli jo liian myöhästä. Matolla oli pissaa. Sit mä rupesin varovaisemmaks ja mulle ei käyny enää vahinkoa sen jälkeen, vaan muistin aina mennä ulos pissalle. Vähänks noloo, ku mä oon jo iso poikakin…
Viihdyttäminen on kauheen raskasta. Nyt mä alan kyllä nukkuu ja herään vasta huomenna. Jos jaksan.
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 