Archive for tammikuu, 2009

Karu totuus, osa II

Mä kävin eilen uuestaan mummulassa ja ne pikkuihmiset oli lisääntyny! Nyt niitä oli 2!! Se toinen sai vaan olla kaikkien  sylissä ni mua otti päähän. Ei mua paljoo ottanu, vähän vaan. Olisvat laskeneet sen alemmas ni mäkin oisin nähny et onks sillä jotain syötävää! Mä yritin mennä kattoo lähempää kun se oli Mummun sylissä, mut en mä nähny mitään syötävää, ni mä ajattelin sit viedä sen sukan. Mut äispä suuttu ihan hirveesti, ihan kohtuuttomasti mun mielestä. Relaa nainen! Sehän oli vaan yks sukka! Mummu sano että kyllä se vieläkin tykkää musta vaikka niitä pikkuihmisiä onkin siellä. Ja että oon mä vieläki sen kulta.

Mä sain illalla kotona niin kovat pömöt et meinas pöytä kaatua ja tavarat lenteli vaan! Sit mä törmäsin netin johtoon kun se oli jätetty lojumaan keskelle lattiaa. Siinä vaiheessa kun netti meinas lentää lattialle ni äispä huusi mut jäähylle. Mut oli hullu pömötys!!


Karu totuus

Mut on ehkä syrjäytetty.

Me lenkuroitiin tänään äispän kaa Mummun ja Papan luokse. Ulkona oli niin kylmä et en mä olis oikeestaan halunnu lenkuroida mihinkään, mut kyl aina mummulaan voi mennä. Ja mä juoksin melkein koko matkan. Oisin juossu kovempaaki, mut äispä hidasteli ja laiskotteli perässä, ja sitä on tosi raskasta vetää kun se pysähtelee koko ajan.

Mummulassa oli ylläri; pikkuihminen. Ja sillä oli leipää. Mä oisin halunnu sen leivän mut mä en saanu mennä lähellekään sitä tyyppiä. Se vaan hengaili mun Mummun ja Papan kaa koko aika ja mä en saanu mennä niitten luokse. Ja sit mulle selvis se karu totuus; se pikkuihminen on syrjäyttäny mut. Mummu sano että ”Mummun kulta” ja se puhu sille pikkuihmiselle! Mä yritin mennä Mummun luokse mut äispä ei päästäny ja mä huusin Mummulle että ”MÄ olen sun kulta! MÄ! Mä oon täällä!”. Pappa kävi mua välillä rapsuttaa mut mä olin kumminki vähän kiusaantunu tästä uudesta käänteestä.

Ei se pikkuihminen huono juttu oo, päinvastoin. Mä sain siltä leipää ja piparia, nam. Mut kyllä mua vähän harmittaa jos mä en enää ookaan Mummun ja Papan kulta.


Iskä hukassa

Mun iskä unohti tulla yöks kotiin. Se ei tullu vaikka mä kuinka ootin ja ootin oven luona ja tuijotin ovee ja ikkunaa. Mä olin huolissani vähäsen et se on hukkunu, mut sen ääni kuulu illalla jostain ja sano että ”Onni älä huoli, oon Oulussa.” OULUSSA!! Helka asuu Oulussa!! Onko iskä menny Helkalle kylään? Miksei se ottanu mua mukaan? Millon se tulee takas? Kai se tulee takas?


Pitkä pimento

On ollu tosi pitkä pimento. Ei siks että meille olis tullu Netti Pimento kylään, vaan siks että oltiin ekana pitkään reissussa ja sitten ollaan oltu vaan melkeen mitään tekemättä kotona. Äispä on ollu vähän laiska ja mä oon ollu vähän väsyny. Siellä reissussa oli sillon niin älyttömän huippua ni musta oli ihan pölöö tulla kotiin. Ku siellä oli aina kavereita ja varsinki Turo ja paljon porukka. Ja sit me tultiin kotiin ja täällä ei ollu ketään kavereita paitsi Retku, mut ei sen kanssa voi ees leikkii. Mulla oli kauhee ikävä Turoo. Mä tulin ihan surmeelliseks ja apeaksi vähäks aikaa ku me oltiin vaan kotona iskän ja äispän kaa.  Mun korvatkin meni ihan nuupolleen ja mä vaan murjotin ku ei huvittanu mikään. Onneks ei tarttenu olla kauheen kauaa surmeellinen kun sitten meillä alko taas käydä vieraita kyläilemässä.

Nytkin on ollu tosi vilkasta, kauheesti kyläilijöitä niin paljon et mulla on ihan väsy jo. Ekana tuli kaukamummolasta Kosti ja sen ihmiset ja ne tuli yökylään. Mä sain nukkuu iskän ja äispän sängyssä! Sit tuli lähimummolasta Mummu ja Pappa mut ne ei ollu yötä. Oli hyviksiä ruokalemuja ja mäkin sain maistaa myöhemmin niitä herkkuruokija. Harmi vaan et vaikka mun suu tykkäs niistä ni mun maha ei. Sinne meni herkkuruoka! Sitten ku kaikki muut kyläilijät oli jo lähteny ni me käytiin vähän päikkäreille iskän kaa. Mut meille tuliki lisää vierailijoita melkeen heti! Nyt mä oon jo ihan väsy ni mä käyn nukkuu vaikka meillä on vieläki vierailijat. Onneks mä oon hyvä nukkuja. Huooooooooaaaaaaaaaauuuuuuuuuuh! … zzzzz… zzzzz…