Archive for maaliskuu, 2009

Kyläreissuhan siitä tuli

Mä lähen kyläilyreissulle! Jee! Olikin ihan pöllö päivä kotona ku ei tapahtunu mitään. Vähän vaan sain nakkikeittoo iskältä ja juustoo äispältä mut ei muuta. Nii ja käytiinhä me lenkuroimassaki vaikka oli myräkkä, mut sit ei muuta. Et ihan tylsää. Mut ei oo enempää, mä lähen nimittäin kyläilyreissulle! En mä kauas mee ollenkaan, ku meen taas naapuriin Pirkon kaa hengaileen. Iskä ja äispä saa tylsistyy ihan rauhassa keskenään. Äispä pakkas mulle mukaan viiliä ja sikasipsiä ja leluja ja namuja, eli parhaimmat kyläilytarvikkeet ikinä! Vähänks on varmasti kiva kyläilyreissu ku on noin hyvät tarvikkeet ja Pirkko! Pirkko on kiva ku se leikkii mun kaa ja saa rapsuja ja saa suukotella.


Naapureitten kaveri

Tänään me käytiin äispän kaa lenkuroimassa ja sit mentiin kotiin. Ja sit, mä läksin uuestaan lenkuroimaan, mut äispä ei tullu mukaan! Olin vähän että häh… Mä menin naapureitten kaa lenkuroimaan ilman äispää. Anna, mun koiranaapuri, oli messissä kans. Mä en ois eka tahtonu lähtee kun äispä meni eri suuntaan ja oisin vaan tahtonu sinne, mut sit mä sain namuja ni ei sit haitannu niin paljo. Lenkuran jälkeen mä menin Pirkolle kylään. Me vaan hengattiin Pirkon kaa kahestaan siellä niillä ja leikittiin. Mä sain lainata Pertan leluja ja siellä oli aika hyviä löytöjä. Siellä ei ollu muita kotona, eikä Perttakaan ollu siellä vaikka se aina melkein on siellä. Pertta on aika vanha, se on kanssa terrieeri niinku mäkin. Pertta oli varmaan menny johonki ku Pirkolla oli sitä kovasti ikävä. Mä pussailin Pirkkoa paljon et se ei olis surheellinen ja se tuli iloiselle tuulelle siitä pussailusta. Sit äispä tuli ja me tultiin kotiin ja nyt me mennään saunaan. Mua väskättää aika paljon kans. Taian mennä saunaan nukkumaan nyt.


Metässä

Lilli ottaa lunkisti

Lilli ottaa lunkisti

Eilen me lähettiin lenkille autolla, sellaset lenkit on aina parhaita mihin mennään autolla. Ylipäänsä autoilu on parasta, autolla pääsee aina parhaisiin paikkoihin, niinku vaikka Turon luokse tai Mökille. Eilen me autoiltiin ihan outoon paikkaan ja mentiin yhen Lillin kotiin. Lilli on spanieeeli ja tosi lunkki tyttö. Siellä Lillin kotona oli kanssa pikkuihmisiä, mä oisin mieluusti tutustunu niihin mut äispä halus vaan hengailla eteisessä.

Me lähetiin Lillin ja sen ihmisen kaa yhessä lenkuroimaan ja me mentiin mettään. Metät on ihan parhaita kanssa, niinku automatkatki. Jos mä saisin päättää ni me lenkuroitais aina metässä. Siellä metässä sai juosta ihan ilman hihnaa, se oli huippuu! Mä juoksin hirmeesti ja välillä mä hukkasin kaikki muut ku ne oli TOSI hitaita. Se oli hieno mettä ja siellä oli kauheestipaljon viestejä kaikilta muilta koirilta niinku ”Sessi tässä, päivälenkillä, kaikki ok, hyvä pössis.” ja ”Löysin pupun papanoita, oli hyviä. Terkuin, Mimmi.” Mä en löytäny papanoita mut oli muuten ihan huippuu.

Remua suretti

Remua suretti

Siellä metässä mä tapasin yhen bostonilaisen kaverinki! Sen nimi on Remu ja se asuu ihan siinä mettän lähellä. Vähänkö se on onnekas kaveri kun sillä on oma lähimettä, varsinki sellanen hieno! Mut se Remu oli vähän surheellinen eilen. Sillä oli kamala kutina ja se tuli siitä surheelliseks. Siks sitä ei varmaan huvittanu oikeen leikkiikään. Kummiskin se vaikutti tosi kivalta, toivottavasti me voidaan nähä joskus uudestaanki ja leikkii sit.

p.s. Äispä sanoo et mä olin niin vauhdikas että siks musta ei oo yhtään kuvaa tässä. No, niinhän mä oonki, daaa-aa, Onni-Salama! Mähän oon sanonu monta kertaa et Äispä on liian hidas…


Pöösönal treinöör

Mä oon alkanu mun äispälle henkilökohtaseks jumppavalmentajaks eli pöösönal treinööriks niinku bostonissa sanotaan. Jumppaaminen on sellasta kun eka pompitaan hirveesti ja huidotaan ja sit mennään lattialle ja ähistään. Yleensä äispä karkaa muualle jumppaamaan mut joskus se jumppaa kotona. Sillon mä oon sen valmentaja eli valkku eli koutsi. En mä siitä hyppimis- ja huitomisvaiheesta niin piittaa, sillon mä yleensä meen peiton alle ja valmistaudun valmentamiseen pikkupäikkäreillä. Mutta sit kun tulee se ähistelyvaihe lattialla ni sillon mä meen aina valkkuilemaan siihen ja tsekkailen et mikä on meininki. Niinku vaikka voin mennä äispän jalkojen alle tarkkailemaan ettei se fuskaa. Tai joskus äsipä tekee semmosen tunnelin itestään ni mä meen sitten tarkastaan sen tunnelin. Sitäpaitsi äispän jumppailumatto on ihanan pehmee, just sopiva kuninkaalle. Mä otan kyllä paljon mieluummisti päikkärit äispän vieressä jumppailumatolla ku yksin peiton alla, vaikkapas peiton alla on muuten kivempi olla.

Mä sain muuten uuden ihan oman pedin viime viikonloppuna. Mun vanha peti oli vähän alkanu hajota kun sitä oli möyhitty niin paljon. Tää uus peti on harmaa ja pörrönen ja tosi pehmee. Se on aika hyväntuntune ni mä oon alkanu nukkuu enempi majassa nytte. Ku se on siellä majassa se pörröpeti.


Kuulumisia

Hengailua sohvalla

Hengailua sohvalla

Mä sain äsken pesupömöt. Matot meni ihan rullalle ja sohvaki meni melkein rullalle ku mä, Onni-Salama, juoksin. Mä jou’uin masupesulle lenkuran jälkeen mut iskä ei saanu mun tassuja ees puhtaaks! Mutta pömöt tuli kummiski, jotain iloo siitäkin läträämisestä. Mua on riehuttanu muutenki kauheesti tänää ja mä sain tukkapöllyä ku huusin äispälle et ”tuu leikkii NYT!” ja revin lakanoita malliks niinku et ”kato tälleen leikitään vetoleikkiä”. Ni ei se tajunnu mun vinkkiä vaan anto tukkapöllyä siitä lakanajutusta. Ei kiva.

Me ollaan äispän kaa opeteltu vähän lenkillä olemista. Äispä on siinä jo aika hyvä eikä se enää kisko ihan kokoajan. Sit on tosi kivistä kun sillä on aina taskussa namua ja aina jos tulee joku koirakaveri vastaan ni mä saan hirmeesti herkkuja! Että jos sopii ni ilmottaisin nyt tässä että voisko kaikki koirat tulla aina lenkille samaan aikaan ku me, ja sit kävellä meitä vastaan? Mielellään vaikka ihan monta kertaa saman lenkinki aikana sopii. Sit mä saisin paljon herkkuja…. mmm……..

p.s. Me käytiin yhen toisenki kerran akiliitämässä. Sillon äispä meni tosi hyvin ja mä sain paljon herkkuja. Nyt se ei ollu ihan koko aikaa niin hirmeen hidaskaan, se äispä. Ehkä sillä on vielä mahkuja kehittyä.


Akiliitämässä

Me käytiin pitkästä aikaa akiliitämässä tänään. Oli huippuu! Mä juoksin melkein kokoajan, koska oon Onni-Salama, ja oli tosi huippuu! Äispä oli taas tapansa mukaan tosi hidas, milläköhän mä saisin siihen vauhtia? Voiks vauhtia ostaa jostain? Äsipällekin pitäis saada vähän Salamaa. Kömpelökin se on, vähän väliä se meinaa kompastuu itteensä tai esteisiin tai muhun. Voi sitä. Toivottavasti mennään uuestaan ja toivottavasti äispä ei oo niin sukka sillon! Vaikka kyllä mä siitä tykkäänki vaikka se onki vähän huono akiliitämään.


Lisänimi

Mä unohin eilen kertoo teille et mä oon aatellu ottaa lisänimen. Musta tulee Onni-Salama. Se kuulostaa jotenki tosi kuulilta ja muutenki sopii ku mä oon niin salamannopeekin. Onni-Salama on viileistä viilein jätkä. Nyt meen takas äispän jalkoihin nukkuun.


SUPERsankarin päivä, osa 2

Todellakin oli parempi päivä sit! Mun maha lakkas möyrimästä ja alko olla normaalisti. Sit me mentiin äispän kaa pitkälle lenkuralle kun oli hyvä ilma, ja me mentiin puistoonki!!!  Me ei olla käyty puistossa pitkään aikaan mut nyt käytiin! Mä juoksin hulluna! Siellä oli paljon tyttökavereita mulle, oli huippua! Mä treffailin niistä niin monta ku ehin, ennen ku tultiin kotiin päikkäreille. Päikkäreitä vähän häiritsi imurivihulainen kun se tuli kaapista, mut ei kauaa. Sit äispä pisti imurivihulaisen takas pois kaappiin piiloon ja mä sain jauhelihukkaa. Lopuks tuli vielä vieraitakin kyläilemään ni se oli aika parasta, kun sain sikasipsinki. Hyvät pileet oli, Wapun naapurissaki oli liputettu ku oli mun SUPERsankaripäivä.