Akiliitäjän paluu

Mä olin viettäny tänään ihan normaalin lenssupäivän kotona ja lepäilly, mut yks kaks ilta saikin jännittävän käänteen. Äispä kaivo kaapista mun repun ja laitto sinne mun nameja ja juustoo ja vinkueläimen. Vinkueläin asuu mun repussa ja sitä näkee vaan ja ainoastaan akiliitopaikoissa. Äispä laitto kanssa mulle kaulaan akiliitopannan. Mä mietin että mitä tää voi tarkottaa. Ja sitte me lähettiin automatkalle.

Kun me ohitettiin mun uimarantamettä ni mä olin IHAN varma että ollaan menossa sinne, ja vähän sanoin äispälle että ”juuuu-uuuu, tiiän kyllä minne ollaan menossa”, mut äispä sano että ”nyt et kyllä voi tietää mihin ollaan menossa” ja ajo ohi mun uimarantametästä. Sitte me huristeltiin vielä aika pitkään enkä kyllä yhtään tienny mihin oltiin menossa. Mua jänskätti vähän ku vauhti rupes hidastuu ja sit me tultiin sellaselle kentälle.

Siellä oli jotain toisia koiria akiliitämässä ja putki ja puomi ja A ja monta hyppyä. Sinne mekin mentiin ja alettiin akiliitää! Äispä oli aluks vähän ruosteessa, mut sit aika nopeesti se taas muisti mitä siellä piti tehä. Se oppi uusia juttujaki jo, aika ihme kyllä ku ei se osaa niitä vanhojakaan vielä. Mä olin ihan ässä, mä menin ihan huipusti kaikki esteet. Yks pölö este siellä oli, sellanen typerä renkula. Äispä oli ihan tosi epälookinen; en kai nyt mee siitä läpi jos se itekin vaan juoksee siitä ohitte! Mun pitää vähän kouluttaa äispää vielä, se ku on vielä ihan puuskuttava ja hidas ja epälookine.

Advertisement

6 responses

  1. Siistii Onska e oot päässy liitämään! Mä olin maanantaina Kikka-opskan luona ja meillä oli kans yhenlaista akiliitoa. Meillä vaan oli sellasii tosi katu-uskottavii esteitä kuten skeittiramppi…
    Arvaa mihin oon tänään menos? No vinttikoiraharjottelijaks! Ehkä mä rupeenki kreihaundiks…

    7 toukokuun, 2009 8:47 am

  2. Vähänkö huippuu! Mulla oli vaan sellasia normiakiliitoesteitä, ei yhtään niin katu-uskottavia ja kuuleja ku sulla. Ura vinttikoirana kuulostaa hyvältä! Mäki haluaisin joskus koklata.

    7 toukokuun, 2009 9:53 am

  3. Kiara

    Oi, ne kuulosti niin ihanilta: A ja putki ja hypääminen. Mä en ole koskaan päässy oikeaan äkiliitopaikkaan, mutta meillä on ollut takapihalla vähän kai sellaista. Mä oon ihan kade…

    7 toukokuun, 2009 6:22 pm

  4. No eikäku mä oon kade ku sulla on ikiomia akiliitovermeitä sun ikiomalla pihalla! Se putki on mun suosikki, ku siellä saa mennä vähän niinku tunnelissa. Se on melko jännittävää ni siks mä tykkään siitä.

    7 toukokuun, 2009 8:50 pm

  5. Onni, tiekkö mitä! Siel vinttikoiratreeneissä oli bostonilaisia! Vähäks ne pinko lujaa! Hertan lokissa on kuvia!

    8 toukokuun, 2009 7:35 am

  6. tiitumorse

    Voiku meki joskus päästäs akiliitämään. On me vähän pihalla kokeiltu, mut ei se oo sama ku oikee.

    8 toukokuun, 2009 1:27 pm

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s