Huudeilla

Päikkäreillä

Me käytiin äske äispän kaa vähä pyörähtää tuolla mun huudeilla. Siellä oli kauheesti ihmisiä, isoja ja pieniä, ku siellä oli markkinat. Markkinat on sellaset että on kauheesti ihmisiä samassa paikassa ja hyviä haisuja joka paikassa ja syömistä. Meki ostettii lakua ja mansikkaa ja hernettä. Mä sain kanssa maistaa vähän kaikkee, äispä anto ku se on vähän reilu. Ei se paljon reilu mun mielestä oo ku se syö ite melkein kaikki, mut vähän reilu kumminki. Tiiän kyllä monta ihmistä ketkä ois siinä ruoka-asiassa enempi reiluja ku äispä, se on siinä aika nihkee… Onneks mä löysin sit sieltä maasta yhen puolikkaan mansikan ja yhen puolikkaan herneen ni sain syyä ne ihan ite.

Siellä markkinoilla oli paljon mun faneja, ku mä oon kunkku. Mä sain paljon rapsuja ja onnistuin livauttaan pari pusuakin. Yhessä kohtaa oli niin paljo ihmisiä et mä meinasin ekaa kertaa elämässä ahistuu. Mä olin ihan varma et kohta käy huonosti ni mä pistin jarrut päälle ja näytin äispälle että ”mä en kyllä kävele enää metriäkään tässä tungoksessa”. Onneks äispä tajus heti ja otti mut syliin. Sieltä näkiki paljon paremmin kaikki herkkukojut ja muut. Sit mun mielestä olis ihan hyvi voinu mennä kanssa puistoon ku oltiin aika lähelläki, mut äispä alko taas puuskuttaa ja esittää puolikuollutta ja halus kotiin. Se on kyllä niiiin laiska… Kyllä puolikuolleenaki vois käydä puistossa! Mä ainaki voisin. Puisto sopii kaikkeen.

21 toukokuun, 2009 | Categories: 2-vuotias, Ihmiset on, Kuningas-Onni, Lenkurat, Syöminen | 4 kommenttia