Hyvin ylevä liitäjä mut ei sittenkää
Toiseks parhaan todistus
Mä olin taas tänään kisaamassa äispän kaa akiliitoo. Oli ihan tosi kivaa kokoajan ku äispällä oli huiput eväät; makkaraa ja juustoo. Ja sit oli kans mun suosikki akiliitolelu, sellane retuutuspatukka. Se on paras. Musta oli tosi kiva liitää siellä, eikä äispäkään ollu tänään ihan tumpelo tai muuten huono. Sit kun oltiin liidetty ni äispä riemastu hirveesti ja mä sain paljon makkaraa ja pusuja ja retuuttaa sitä patukkaa. Siis voiko olla ees parempaa juttuu ku liitämine? Se on jo itestään niin kivaa mut sit vielä kaikki herkut ja retuutukset siihen päälle ni ei voi olla parempaa! Miksei me voida liitää aina?
Viimeks mä olin hyvin ylevä liitäjä mut tänään en ollukkaan vaan olin toiseks paras kaikista. Ja niitä kaikkia muita oli toooosi monta. Äispän mielestä oli paljon kivempaa olla toiseks paras kaikista ku Hyvin ylevä liitäjä. Mä sain hirmuna herkkuja kotonaki, ja loput eväsmakkarat iltaruoaks. Ehkä mä yritän seuraavan kerranki olla toiseks paras ku sillon saa kerran ihan surmeesti herkkuja!
Metsästäjän relaushetki
p.s. Eetu on ollu metsästyskoirana papan kaa ja mä sain tänään siltä terveisviestin et hyvin menee. Mä haluun kans metsästyskoiraks jos se on näin rentoo. Tai oikeestaan mähän oon jo metsästyskoira jos se on tällästä. Huomenna mä aion olla taas metsästyskoira jos äispä menee töihin.
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 
Jos metsästyskoirat on tollasia ku Eetu, ni meki ollaan sit metsästyskoiria. Se on tosi rento ammatti.
16 syyskuun, 2009 11:33 am
Ai niin, oltiin vähän liian nopeita 🙂
Onnea ihan kamalasti liitäjälle. Sähän oot oikee Onni Liitäjä!
16 syyskuun, 2009 11:34 am
Kiitti. 🙂
16 syyskuun, 2009 5:24 pm
Vähänkö oot huippuliitäjä! Saikko sä oikein mitallin? Mä muuten oon merkiltäni metsästyskoira. Kuulemma. Mut mamma on sanonu, että se ei aio lähtee mun kaa pupujahtiin. Mun hurjin metsästyssuoritus oli sellanen ku näin siilin, ni rupesin vinkuun ja juoksin pakoon. Mut se oliki sellanen harvinaisempi metsästystehtävä. Tykkään enemmän noista rennommista metsästyshetkistä.
16 syyskuun, 2009 12:15 pm
Ja sitäpaitsi siilithän on hurjan vaarallisia ku ne kantaa kokoajan aseitaki. Ei niitten kans passaa rueta pelleilemää.
Mä en saanu mitallii, se voittaja vaan sai sellasen pokaalin. Mä sain herkkuja vaan ja äispä sai paidan. Meillä on sellanen kuva jossa äispä kattoo huuli pyöreenä naapuria et ”sä sait noin hienon pokaalin mut mistäs saatais meille”… Mulle riitti kyl ne herkut.
16 syyskuun, 2009 5:23 pm
Mulla on yks tottelemispokaali. Voit lainata sitä. Mut kauheesti onnia Liitäjälle!
16 syyskuun, 2009 5:25 pm
Vähäks kilttiä. Mä voin joskus lainata sitä jos mä en saa omia. Kiitos.
16 syyskuun, 2009 7:58 pm
Onnix olkoon, Onni! Vähänkös hienosti liidetty. Oikea jako niissä palkinnoissa, aatteles jos herkut olis menny äispälle ja sulle olis tullu se paita.
16 syyskuun, 2009 5:28 pm
Nii just! Mulla on jo yks paita ja inhoon sitä ni en todellakaan tartte enempää. Herkkuja taas ei voi ikinä olla tarpeeks. Kiitti Onnitteluista.
16 syyskuun, 2009 7:59 pm
Oi, onneks olkoon!
Miulki on pokaali muutes, sain semmosen penturopin.
Kilpailijoita ei kyl ollu ku kaks. Mut haittaneeko?
16 syyskuun, 2009 6:49 pm
Kiitos. Ei tietenkää haittaa että oli 2. Sä olit kumminki niin suvereenisti paras eli pokaalin ansainnu ja sillä sipuli. Ei vastaväitteitä.
16 syyskuun, 2009 8:00 pm