Archive for maaliskuu, 2010

Kyläläisiä

Mä ootan

Mulla on ollu hulluna vieraita ni en oo ehtiny kirjottaa ku on pitäny leikkii ja tapella ja suojella mun kamoja ja ihmisiä ja tarkkailla tilannetta ja syyä kauheesti kaikkee luita ja nukkuu.

Ekana äispä sano et ”Turo tulee” ni mä menin heti ovelle oottaan. Mutta ei se tullu vaikka mä istuin kuinka! Mä sanoin äispällekki että tuo ovi on tuossa eessä että ei Turo pääse siitä, ja mä kysyin että miksei se tuu jo, mut ei äispä tajunnu. Meni ainaki tosi kauan ennenku Turo tuli. Sit me vähä leikittii mut enimmäkseen me nukuttii vaa. Me aina vaihettii vaan paikkoja ja jatkettiin sit nukkumista. Me ei yhtään silleen riehuttu niinku aina Turolla. Äispä sanoo et meillä oli varmaan kevätväsymystä. Niin sen täytyy olla. Kyl me vähän tapeltiin mun luista kanssa, et ei pelkästään nukuttu. Äispä oli taas ilonpilaaja ja piilotti ne luut. Ihmiset on.

Sit ku Turo lähti ni melkein heti tuli mummu ja pappa ja Eetu! Onneks pappa ei tuonu tällä kertaa sitä murisijaa vaan toi Eetun, Eetu on kummiski paljon kivempi eikä yhtään pelottava. Eetu ois halunnu syyä mun kaikki lelut ni mulla oli kauhee kiire ku mun piti aina vahtii kaikkia leikkuja yhtäaikaa ja syyä samalla luuta ja vahtii äispää ettei se rapsuta Eetua liikaa. Kyläläisten viihyttäminen on aika raskasta ni mä sit otin kahen päivän päikkärit ku Eetu ja mummu ja pappa lähti. Kävin vaa välillä piipalla ja puupalla ja syömässä ja sit taas nukuin lisää.

Advertisement

Ruttukuonojen kevätretki

Se oli tosi hyvä keppi

Meillä oli eilen aika kiireinen päivä ku me käytiin aika paljon kaikissa paikoissa. Ekana me käytiin puistossa aurinkolenkuroimassa. Siellä oli onneks kameleita, ja huippuja kameleita oliki! Siellä oli yhet Hilma ja Väinö. Mä halusin tehä Hilmasta mun tyttöystävän ja kisailla Väinön kaa, ne on superhuippukameleita! Meillä oli sikapossuhauskaa ja me kirmattiin siellä niin kauan et meille tuli väsy. Me tapeltii kepeistä ja risuista ja muuten vaa. Meillä oli hirveen kivat leikkitappelutki, ihan parhaat! Me ollaan vähän samiksen näkösiä vaikka ne oli Englantilaisia ja mä oon Bostonilainen. Meillä on samanlaiset nenät, ehkä siks meillä oliki niin huippuu yhessä.

Sit ku mä olin käyny nukkumassa kotona aurinkopäikkärit sohvalla ni me lähettiin autoreissulle äispän kaa. Me autoiltiin ihan uuteen paikkaan ja sieltä löyty lisää melkein samiksia samisnenäkoiria. Siellä oli Ranskalaisia koiria ja ne oli melkeen niinku mä paitsi että mä oon Bostonilainen ja ne oli Ranskalaisia. Siellä oli varmaan menossa joku Ranskalaisten kokoontumisajo ku niitä alko tulla joka autosta ja joka lumimöykyn takaa niitä Ranskalaisia. Niitä oli TOSI paljon, ainaski miljoona!! Me mentiin yhessä niitten tsiljoonan Ranskalaisen kaa lenkuroimaa ja mä sain sellasii perskärpäsii siellä, yhen nimi oli Unto ja sit yhet toiset oli Matti ja Teppo. Ne on kai jotain julkkiksii. Mä en meinannu melkeen millään päästä niistä eroon ku ne halus niin kovasti olla mun kavereita.

Mua vähän väskätti ja oli kans aika kylmä ni mä en oikeen jaksanu innostuu niitten Ranskalaisten jutuista silleen. Mä halusin vaan äkkii takas autoo ja kotii ja lämpää ja nukkuu. Onneks me sit lähettii kotii ja mä pääsin saunaa nukkuu. Mä nukuin iha ite yöpäikkärit ja aamupäikkärit ja aurinkopäikkärit, ja sit äispän kaa iltapäikkärit ja äispä sano että mä nukuin melkein kokonaisen päivän. No ehkä piti nyt nukkuu ku oli aika kiire päivä ennen ja sillon ei ehtiny nukkuu melkeen yhtään!


Pappa, remontti ja murisija

Murisija ja turvaväli

Pappa kävi meillä kylässä ja toi mukana remontin ja murisijan. Pappa on huippu mut remontti oli tympäle ku mä en saanu osallistuu. Mä en saanu mennä olleskaan sinne missä tapahtu vaan mun piti oottaa oven takana vaan. Oven takana oli sit kans sellane murisija. Se alko aina ihan yks kaks murista ihan tosi kovaa ja mä säikähin. En mä pelänny tietenkää ku oon tosi kovis, mut onhan tollanen nyt tosi vaarallista kun tolleen alkaa vaan joku murista vaikka en oo mitään tehny sille. Äispä yritti pakottaa mut sen murisijan kaa samaan kuvaan mut mä en halunnu. Joku roti sentäs.

Papalla oli kans vissiin kauheen paljon matkatavaroita. Meillä oli kaikkee tavaraa ihan jokapaikassa ihan väärissä paikoissa ja se oli tosi pelottavaa inhoittavaa! Mä en meinannu uskaltaa päästä ees kulkee rappusissa ku tavarat oli melkeen kokonaan siinä eessä. Huh.

Mä saunon leikisti

Nyt Pappa on jo lähteny ni arvatkaa mitä mä huomasin. Mun sauna on muuttunu! Se on ihan kiva sauna vieläki, mut sinne on tehty ansa. Ku ennen mä sain ihan ite avattuu sen oven, ni nyt en saa. Se ovi on ihan väärinpäin ni se ei aukee ollenkaan siitä mistä sen pitäis. Mä joudun aina huutaa siellä että ”tulkaaaaaaa avaaaaaamaaaaaaaa!” että mä pääsen sieltä pois ollenkaa. Pikkupaniikki… Mut on se sauna kiva silti. Siellä on lämpä ja hyvä nukkuu.


Tutkimusmatkalla

Puhisija

Me käytiin tänään äispän kaa eksymässä tutkimassa tuntemattomia reittejä mettässä. Oli ihan huippuu ja parasta ku ei olla pitkään aikaan käyty mettässä ollenkaan ni nyt mä kirmasin siellä ihan intona tosi lujaa. Äispä puuskutti ja huusi että ”oota!” ku se on NIIIIIIIIIIN hidas. Mä ehkä välillä saatoin oottaa hetken mut muuten mä johdin joukkoa ja juoksin eellä vaan.

Sit yks kaks keskellä mettää eteen tuli puhisija. Se puhku ja puhisi ja mä aattelin että ou nou, en kyllä mee enää eteenpäin. Puhisijat voi nimittäin olla jotain vaarallista, ei niistä tiiä. Mä en menny enää yhtään mut äispä meni. Sit äispä tuli kyllä onneks hakemaan mua ja me mentiin yhessä puhisijan ohi ni se ei voinu meille mitään ku me oltiin yhessä ja se oli yksin. Ei se sit muuta tehny ku puhku ja puhis vaan, ei liikkunu yhtään mihkään. Äispä on ehkä sankari.

Kotimatkalla mä sain uusia faneja. Ne pysäytti auton ku mä oon niin ihana ja komee ja valovoimasen näkönen ja tähti eli stara ja paras ja vielä vaatimatonki. Mä yritin kanssa vinkata niille että veis mut autolla kotii ku mun varpaita alko palelee, mut äispä halus olla kiduttaja ja kävellä eikä laskenu mua sinne autoon. Mut mä pussailin niitä ihmisiä siellä autossa ja sain rapsuja ja kehuja. Rapsut ja kehut kelpaa kyl aina, vaikkei autokyytiin pääsiskään. Paitsi että ne olis varmaan ottanu mut kyytiin mut äispä ei laskenu. Tympälettä. Me juostiin kotiin sit ja mä nukuin aurinkopaikalla sohvalla päikkärit.

p.s. mä sain yhtenä päivänä syyä kanaa!


Ei oo mun juttu

Mä haluaisin nyt antaa vähän palautetta. Nimittäin ku mua on vähän käyny ärsyttää se kun toiset pojat alkaa lääppii mua, vaikka en TOD. haluis sellasta ku haluisin vaan leikkitapella ja painii!

Vähän aikaa sitte, tuli sellane keskenkasvune siperialainen vastaan MUN kadulla, ja se alko heti lääppii ja mä olin aluks ihan kärsimälline mut sit jossain vaiheessa tuli raja vastaan ku mä en saanu yhtään haistella sitä ku se vaan lääppi. Ni mä sanoin sille sit et ”Nenä irti, ahdistelija!”. Mut se ei uskonu vaan alko taas lääppii, ni mä sanoin et ”Nyt irti mun munista, pönttöpää!”. Mut se ei siltikään uskonu vaan alko TAAS lääppii ni sit mä en enää voinu pysyä kärsimällisenä vaan meinasin antaa sille dunkkuu. En vaan ehtiny ku äispä päätti just sillon et me jatketaan matkaa. Mä vaan ehdin rääkästä sille et ”Tuuppa vielä tänne meitsin huudeille ja ahdistele ni mä sanon mun Turolle et tulee tänne ja me annetaan sulle yhessä dunkkuu!”.

Tänää me mentiin puistoo, ni siellä oli yks saksalaine, joka oli ihan yhtä törkee ku se siperialainenki. Heti ku mä pääsin portista sisää ni tää saksalaine alko nuuskuttaa mun piip-pelii ja mä yritin taas olla kärsimälline, ku eihän vähän haistelu oo pahasta. Mut sit ku se alko liimautuu sinne ja rupes vielä halaileekki, ni sit mä menetin mun kärsimällisyyden ja aioin pistää sen saksalaisen pakettii. En taaskaa ehtiny, ku just sillo äispä päätti et me jatketaan matkaa. Mä en melkeen ikinä ehi kurittaa mun ahistelijoita ku äispä haluu aina just sillon jatkaa matkaa.

Mut ihan vaan tiedoks kaikille; mä en oo sellanen poika ja mä en tykkää siitä et mun piip-peliä aletaan vainota. Ni että jättäkää mun pelit rauhaan ja keskittykää painimiseen!


Junamies-automies-reissumies Onni

Junamies Onni

Ekana äispä haluu että mä kiitän kaikista Onninpäiväterkuista eli Onnitteluista mitä mä sain eile ku oli Onnin päivä. Mä olin vähä lomareissulla ni en ehtiny sillo tänne raportoida. Ni että kiitti vaan kaikille, nyt voi tuua kaikki lahjat kun oon jo kotona.

Mä matkustin junalla. Se oli ihan samista niinku ennenki, eli aika tylsää. Ei saa mennä kenenkään luokse eikä riehuu eikä syyä roskia lattialta eikä tehä mitään muutakaan kivaa. Siellä oli sellanen junatäti joka osas todella arvostaa tällästä komeeta ja älyttömän fiksua yksilöä niinku mä. Mä sain rapsuja ja sain matkustaa ihan ilmatteeks ku oon niin ihana! Äispä on hirveen nihkee junailija. Onneks sillä oli ees hyvät eväät mulle, ni ei ollu ihan turha reissu. Eikä silleenkään ollu turha reissu ku me löyettiin Turo sieltä mihin mentii!

Automiehet O ja T

Me taas hengailtii Turon ja Tyynen kaa. Oonko mä kertonu siitä koskemattomuustalismaanista? Ku meillä on sellane, ja se joka sen saa ni on paras. Me taistellaan siitä ja yritetään salaa viiä se toiselta. Mä söin osan siitä ni nyt mulla on sit ehkä ikuinen koskemattomuus. Tyyne on aika kovis vaikka se onki tyttö. Mä en oo ennen tavannu tyttöjä noin läheltä ja noin monta kertaa. Tyyne on kyl tosi kovis, melkein yhtä kovis ku mä ja Turo, vaikka se onki tosi pieni.

Kolme Kovaa Kaverusta

Me autoiltii Turon kaa Kostin ja Eetun luokse. Eetu alko vänkää mua ja mä sanoin sille monta kertaa että ”älä viitti ku mä oon mies!”. Me Turon kaa leikittii keppijuttuja pihalla ja mä kävelin liukkaalla jäällä. Muut ei halunnu kävellä siihen liukkaaseen, ne vaan meni ympäri mut mä menin siitä missä ei ollu lunta koska oon tosi rohkee. Sisällä mä tsillailin ja ootin ihan nätisti keittiössä et jos jostain putois jotain herkkuu ni meitsi ois hollilla. Ni sit jotain putos, mut se oliki Mummi eikä herkku! Mä menin vähän kauemmas nukkuu ku putoilevat Mummit voi olla vaarallisia… Sit ku Mummi lakkas putoilemasta ni me saatiin pullaa, nam.