Archive for 24 maaliskuun, 2011

Sisustuskärpänen puri

Vartiohommissa

Viikkoa myöhemmin...

Mun mielestä tässä meiän kodissa on vähän parantamisen varaa. Koska Äispä ja Iskä on kiireisiä kun niitten pitää käyä töissä ni mä oon aatellu että voin kyllä vähän auttaa sisustamalla kun mulla on kumminki aikaa sillon ku ne on töissä tai nukkumassa. Esimerkiks keittiöön tuli sellanen laatikkojuttu, ni mun mielestä siinä oli tyhmät ulokkeet, ni mä söin ne pois. Sitte Äispä osti siihen toisenlaiset ulokkeet jotka ei oo niin tyhmät. Sitte meillä oli yhen ikkunan eessä sellanen este, joku ”verho”, ni se oli ihan tiellä ku mä en nähny siitä ikkunasta tähystää ulos ja vartioida. Ni mä vähän muokkasin sitä sellaseks että se ei häiritse tärkeitä vartiohommia. Nyt siitä näkee tosi hyvin ulos aina ku tarttee.

Ei tartte kiittää, mä teen tälläsiä sisustushommia ihan mielelläni.

– Lipi

Advertisement

Salaperäinen Pupu

Eilen Mummi tuli meille. Äispä ja Iskä on nykyään TOOOOSI niuhoina aina ku meille tulee kyläilijöitä. Aina sanotaan et ”pois – istu – odota – hiljaa…” Mä en tajuu miks pitäis istuu hiljaa ku kerran ilostuu niin hurjasti kyläilijöistä!?! Mä haluaisin vaan juosta ekana sinne ovelle ja kaataa ne kyläilijät maahan ja pussata ne hengiltä, näyttää miten HUIPPUA musta on kun ne tuli mulle kylään! Ni ei muka saa. Höh. Ihan tyhmää. Ni ei me saatu mennä ovelle sillonkaan ku Mummi tuli. Mut mä sanoin kyl ääneen että musta oli ihan tyhmää ettei saatu mennä, nii, että Mummiki ties että musta oli parasta että se tuli.

Äispä ja Mummi lähti autolla. Mä tiiän ku me katottiin Lipin kaa ikkunasta. Sitte myöhemmin kun me oltiin ootettu tosi k auan ni ne tuli takas. Niillä oli uusia kasseja mukana. Mä halusin heti mun tuliset mut koska Äispä on niin hidas ni mun piti ite mennä tsekkaa ne kassit. Mä löysin sieltä ihanan pehmeän Pupun! Se tuntu just mulle sopivalta tuliselta ni mä otin sen sitte ite ku Äispä hidasteli jotai muuta. Lipiki ois halunnu sen Pupun ni meille tuli vähän kiistaa siitä, mutta mulla se oli kyllä ekana. Just oltiin vasta ehitty alkaa tutustuu siihen Pupuun ku Äispä huomas meiät ja Pupun yhessä. ”EEEEEEEEEEEEIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIIII!!” se rääkäsi TOSI lujaa!

Mä laskin irti siitä Pupusta kun se niin kovasti huusi ja säntäsi äkkiä mun luokse. En oo nähny sen liikkuvan noin nopeesti aikoihin! Mä aattelin että jos sen piti olla yllätyslahja ni ei haittaa, voin kyllä esittää yllättynyttä kun se antaa sen Pupun takas mulle. Mutta ei. Se sano että se Pupu ei oo mulle. Eikä Lipille. ”EI – OLE – TEIDÄN!” Siis mitä häh? Kenes sitte? Ei se mitään Pupuja tartte ku sillä on mut ja Lipi. Eikä Iskä tartte Pupuja. Nyt se Pupu istuu hyllyssä ja piinaa meitä. Kenen se Pupu on? Miksei me saada sitä? Jos se on jonkun toisen Pupu ni ei sitä varmaan haittaa jos me vähän esimöyhennetään sitä. Tai niinku testataan et se on varmasti hyvä ja leikkiinsopiva. Meille on muuttanu Salaperäinen Pupu.

– Onni