Salaisuus paljastui!
Mulla on ollu pikkuprojekti päällä tässä viime päivinä ja se on ollu mun ikioma SUURI SALAISUUS. Nyt se kuitenki paljastu kun mä aloin vahingossa työstämään sitä jo sillon kun äispä oli vielä kotona. Harmi kun mä unohdin sen läsnäolon, nyt se rojekti on sit vähän niinku pilalla.
Mun projekti koskee seiniä ja reikiä ja lattiaa. Mä oon ihan salaa kuopsuttanu seinästä palasia siitä kohtaa missä lattia ja seinä kohtaa. Siinä lattian ja seinän välissä on sellanen sopiva rako mihin mun etukynnet sopii just hyvin. Siitä mä oon kuopsuttanu sitä seinää ja syöny tietty ne kuopsutuksen jäljet pois ettei äispä saa asiasta vihiä. Mä olin vasta päässy alkuun, mulla oli kaks projektityömaata siellä keittiössä, mut nyt ne on piilotettu ja mä joudun hengaamaan pelkästään majassa vähän aikaa. Voihan harmien harmi!
Uudet (tyhmät) kujeet
Sen temppukoulun jälkeen mammalla on ollu kotona ihan uudet kujeet ja kuviot. Se on askarrellu sellasia kolistuspurkkeja, jotka aina välillä lentää maagisesti kuin tyhjästä mua kohti ja säikyttää. Niistä lähtee kauheen kova ääni ja mä vähän ehkä pelkään inhoon niitä. Tänäänki just ku olin tekemässä fengshui-reikää mun petiin ni sit yks kaks kesken parhaan möyhennyksen se purkki paukahti ihan siihen mun viereen! Mä säikähdin ihan hirveesti ja mulla meni pasmat ihan sekasin ja mun oli pakko lopettaa sen reiän teko kun en enää uskaltanu jatkaa vaan piti vahtii sitä purkkia. Kolistuspurkkien lisäks toinen inha juttu on jäähyt. Iskä ja mamma pistää mut pois olkkarista välillä, yleensä just kesken mun parhaitten raisuleikkien. Se on supermälsää.
Meiän lenkkeilyki on menny ihan mahdottomaks… Mamma on alkanu käyttäytyä ihan tosi huonosti lenkillä! Sillä on varmaan joku iän murros tai jotain kun nyt yks kaks se on alkanu olla ihan mahoton vaikka kaikki meni aikasemmin niin hienosti. Siis mamma on ekakski laittanu mun fleksin solmuun mun ympäri joka kerta sen temppukoulun jälkeen kun ollaan menty lenkille. Se tuntuu inhalta ja mun pitää vähän köyristää selkää sen takia ja hinkuttaa vähän kylkiä seiniä vasten. Ja sit aina kun mä spurttailen ni mä lennän yks kaks selälleen tai pyllylleen tai jotenki nurin ihan ympäriämpäriinsä. Sillon mä aina tuijotan mammaa syyttävästi hetken ja kysyn et ”mitä sä oikeen meinaat, hullu???”. Mamma on alkanu nyt niskuroida mun johtajan asemaa vastaan ja mä en saa enää ees näyttää tietä lenkillä! Mitähän se seuraavaks keksii?!? Pakko saada toi nainen ruotuun ja pian!
Mut on haastettu!
Koska mä oon PARAS, ni Tahvo teki mulle haasteen. Haaste menee näin:
Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.
Mun täytyy myöntää et tää on aika haastavaa, mut koitetaas:
Mulla on päällä hikinen turkki. Turkki on ihan melkistä musta, mutta naamasta ja tassuista vähän valkoinen kans. Nyt se on hikinen, kun oon pömöttäny jo monta tuntia. Naamassa on pidempiä karvoja ja mahan alla lyhyempiä.
Tossa oli toi helppo osuus, nyt tulee tää vaikee osuus eli haastaminen. Mä aion haastaa seuraavat tyypit:
Ruusu (koska Ruusu on samis)
Pontus (koskaPontuskin on samis)
Leevi (koska Leevikin on samis)
Roope-russeli (koska Roope on kova jätkä)
Milla-Emeliina (koska Milla-Emeliinalla on kiva blogi)
Huh! Olipas hankalaa. Onneks se on nyt tehty.
Mä yritin pidättäytyä sisustamisesta tällä viikolla ettei mammalle tulis ressi, mut tänään mä en enää voinu hillitä itteäni. Mä sisustin taas yhden sohvatyynyn, tosin tällä kertaa vaan fengshuilin sen tyynyn päällisen enkä niitä sisuksia. Vähän oon kans kyllä tällä viikolla muotoillu sellasta lipastoa eteisessä. Mun mielestä pyöreät kulmat on paljon paremmat ku terävät. Mamma sanoo et huomenna me lähetään reissuun. Vähän jo jänskättää, minneköhän me mennään…!?!
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 