Koti

Suuri Metsästäjä

Suuren Metsästäjän katseelta ei pakene kukaan

Mulla on supertärkee tehtävä. Mä oon Suuri Metsästäjä ja mä suojelen meiän kotia pahoilta muurahaisvihulaisilta. Niitä vihulaisia tunkeutuu meiän alakertaan ja ne yrittää selvästi vallottaa meiän kodin. Mä metsästän niitä ja syön ne kaikki! Välillä mä oon väijyssä kylppärissä. Jos mä ootan siellä pimeessä ni ne ei nää mua ja mä voin tehä yllätyshyökkäyksiä! Oonki saanu sillälailla ansaan monen monta muurahaista. Mä oon niin tehokas että ne muurahaiset hävis välillä kokonaan. Ne varmaan muutti naapuriin ku ne huomas et ei kannata hei tänne tunkeilla ku täällä on niin parhaista parhain kodinpuolustaja-Lipi! Sitte me oltiin siellä kyläilyreissulla ni sillä aikaa ne muutti takas. Nyt mä taas karkotan niitä.

Eilen oli yks läheltäpiti-tilanne. Mä olin just väijyny yhtä vihulaista siinä matolla kun se muurahainen yht’äkkiä hyökkäs mun kimppuun! Se meinas vetää mua nekkuun ja mua alko aivastuttaa ihan hulluna! Mut koska mä oon suuri metsästäjä ni sain kuitenki senkin kapinallisen nitistettyä. Onhan tää tosi vaarallista hommaa mut jonkun on pakko pitää huolta meiän kodista ni mä kyl teen sen mielelläni.

– Liti


Huono käytös pitää kiireisenä

Nii-i, se on ihmisfakta.

ME ei olla käyttäännytty huonosti (NII EI OLLAKKAA) vaan äispä on käyttääntyny. Se vaikeuttaa meiän elämää kokoajan! Se kuppaa ovella tooooooooooooooooooooosiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii kauan ja vaatii kaikkee ihan ihmeellistä, niinku istu ja katso. Mistä lähtien on muka ovella tarvinnu istuu ja kattoo että se ovi aukee?!? Ihan turhaa huonoa käytöstä sanon mä! Mä oon ollu välillä vähän raivona siitä ja en oo varmasti kattonu vaikka äispä on sanonu. En aio palkita tollasta huonoa käyttääntymistä sillä että kattosin. Lipi on vähän heikko (ENKÄ OO!) ku se aina kattoo vaikka mä yritän viestittää sille et ”älä kato sinne vaan katotaan tonne niinku sieltä muka tulis joku”.

Lenkilläki meno on menny ihan kummalliseks. Äispä vaatii et sen pitää muka kävellä ekana, että se saa muka määrätä mihin mennään. Sitte jos mä yritän vähä palauttaa sitä ruotuun ni se – ette kyllä ikinä usko, mut – MURISEE mulle! TODELLA outoo käytöstä…

Sapuskat on vähän parantunu, niinku tänäänki saatiin napojen kaa lihukkakeittoo, mut kyllä mä silti sanon et se koko istu ja katso juttu alkaa nyt mennä vähän liian pitkälle. Sen takia mä en joskus viitti ees mennä koko keittiöön vaikka tiiän että ruokaa on tulossa. En palkitse äispän huonoo käyttääntymistä. Kyllä tässä täytyy nyt ihan tosissaan pitää kii saavutetuista oikeuksista ja eduista kun toi kreisi on alkanu tolleen pöllöilee! Mitähän Litiki luulee… Kohta se alkaa varmaan pitää äispää pomona kun se tolleen hulluttelee! Mitäs mä sit teen?! (ÄISPÄ ON POMO!) Noni! Mitä mä sanoin! Nyt on maailmanlopun elkeet kuulkaas…

– Onni (JA LITI!)


Ypönä

Me ollaan äispän ja iskän kaa ihan ypönä kotona. Onni on kadoksissa. Tänään me käytiin iskän ja Onskan kaa lenkuroimassa ja sit Onni katos. Kaikkeista pahinta on että äispä ja iskä ei ehkä tajuu että Onni on kadoksissa. Ne on ihan normisti vaan. Musta on vähä tyhmää ku ei oo ketään kenen kaa painii. Paitsi kyllä mä vähän painin äispän kaa ja vedin sitä tukasta. Eilen äispä suuttu ku vahingossa ehkä pukkasin sitä päähä. Ihan vahingossa vaan pukkasin, en tahallaa. Sitte se alko ulisemaa ja meni vessaan piiloon. Se oli vahinko.

– Liti


Liitoa ja kauhua

Mä olin tänään liitokisoissa. Mulla oli vähän kuumis kokoajan ni mä en ois vältsisti jaksanu ehkä juosta, mut äispä halus ni mä yritin olla sille mieliks. Ja sitäpaitti sillä oli nakkia ni sekin vähän helpotti. Mä siinä liidin ihan kaikessa rauhassa ku äispä alko huutaa et ”tänne tänne tänne tänne!!!” ja alko juosta ihan väärään suuntaan. Mä olin vaan et ”nou nou, tänne pitää mennä” ja menin vaa sinne mihin piti mennä. On se hyvä että mä ees tiiän mihin pitää mennä ku äispä on välillä vähän daiju eikä aina tajuu tai muista. Mä sain kotona palkkioks maksamakkaraa iltanapoihin. Se oli hyvä palkka se. Nam.

Liti haluu vielä kertoo jotain.

– Onni

Arvaa ku – mä olin tänään tuolla alakerrassa ja – ja – ja – mä leikin niinku sellasella – narulla – mikä roikkuu niinku siinä oven luona. Siinä narussa on niinku sellanen pallo, ni – ni – ni – se on ihan selvästi tarkotettu sellaseks et sitä metsästetää ja siinä roikutaa. Mut – mut – mut – se oliki ANSA! Mä ihan nätisti roikuin siinä narussa, ni – ni – yks kaks vaan PAM ja SUR ja se pallo meni sinne ihan ylös VIUH!!! Mä aloin heti varottaa kaikkia muita et ”VAROKAAAAAAAAAAAAA!! TAIVAS PUTOOOOOOOOOO!!! KAMALAAAAAAAAAAAAA!!” ja mä juoksin – äkkiä pöyän alle turvaan. Sitte – sit – Onni ja äispä tuli kattoo mikä se oli mut – ei mitää tapahtunukkaa! Äispä näytti mulle sitä narua ja se oli ihan normaali taas, ei yhtään paukkunu eikä surissu, ja maistuki ihan samalle ku aina. Sit me mentiin Onnin kaa pihalle ja painittii, jee. Ja mäki sain maksamakkaraa että mustaki tulee isona yhtä hyvä liitäjä ku Onnista! NAM!!

– Liti


Autoajelulla á la Litmanen

Me käytiin eilen autoajelulla. On me käyty ennenki mut ei niin pitkällä. Mä matkustan Onnin kaa majassa ja Onni näyttää mulle miten siellä ollaan. Sitten se antaa äispälle ajo-ohjeita kanssa välillä. Onni on niin taitava…! Me autoiltiin ja sitten me pysähyttiin ja sitten äispä avasi meiän takaoven ja sitten me jäätiin siihen kattelemaan. Sieltä tuli ihmisiä kattomaan mua ja mä olin niinku en oliskaan. Onni meni sinne tekemään sen akiliitojuttuja ja mä jäin kattomaan sieltä majasta. Äispä huusi kauheen kovalla äänellä ja Onni juoksi. Onni on niiin taitava! Se meni siellä vaan että viuh ja suih ja tsiu-tsiu-tsiu-tsiu ja mä katoin kokoajan tarkkaan. Mustaki tulee isona yhtä hyvä ja nopee ja taitava ku Onnista! Sitte mä sain juustoo äispältä ku olin autossa nätisti.

Tänään me on taas painittu. Mä sain Onnia poskesta kii. Ja korvasta. Ja mä melkeen aina pääsen jo karkuun jos se möyhentää mua. Mä meen pöydän alle tai hyllyn alle tai oven taakse ku niihin Onni ei mahu kun se on jo iso mies. Mustaki tulee kyllä joskus yhtä iso ku Onnista! Äsken mä kävin ulkona ni siellä oli tosi märkää ja mä kastuin ihan. Ja löysin tosi hienon puupalan mut äispä ei antanu tuua sitä sisälle. Harmi. Onni ois varmana osannu arvostaa sitä puupalaa. Ku Onni on niiiin hyvä tyyppi!

– Liti


Piilossa


Salahuone!

Äispä sanoo että oon kasvanu yhessä yössä. Mä oon iso poika nyt, ku mä nukuin Onnin kaa ihan kahestaan viime yönä enkä yhtään äispän kaa. Kyl mua vähän jänskätti ku mä heräsin yöllä enkä löytäny äispää tai iskää ollenkaan mistään vaikka mä etin kyllä. Onneks löysin Onnin kumminki ni menin sen viereen ni sit ei enää jänskättäny. Onnin vieressä on hyvä nukkuu. Sit ku mä heräsin ni äispä tuli ja mä tulin toooooooosi iloiseksi!

Jaettu risu on paras risu

Arvatkaa mitä! Mä löysin salahuoneen! Se on meiän huoneen vieressä ja siellä on tosi lämmintä. Parasta on se, et sieltä löytyy kaikkee superaarteita niinku risuja ja siemeniä ja lehtiä! Risut on mun suosikkeja. Tänä aamuna löysin pihalta yhen tosi ison risun ja mä ravistin sitä niin että se meni ihan hengettömäks. Me Onnin kaa syötiin niitä risuja siellä salahuoneessa. Sitten mä menin välillä piiloon mut äispä aina löyti mut. Äispä on silleen taitava.

– Liti

TOSI hyvä piilo...

p.s. Se ”salahuone” on meiän PARTSI, yritin kyl sanoo mut se oli niin fiiliksissä niistä risuista et ei se kuunnellu… Ja se piilo… No, kattokaa ite. Tyypillä on vielä paljon opittavaa… – Onni


Litmanen

Litmanen

Aamupalalla

Meille tuli eilen kylään yks Litmanen. Se on tosi pieni, yhtä pieni ku Tyyne paitsi pienempi. Se on ihan okei tyyppi, paitsi et se ei osaa leikkii kunnolla. Aina ku mä yritän alottaa riehumisleikin ni se vaan istuu. Ja äispä on kans tosi nihkee ku se aina sanoo ”ei” ku mä vähän meinaan alkaa riehumisleikkii Litin kaa. Sit se Litmanen yrittää omii mun tavaroita ja leluja ja luita ni mulla on kauhee kiire ku mun pitää vartioida niitä kaikkii. Mun mielestä toisen tavaroihin ei saa koskee, tai oikeestaan mun mielestä mihinkään tai kenekään

Ois hauska tutustuu

tavaroihin ei saa koskee ku mä ehkä haluan koskee niihin ite. Äispä sanoo et ei saa suuttuu jos toinen haluu lainata mun juttuja mut ku ne on mun ni mitä jos mä haluun leikkii niillä? Tai mitä sit jos ne on jonkun muun mut mitä jos mä silti haluun leikkii niillä? Litillä on hyvät sapuskat. Mä haluaisin syyä sen ruokia ja se haluais syyä mun ruokia mut äispä ei anna tehä vaihtiksia.


Kärpänen

Mä oon ollu mökillä. En ihan nyt just äsken mut ei siitä kauan oo. Olin KAn ja PAn mökillä niitten kaa. Mä seurasin niitä ja nukuin aika paljo ku sain nukkuu niitten kaa samassa sängyssä ja sohvassa. Ja söin hyviä ruokia. Niillä on aina parhaat ruoat, paljon paremmat ku kotona. Sitte mä oon kanssa liitäny ja ollu kiireinen. Mä oon alottanu sellaset vartiovuorot parvekkeella. Vartiovuoroihin kuuluu paljon päikkäröintiä partsilla auringonpaisteessa. Äispä laitto sinne sellasen maton ni siinä on just hyvä päikkäröidä jos paistaa aurinko. Ni mä oon sitte kesämötkylöiny vaan, enkä paljoo muuta. Tai söin mä eilen eteisestä kärpäsen.


Mistä on kivat kevätpäivät tehty?

Aurinkopäikkärit: check.

Yhteispäikkärit: check.

Lenkki: check.

Pömöt pihalla: check.

Naapureitten vaklausta: check.

Rillimakkaraa (ihan liian vähän kylläki): check.

Palloleikkiä: check.

Sikasipsi: check.

Yöks sänkyyn: yritys hyvä kymppi. check.


Kevättä rinnassa

Onneks ei tartte...

Mä oon ollu ihan intona ku arvatkaa miks? Nyt on kevät! Kevät on just hyvä ku ei tartte pitää tympäletossuja ja ärtsypukuu ja ulkona ei palella ja ulkona on kaikkee superlemukkeja ja me tehään tosi pitkiä lenkkejä. Mä päätin yhtenä päivänä et nyt on kevät ja menin aamupäikkäreille pihalle. Mulla oli ennen sellane kuninkaallinen valtaistuinkukkapenkki jossa oli tosi hyvä nokostella ku siihen paisto aurinko. Nyt mä etin sitä kukkapenkkii mut se oli kadonnu! Mä sit kävin nokosille siihen missä se ennen oli, mut ei se ollu ihan yhtä hyvä kummiskaan ku se on ihan alhaalla…

Mä oon käyny lenkkeilee tosi paljo yhen Rafun kaa. Rafu on mun lenkkikamu ja se asuu kanssa ihan lähellä. Rafulla on joskus enempikin possee mukana, joskus sillä on 2 ihmistä mukana lenkillä, kuvittele! Se pienempi oli kiva ku me juostiin sen kaa kilpaa. Mä voitin!

Lenkillä Rafun kaa

Mä oon kanssa alkanu taas saunoo. Oisin mä saunonu aikasemminki mut äispä ja iskä ei antanu. Eilenki mä saunoin. Ja arvatkaa mitä muuta eilen tapahtu? Mä sain LIHAA, oikeeta kylmää lihaa! Mä sain sitä tänäänki ku olin tosi kärsimälline ja ootin mun kupin vieressä tosi kauan. Se on tosi hyvää se lihukka, mun mielestä mun pitäis ehtottomasti saada sitä jokaisena päivänä. Kylmä lihukka on just sopivaa ravintoa tälläselle lihaksikkaalle kaverille niinku mä.

Nokoset saunassa


Kyläläisiä

Mä ootan

Mulla on ollu hulluna vieraita ni en oo ehtiny kirjottaa ku on pitäny leikkii ja tapella ja suojella mun kamoja ja ihmisiä ja tarkkailla tilannetta ja syyä kauheesti kaikkee luita ja nukkuu.

Ekana äispä sano et ”Turo tulee” ni mä menin heti ovelle oottaan. Mutta ei se tullu vaikka mä istuin kuinka! Mä sanoin äispällekki että tuo ovi on tuossa eessä että ei Turo pääse siitä, ja mä kysyin että miksei se tuu jo, mut ei äispä tajunnu. Meni ainaki tosi kauan ennenku Turo tuli. Sit me vähä leikittii mut enimmäkseen me nukuttii vaa. Me aina vaihettii vaan paikkoja ja jatkettiin sit nukkumista. Me ei yhtään silleen riehuttu niinku aina Turolla. Äispä sanoo et meillä oli varmaan kevätväsymystä. Niin sen täytyy olla. Kyl me vähän tapeltiin mun luista kanssa, et ei pelkästään nukuttu. Äispä oli taas ilonpilaaja ja piilotti ne luut. Ihmiset on.

Sit ku Turo lähti ni melkein heti tuli mummu ja pappa ja Eetu! Onneks pappa ei tuonu tällä kertaa sitä murisijaa vaan toi Eetun, Eetu on kummiski paljon kivempi eikä yhtään pelottava. Eetu ois halunnu syyä mun kaikki lelut ni mulla oli kauhee kiire ku mun piti aina vahtii kaikkia leikkuja yhtäaikaa ja syyä samalla luuta ja vahtii äispää ettei se rapsuta Eetua liikaa. Kyläläisten viihyttäminen on aika raskasta ni mä sit otin kahen päivän päikkärit ku Eetu ja mummu ja pappa lähti. Kävin vaa välillä piipalla ja puupalla ja syömässä ja sit taas nukuin lisää.


Pappa, remontti ja murisija

Murisija ja turvaväli

Pappa kävi meillä kylässä ja toi mukana remontin ja murisijan. Pappa on huippu mut remontti oli tympäle ku mä en saanu osallistuu. Mä en saanu mennä olleskaan sinne missä tapahtu vaan mun piti oottaa oven takana vaan. Oven takana oli sit kans sellane murisija. Se alko aina ihan yks kaks murista ihan tosi kovaa ja mä säikähin. En mä pelänny tietenkää ku oon tosi kovis, mut onhan tollanen nyt tosi vaarallista kun tolleen alkaa vaan joku murista vaikka en oo mitään tehny sille. Äispä yritti pakottaa mut sen murisijan kaa samaan kuvaan mut mä en halunnu. Joku roti sentäs.

Papalla oli kans vissiin kauheen paljon matkatavaroita. Meillä oli kaikkee tavaraa ihan jokapaikassa ihan väärissä paikoissa ja se oli tosi pelottavaa inhoittavaa! Mä en meinannu uskaltaa päästä ees kulkee rappusissa ku tavarat oli melkeen kokonaan siinä eessä. Huh.

Mä saunon leikisti

Nyt Pappa on jo lähteny ni arvatkaa mitä mä huomasin. Mun sauna on muuttunu! Se on ihan kiva sauna vieläki, mut sinne on tehty ansa. Ku ennen mä sain ihan ite avattuu sen oven, ni nyt en saa. Se ovi on ihan väärinpäin ni se ei aukee ollenkaan siitä mistä sen pitäis. Mä joudun aina huutaa siellä että ”tulkaaaaaaa avaaaaaamaaaaaaaa!” että mä pääsen sieltä pois ollenkaa. Pikkupaniikki… Mut on se sauna kiva silti. Siellä on lämpä ja hyvä nukkuu.


Ohjelmaa talvipäivien varalle

Mä aina joskus tsiikailen telkkaria. Mun suosikkiohjelma on Snuukkeri, siinä on palloja ja ne viilettää siinä ruudulla reunasta reunaan. Sit mä yritän ottaa ne pallot kii mut en oo vielä saanu. Se ei oo ihan helppo peli, että kaikki ei sitä pysty pelaamaa, ni siks just se on erittäin sopiva tälläselle kuninkaalliselle niinku mä.

Nyt mä oon kummiski löytäny toisenki suosikkiohjelman.

Tosi jännittävä ohjelma!!

Sitä näytetään meiän kylpyhuoneessa aina välillä. Ei sitä ennen oo näytetty, ennen siinä kohtaa oli vaan sellanen tylsä suriseva laatikko, mutta nyt siihen on tullu sellanen ruutu josta voi kattoa tätä mun uutta suosikkiohjelmaa. Äispä sanoo että sen ohjelman nimi on 40 asteen kirjopesu. Kuulostaa tosi jännittävältä ja sitä se onki!

Mä katon siitä ruudulta kun siellä vilahtelee kaikkee juttuja välillä hitaasti ja välillä tosi nopeesti. Mä yritän saaha niitä jutskia kii, vähän niinku snuukkerissaki yritän niitä palloja. Tuollaki oon nähny yhen pallon kerra. Mut en oo vielä saanu mitään kii vaikka oon kyllä yrittäny. Tääkin on selkeesti kuninkaallisille sopiva ohjelma, just mun kaltasille komeille kovisjätkille. Selkeesti Miesten ohjelma.

Mä näin pallon! Ihan varmasti näin!

Siellä näkyy joku koiraki!


Hyvä sisäpäivä

Mä oon tänään tykkäilly ku aurinko on paistanu. Sohvalla ja sängyssä on ollu just hyvä maata niissä kohissa mihin aurinko paistaa. Ulos mä en haluais mennä ollenkaan ku siellä on niin hirveen kylmä, että mulla jäätyy kaikki paikat mitkä ei oo puvun tai tossujen sisässä. Mä oisin mieluummin sisällä vaikka siihen asti et on lämmintä ulkona, enkä menis ollenkaan ulos kylmentymää. Mut sisälle ei voi pissata ja sellasta, ni mun on pakko käyä ulkonaki. Ihan tympälettä. No ainaski juoksen sit tosi nopeesti jos on kerta pakko mennä ulos. Nih.


Sorrettu isäntä

Mielipidevanki

Meillä kävi eilen vieraita. Monta kertaa. Eka meillä kävi yksiä naisia ja minityyppejä. Musta se oli tosi epistä ku mä jouduin olee vaan muualla vankina enkä saanu ollenkaan mennä olkkariin niitten vieraksien kanssa. Mua yritettiin hyvitellä jollain sekundasikasipsillä mut mä en menny lankaan vaan mä mökötin niin kauan et pääsin vankilasta. Mä näytin niille vaan mun pyllyä et siinä teille jos ei seura kiinnosta. Musta ei oo reiluu et MÄ en saa mennä MUN sohvalle jos siellä on joku vieras minityyppi. Ja ei oo kans reiluu jos joku tulee MUN luokse kylään ni sit vaan pidetään sylissä jotain minityyppiä eikä yhtään MUA lulluteta tai katota kun MÄ syön mun luuta. Äispäki liitty siihen reilukerhoon ja piti sylissä sitä yhtä minityyppiä ja näytti sille maisemia ikkunasta. Mä kaaputin epis-äispän kättä ja sanoin et MUT pitää ottaa syliin ja MÄKI haluun nähä siitä ikkunasta, mut se oli epis eikä yhtään ottanu MUA syliin sillo. Vasta myöhemmin ois ottanu mut en mä sillon enää halunnu. Ku sillon vaan oisin halunnu kun se minityyppikin oli siinä. Ku se on MUN eikä minkään minityypin äispä.

Onneks ne muut vieraat ei tuonu mitään minityyppejä ni sit mä sain olla taas tähti. SE oli oikein.


Maalimanlopun meininki

Meidän elämä on muuttunu kummalliseks. Äispä on jääny kokonaan pois töistä ja me vaan hissutellaan kotona ja nukutaan. Mä haistoin sitä eilen kun se tuli kotiin ja se haisi kipeelle. Nyt se vaan hissuttelee ja mä oon kylkimyyrynä pitämässä sitä silmällä ettei sille käy mitenkään. Tosi epäilyttävää tollanen.

Olis pitäny arvata että jotain on vialla kun äispä ei tullu yhen kerran yöks kotiin ja paukutus ja rymistely seinässä lisäänty ja koveni ja ulkona on vieläki kylmempi ku aikasemmin! Tässähän on ihan maalimanlopun meininki nyt! Kohta joku varppina tunkeutuu seinästä läpitte ja sit kylmyys pääsee meille sisälle ja me äispän kaa palellutaan tänne ku me vaan ollaan kotona ja hissutellaan! Että mitenkäpäin tässä nyt pitäs olla häh?! Huoh, tää sankarikoiran elämä on niin raskasta. Otan päikkärit ja mietin sit enempiä suunnitelmia.


Reikä seinässä

Iha ite

Kohta varmaan on reikä seinässä. Ja mulla ei varmana oo mitään tekemistä sen kaa, vannon kautta kiven ja kannon! No okei, sen keittiön seinässä olevan reiän kaa mulla saattaa olla jotain tekemistä mut ei tän uuden, tai siis sen mikä kohta varmana on seinässä. Oon nimittäin ihan varma että joku aikoo tunkeutuu meille seinän läpitte! Kuuluu kauhee paukutus ja jyristys ja mä meen kiireesti iskän tai äispän syliin jos ne on kotona. Mut jos ne ei oo kotona ni sit mä meen peiton alle. En tietenkään siks et mua pelottas, koska mua ei ikinä pelota ku oon niin kunkku, vaan siks ku siellä peiton alla on mukavan lämpä ni sit se paukutuskaan ei käy nii hermoille. Ja mä voin naamioituu sinne peiton alle et jos tulee joku tunkeilija ni voin tehä yllätyshyökkäyksen ja ajaa sen karkuu. Mä osaan iha ite peitellä itten sohvalle. Sitten mä kieriskelen kun mä herään peiton alta nokosilta. Onneks siinä on hyvä kieriskelymatto heti vieressä, se rapsuttaa selkää ja naamaa just sopivasti.

Paras kieriskelypaikka


Lomalla

Mä olin siis niiiiiiiin lomalla et en ees ehtiny lokissa käydä. Mut nyt en oo enää. Äispä on leikkiny töissä käyntiä jo vähän aikaa mut mä aattelin silti olla vielä lomalla vähäsen ni olin.

Lomalla oli lunta ja kylmää ja kinkkuu ja joulukuusamo ja kuusamon pallot ja Turo ja Kosti ja Eetu ja Tyyne ja uus takki ja uuet tossut ja paukkuja ja leikkitappeluu ja päikkäreitä.

Sitten kun tultiin reissusta kotiin ni täällä oli ihan ällöttävän paljon lunta. Mä EN pidä talvesta. Talvi  on kylmä ja märkä ja kylmä ja tassuihin sattuu ja tossut on kamalat kidutusvehkeet ja takkiki kutittaa eikä mennä mettään ku on liikaa lunta ja pimeetä. Mä en pysty ees tarkistaa mun tiluksia kun pihalla on niin hirveesti lunta.

Mut miten mä nyt tarkastan mun tilukset??


RIKS RÄKS JA POKS!

Arvatkaa ihan kamalaa tapahtu! Meitsi ihan kaikessa rauhassa vaan etti nakkipiiloja ku iskä piilotti. Meitsi vaan ihan rauhallisesti nuuskutti ja etti niitä nakkisia, mitään pahaa en tehny kenellekään. Ni yhtäkkii kuuluu vaan RIKS RÄKS JA POKS ja taivas alkaa pudota mun niskaan!! Kamalista kamalin ääni ikinä ja jylinä ja ryminä ja palasia lenteli ja mä juoksin äkkiä alakertaan karkuun että apuuuuuuuuaaaaaaaaaaa!!! Äispä ja iskä oli tosi rohkeita, ne vaan meni kattoon että mikä siellä rymisee, mä en menny vaan menin keittiön pöydän alle piiloon oottaan et millon on turvallista tulla esiin. Ehin olla siellä pöyän alla aika kauan ku äispä haki imurivihulaisen turvakseen sinne ylös ni en halunnu mennä sit sinne päinkään ku imuri on toiseks pahin heti niskaan putoovan taivaksen jälkeen. Äispä sano että tuli seittemän vuoden epä-Onni nyt. Mut ei meille ketään tullu, mä näin sieltä pöyän alta ovelle koko ajan eikä tullu ketään ovesta. En tajuu, se puhuu sekavia aika usein.

Hullu juttu, sit ku kävin äispän kaa tarkistamassa makkarin sen jälkeen ku imurivihulainen oli menny pois, ni siellä ei ollu mitään outoo. Mä nuuskutin mattoo ku siinä hais katastroohvi, mut mitään ei näkyny missään. Paitsi 2 nakkista, söin ne pois kuleksimasta.


Ei sittenkää

Mä luulin eilen että äispä on tullu pölöksi ja hyljänny mut kokonaan. Se lähti aamulla ja kaikki vaikutti ihan normaalilta ku se sano ”hei hei, oo kiltisti” niinku se sanoo aina, ni mä en osannu yhtään aavistaa mitään pahaa. Me jäätiin iskän kaa kotimiehiks ja mä kävin päikkäreille, niinku normaalisti. Mutta sitte kaikki meni epänormaaliksi ku äispä ei tullukaa kotiin. Mä ootin sitä koko päivän mutta se ei vaan tullu. Me käytiin iskän kaa pihalla ja mä olin varma että sit kun me tullaan kotiin ni sit äispä on varppina tullu. Mut ei ollu. Sit me mentiin taas pihalle ja me jäätiin rapulle oottamaan et jos äispä tulis. Ja se tuli!! Mä olin ihan intona et ”jeeeeee!”. Me käytiin autoajelulla ja sit tultiin kaikki kotiin. Mä olin tyytyväine ku kaikki oli taas kotona. Mutta.

Mä sitte yritin viettää laatuaikaa äispän kaa ja mä sanoin sille et ”nyt leikitään!” ja hain lelunki valmiiks, mutta ei mitään tapahtunu. Mä hain sitte toisen lelun ja sanoin uuestaan et ”no nyt leikitään!”, mut ei taaskaan mitään. Tai kyllä se näytteli tosi väsynyttä ja kipeetä ja puolikuollutta, mut muuten ei mitää. Mä aattelin et jos se vika oli niissä leluissa, ja hain sit vielä uuen lelun, mut ei vieläkää. Ja uuen, mut ei. Ja vielä uuen, mut ei. Sitte me mentiin nukkumaa. Mä olin ihan varma että äispä ei tykkää musta enää, että se on nyt hyljänny mut. Mä menin iskän kainaloon mököttämään ja olin ihan surmeena. Yöllä mä menin salaa äispän kainaloon ku se nukku.

Tänää me vietettii aamulla laatuaikaa ja mä istuin äispän sylissä melkeen koko ajan. Mua vähän jänskätti ku se lähti, että tuleekohan se takas. Mut tuli se!! Me ollaan nyt vähän käyty kävelyllä ja leikittyki, vaikka se vieläki näyttelee väsynyttä ja kipeetä ja puolikuollutta, mikä on kyllä musta vähän tyhmää. Sit meillä oli kans puunauspäivä, seki on tyhmää ku korviin menee ilkeetä ainetta ja kynsivynsiä pitää leikellä. Mut mä oon saanu äispältä vähän nameja ja paljon rapsuja ja haleja ja mä oon pussaillu sitä kovasti ja istunu sen sylissä aina ku mahollista. Kai se musta vielä tykkää sitte, onneks, ku mun halitankki oliki ihan tosi tyhjänä jo. Mäki tykkään äispästä tosi kovasti.


Juhlat ja kyläilyreissu

Arvatkaa mitä?!? Mulle järkättiin juhlat yhtenä päivänä! Aamulla mä jo arvasin että jotain oli tekeillä kun äispässä oli ressin haisua. Sit mun päikkäreitten jälkeen meille tuli vieraita tuttuja kylään ja kaikissa oli vähän ressin haisua. Mä oisin halunnu remustaa ja suukotella ja hyörii, mut en saanu vaan mun piti hengailla vaan Retkun kaa ylhäällä. Me hengattiin tosi pitkään ja oli tosi tylsää ku Retku on niin uninen kaveri. Vasta tosi pitkän ajan päästä ne juhlat oli valmiit ja äispä tuli hakemaan mut juhliin. Se laitto mun kaulaan sellasen kummallisen pannan jonka nimi oli Mirri. Mistä lähtien pannoille on annettu nimiä, kysyn vaan? Se Mirri kutitti mun kaulaa ni mun piti aina välillä vähän rapsutella. Me mentiin alas ja sinne oli tullu paljon lisää vieraita tuttuja ja mä kohteliaana isäntänä kävin moikkaamassa kaikkia. Sitten kaikki ihmiset meni piiriin ja mä olin kunniavieraana siinä keskellä. Sellanen oli aika kiva juhlaylläri.

Mut sitten ei ollukaan enää niin kivaa ku sohvalle ei saanu muka mennä ja pöyälle ei saanu muka kurkkii vaikka sieltä tuli selvästi hyviä lemustuksia. Mä jouduin aidan taakse, mut voin vakuuttaa et en todellakaan menny suosiolla tai hiljaa! Kaikki varmana kuuli mun mielipiteen asiasta. Onneks ei mun tarttenu hirveen kauaa olla siellä ku me lähettiin äispän kaa ulos ja mentiin naapuriin. Siellä oli kans hyvät pileet käynnissä, mulla ja KA:lla siis. Me hengattiin poikien kesken ennenku PA tuli kotiin. Sit niitten kaa mä hengasin siellä. Me lenkuroitiin ja mä sain kaikkee herkkuja. Ja mä jäin sinne yökylään!! Mä sain nukkuu niitten vieressä sängyssä. Mä olin ollu siellä jo aika kauan ennenku äispä tuli mut hakee. Äsipäkin haisi reissulle ja ne oli tuonu mulle tulisia! Mä sain tulisiks hyvää leipää, ei pöllömpää. Nyt oon aika väsykki, ku kyläily ja juhliminen on aika rankkaa.


SUPERsankarin päivä, osa 2

Todellakin oli parempi päivä sit! Mun maha lakkas möyrimästä ja alko olla normaalisti. Sit me mentiin äispän kaa pitkälle lenkuralle kun oli hyvä ilma, ja me mentiin puistoonki!!!  Me ei olla käyty puistossa pitkään aikaan mut nyt käytiin! Mä juoksin hulluna! Siellä oli paljon tyttökavereita mulle, oli huippua! Mä treffailin niistä niin monta ku ehin, ennen ku tultiin kotiin päikkäreille. Päikkäreitä vähän häiritsi imurivihulainen kun se tuli kaapista, mut ei kauaa. Sit äispä pisti imurivihulaisen takas pois kaappiin piiloon ja mä sain jauhelihukkaa. Lopuks tuli vielä vieraitakin kyläilemään ni se oli aika parasta, kun sain sikasipsinki. Hyvät pileet oli, Wapun naapurissaki oli liputettu ku oli mun SUPERsankaripäivä.


SUPERsankari

Mä oon tänään muutenki sankari ku silleen tavallisesti. Mä oon nimittäin SUPERsankari, kun kalenterissa lukee tän päivän kohalla mun nimi! Koko päivä on MUN päivä. Mut ei oo alkanu kovin hyvin kummiskaan. Mä sain nukkuu viime yönä äiskän kaa sängyssä, mut ei nukuttanu kovin hyvite ku mahaa nipisteli melkein kokoaika. Sit aamulla mä en ehtiny ees varottaa äispää ennenku tuli oksu. Ihan tosta vaan, sinne sänkyyn pulahti. Onneks äispä ei ollu vihanen yhtään, me vaan korjattiin ne oksut pois ja jatkettiin sit unia vielä. Sit muakin nukutti paremmin. Toivottavasti tästä päivästä tulee SUPERpäivä, tai parempi ainaki ku tähän asti on ollu…