Koti

Suuri Metsästäjä

Suuren Metsästäjän katseelta ei pakene kukaan

Mulla on supertärkee tehtävä. Mä oon Suuri Metsästäjä ja mä suojelen meiän kotia pahoilta muurahaisvihulaisilta. Niitä vihulaisia tunkeutuu meiän alakertaan ja ne yrittää selvästi vallottaa meiän kodin. Mä metsästän niitä ja syön ne kaikki! Välillä mä oon väijyssä kylppärissä. Jos mä ootan siellä pimeessä ni ne ei nää mua ja mä voin tehä yllätyshyökkäyksiä! Oonki saanu sillälailla ansaan monen monta muurahaista. Mä oon niin tehokas että ne muurahaiset hävis välillä kokonaan. Ne varmaan muutti naapuriin ku ne huomas et ei kannata hei tänne tunkeilla ku täällä on niin parhaista parhain kodinpuolustaja-Lipi! Sitte me oltiin siellä kyläilyreissulla ni sillä aikaa ne muutti takas. Nyt mä taas karkotan niitä.

Eilen oli yks läheltäpiti-tilanne. Mä olin just väijyny yhtä vihulaista siinä matolla kun se muurahainen yht’äkkiä hyökkäs mun kimppuun! Se meinas vetää mua nekkuun ja mua alko aivastuttaa ihan hulluna! Mut koska mä oon suuri metsästäjä ni sain kuitenki senkin kapinallisen nitistettyä. Onhan tää tosi vaarallista hommaa mut jonkun on pakko pitää huolta meiän kodista ni mä kyl teen sen mielelläni.

– Liti


Huono käytös pitää kiireisenä

Nii-i, se on ihmisfakta.

ME ei olla käyttäännytty huonosti (NII EI OLLAKKAA) vaan äispä on käyttääntyny. Se vaikeuttaa meiän elämää kokoajan! Se kuppaa ovella tooooooooooooooooooooosiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii kauan ja vaatii kaikkee ihan ihmeellistä, niinku istu ja katso. Mistä lähtien on muka ovella tarvinnu istuu ja kattoo että se ovi aukee?!? Ihan turhaa huonoa käytöstä sanon mä! Mä oon ollu välillä vähän raivona siitä ja en oo varmasti kattonu vaikka äispä on sanonu. En aio palkita tollasta huonoa käyttääntymistä sillä että kattosin. Lipi on vähän heikko (ENKÄ OO!) ku se aina kattoo vaikka mä yritän viestittää sille et ”älä kato sinne vaan katotaan tonne niinku sieltä muka tulis joku”.

Lenkilläki meno on menny ihan kummalliseks. Äispä vaatii et sen pitää muka kävellä ekana, että se saa muka määrätä mihin mennään. Sitte jos mä yritän vähä palauttaa sitä ruotuun ni se – ette kyllä ikinä usko, mut – MURISEE mulle! TODELLA outoo käytöstä…

Sapuskat on vähän parantunu, niinku tänäänki saatiin napojen kaa lihukkakeittoo, mut kyllä mä silti sanon et se koko istu ja katso juttu alkaa nyt mennä vähän liian pitkälle. Sen takia mä en joskus viitti ees mennä koko keittiöön vaikka tiiän että ruokaa on tulossa. En palkitse äispän huonoo käyttääntymistä. Kyllä tässä täytyy nyt ihan tosissaan pitää kii saavutetuista oikeuksista ja eduista kun toi kreisi on alkanu tolleen pöllöilee! Mitähän Litiki luulee… Kohta se alkaa varmaan pitää äispää pomona kun se tolleen hulluttelee! Mitäs mä sit teen?! (ÄISPÄ ON POMO!) Noni! Mitä mä sanoin! Nyt on maailmanlopun elkeet kuulkaas…

– Onni (JA LITI!)


Ypönä

Me ollaan äispän ja iskän kaa ihan ypönä kotona. Onni on kadoksissa. Tänään me käytiin iskän ja Onskan kaa lenkuroimassa ja sit Onni katos. Kaikkeista pahinta on että äispä ja iskä ei ehkä tajuu että Onni on kadoksissa. Ne on ihan normisti vaan. Musta on vähä tyhmää ku ei oo ketään kenen kaa painii. Paitsi kyllä mä vähän painin äispän kaa ja vedin sitä tukasta. Eilen äispä suuttu ku vahingossa ehkä pukkasin sitä päähä. Ihan vahingossa vaan pukkasin, en tahallaa. Sitte se alko ulisemaa ja meni vessaan piiloon. Se oli vahinko.

– Liti


Liitoa ja kauhua

Mä olin tänään liitokisoissa. Mulla oli vähän kuumis kokoajan ni mä en ois vältsisti jaksanu ehkä juosta, mut äispä halus ni mä yritin olla sille mieliks. Ja sitäpaitti sillä oli nakkia ni sekin vähän helpotti. Mä siinä liidin ihan kaikessa rauhassa ku äispä alko huutaa et ”tänne tänne tänne tänne!!!” ja alko juosta ihan väärään suuntaan. Mä olin vaan et ”nou nou, tänne pitää mennä” ja menin vaa sinne mihin piti mennä. On se hyvä että mä ees tiiän mihin pitää mennä ku äispä on välillä vähän daiju eikä aina tajuu tai muista. Mä sain kotona palkkioks maksamakkaraa iltanapoihin. Se oli hyvä palkka se. Nam.

Liti haluu vielä kertoo jotain.

– Onni

Arvaa ku – mä olin tänään tuolla alakerrassa ja – ja – ja – mä leikin niinku sellasella – narulla – mikä roikkuu niinku siinä oven luona. Siinä narussa on niinku sellanen pallo, ni – ni – ni – se on ihan selvästi tarkotettu sellaseks et sitä metsästetää ja siinä roikutaa. Mut – mut – mut – se oliki ANSA! Mä ihan nätisti roikuin siinä narussa, ni – ni – yks kaks vaan PAM ja SUR ja se pallo meni sinne ihan ylös VIUH!!! Mä aloin heti varottaa kaikkia muita et ”VAROKAAAAAAAAAAAAA!! TAIVAS PUTOOOOOOOOOO!!! KAMALAAAAAAAAAAAAA!!” ja mä juoksin – äkkiä pöyän alle turvaan. Sitte – sit – Onni ja äispä tuli kattoo mikä se oli mut – ei mitää tapahtunukkaa! Äispä näytti mulle sitä narua ja se oli ihan normaali taas, ei yhtään paukkunu eikä surissu, ja maistuki ihan samalle ku aina. Sit me mentiin Onnin kaa pihalle ja painittii, jee. Ja mäki sain maksamakkaraa että mustaki tulee isona yhtä hyvä liitäjä ku Onnista! NAM!!

– Liti


Autoajelulla á la Litmanen

Me käytiin eilen autoajelulla. On me käyty ennenki mut ei niin pitkällä. Mä matkustan Onnin kaa majassa ja Onni näyttää mulle miten siellä ollaan. Sitten se antaa äispälle ajo-ohjeita kanssa välillä. Onni on niin taitava…! Me autoiltiin ja sitten me pysähyttiin ja sitten äispä avasi meiän takaoven ja sitten me jäätiin siihen kattelemaan. Sieltä tuli ihmisiä kattomaan mua ja mä olin niinku en oliskaan. Onni meni sinne tekemään sen akiliitojuttuja ja mä jäin kattomaan sieltä majasta. Äispä huusi kauheen kovalla äänellä ja Onni juoksi. Onni on niiin taitava! Se meni siellä vaan että viuh ja suih ja tsiu-tsiu-tsiu-tsiu ja mä katoin kokoajan tarkkaan. Mustaki tulee isona yhtä hyvä ja nopee ja taitava ku Onnista! Sitte mä sain juustoo äispältä ku olin autossa nätisti.

Tänään me on taas painittu. Mä sain Onnia poskesta kii. Ja korvasta. Ja mä melkeen aina pääsen jo karkuun jos se möyhentää mua. Mä meen pöydän alle tai hyllyn alle tai oven taakse ku niihin Onni ei mahu kun se on jo iso mies. Mustaki tulee kyllä joskus yhtä iso ku Onnista! Äsken mä kävin ulkona ni siellä oli tosi märkää ja mä kastuin ihan. Ja löysin tosi hienon puupalan mut äispä ei antanu tuua sitä sisälle. Harmi. Onni ois varmana osannu arvostaa sitä puupalaa. Ku Onni on niiiin hyvä tyyppi!

– Liti


Piilossa


Salahuone!

Äispä sanoo että oon kasvanu yhessä yössä. Mä oon iso poika nyt, ku mä nukuin Onnin kaa ihan kahestaan viime yönä enkä yhtään äispän kaa. Kyl mua vähän jänskätti ku mä heräsin yöllä enkä löytäny äispää tai iskää ollenkaan mistään vaikka mä etin kyllä. Onneks löysin Onnin kumminki ni menin sen viereen ni sit ei enää jänskättäny. Onnin vieressä on hyvä nukkuu. Sit ku mä heräsin ni äispä tuli ja mä tulin toooooooosi iloiseksi!

Jaettu risu on paras risu

Arvatkaa mitä! Mä löysin salahuoneen! Se on meiän huoneen vieressä ja siellä on tosi lämmintä. Parasta on se, et sieltä löytyy kaikkee superaarteita niinku risuja ja siemeniä ja lehtiä! Risut on mun suosikkeja. Tänä aamuna löysin pihalta yhen tosi ison risun ja mä ravistin sitä niin että se meni ihan hengettömäks. Me Onnin kaa syötiin niitä risuja siellä salahuoneessa. Sitten mä menin välillä piiloon mut äispä aina löyti mut. Äispä on silleen taitava.

– Liti

TOSI hyvä piilo...

p.s. Se ”salahuone” on meiän PARTSI, yritin kyl sanoo mut se oli niin fiiliksissä niistä risuista et ei se kuunnellu… Ja se piilo… No, kattokaa ite. Tyypillä on vielä paljon opittavaa… – Onni