Oma posse

Näköalapaikalla

Siellä missä meiän koti oli ennen, ni siellä mulla oli sellanen yks mahti näköalapaikka. Se oli mun olohuoneen sohvalla ja siitä pysty vahtaamaan kaikkia ihmisiä jotka käveli tai juoksi ulkona ja sit kanssa kaikkee autoja, ja ennen kaikkea kaikkee koiria ja lintuja! Se oli ihan mun suosikkipaikka ja mä makoilin siinä aina tarkkailuasemissa. Sit kun meiän koti muutti tänne ni mun näköalapaikka unohtu sinne vanhaan paikkaan.

Mä en oikeestaan ollu ees muistanu sitä kyttäyspaikkaa ennen ku äispä järkkäs mulle tänään ylläripyllärin; uus näköalapaikka!! Se rakensi mulle niitten huoneeseen kyttäyspaikan, josta mä tsiikailin kaikkia ulkona olevia juttuja. Mä tsiikailin niitä juttuja tosi kauan, se oli niin siistiä! Välillä äispä ja iskäki kävi mun kaa kattelemassa juttuja ja sit välillä mä vartsasin ihan itekseen. Mä oon ihan vartiokoira nyt!

Näköalapaikka


Äkänen nais-Turo

Tänään on ystävyyspäivä. Sillon pitää olla kameleille erityisen kiltti ja tehä kivoja juttuja ja antaa lahjoja. Koska me ollaan äispän kaa aika hyviä kameleita ni me päätettiin tehä jotain kivaa yhessä. Ja kivaa = koirapuisto! Me mentiin mun lähipuistoon kattomaan jos siellä olis kameleita. Siellä ei ollu aluks ketään muuta ku kylmää ilmaa vaan, mut sitten sinne tuli lopulta yks nais-Turo. Se oli niinku mun Turo, mut tyttö. Mä menin tervehtii sitä ja sen ihmisiä ja RÄYH! Se kävi melkein mun kimppuun. Mä katsoin parhaaks pysytellä vähän kauempana mut se alko seuraamaan mua. Minkäs mä sille voin et oon niin komee ja ihana. Mua alko vähän ahistaa se sen seurailu ni mä sanoin sille et ”hei peruuta vähän sisko!”, ni arvatkaa mitä! Se suuttu mulle ja RÄYH!! Se kävi mun kimppuun uudestaan! Mulle tuli kauhee verenvuodatus niskaan ja mun valkosista niskakarvoista pysty näkemään ihan melkein selvästi et oli tullu verta, siis kun katto tarkkaan. Äispä vaan sano et ”ei haittaa yhtään”, miten se voi olla noin tunteeton! Me lähettiin äispän kaa sit kotiin ja mä mökötin koko matkan ja junnasin perässä.

Kotona mä sain äispältä paljon rapsuja ja pusuja ja me sovittiin koko juttu. Äispä on kuitenki mun paras äispä ja mä oon sen maailman suurin Onni!

HYVÄÄ YSTÄVYYSPÄIVÄÄ KAIKILLE MEIDÄN YSTÄVILLE!!


Jännitystä ilmassa

Tänään oli ensin ihan samanlainen lököttelypäivä ku eilenkin, äispän kaa vaan makoiltiin sohvanpuolikkaalla ja tsillailtiin. Sit alko puhelimet soida ja äispä puhua ja yhtäkkiä oli hurjasti jännitystä ilmassa! Äispä oli ihan jännityksessä ja käveli ees ja taas ja puhu puhelimessa ja oli taas jännityksessä. Muakin sit vähän jännitytti. Sit ispä tuli kotiin ja sano että musta tulee nyt rivitalokyttääjä. Eiks kyttä oo niinku poliisi? Musta tulee siis joku poliisi. Mä oonki kyllä aika hyvä määräilemään ja tarkkailemaan ja tutkimaan, poliisit tekee niin. Mä taidanki heti mennä vähän harjottelemaan ja tutkimaan mitä tuolla sängyn alla on…


Hävettää

Mua joskus hävettää ispä ja äispä… Ne on siis niiiiiiiiiin noloja välillä… Ne hölmöilee ja nauraa räkättää ja vielä ihan tyhmille jutuille! Ja joskus ne kans pistää mut tekemään kaikkee tosi noloo, niinku nyt me ollaan kaks päivää leikitty jotain ”DJ Onnia”. Ne pistää hiphoppii tulemaan ja sit mä joudun olee se dj. Mä niinku muka teen kaikkee joujou:ta ja raapimista ja sellasta. Ja sit ne on olevinaan niin älyttömän hauskoja ja ketään muuta ei kuiteskaan naurata ku niitä. Siis hitsi mua välillä hävettää ne. Sillon kun mua hävettää ni mä käyn vähän kumaraan ja yritän olla ku en tuntiskaan niitä, vähän vaan mulkoilen silmäkulmista et ”voi vitsi miten noloja tyyppejä”.

Dj Onni, Promokuvat  Dj Onni, Promokuvat

p.s. Tänään ku käytiin äispän kaa pallokentällä ni siellä ei ollu ketään kameleita. Mä kyllä haistoin et ne oli ollu siellä mut ei me nähty ketään kuitenkaa. Sit me vaan tsillailtiin kahestaan siellä ja mä sain juosta ihan ite ja pömöttää ihan niin paljon ku mä halusin. Oli aika kuul.


Akiliitoa tuutista

Nyt tulee akiliitoa joka tuutista kun sitä tulee telkkariruudusta kanssa! Tänään tuli sellasta kuvaa telkkarista mikä oli sieltä mun akiliitopaikasta, kuvitelkaa! Mä oon nyt melkein julkkis! Me katottiin äispän kaa sitä ohmelmaa yhessä ja oltiin molemmat sitä mieltä kyllä että mä oon parempi ku ne siellä ruudussa. Mä kyllä tykkäsin siitä yhestä valkosesta, piti ihan käyä kuopasemassa sitä ruutua kun se oli niin hyvännäkönen. Mä seurasin ihan silmät tarkkana niitä kaikkia temppuja mitä ne teki. Mäkin oisin osannu silleen hyppiä ja kiivetä ja putketa ja istua ja pyörähdellä! Mä oisin varmana voittanu sen koko kisan ja saanu tuhannesti palkintoja ja herkkuja ja rapsuja. Jos oisin tienny siitä kisasta ni oisin varmana menny ja voittanu.

Me käytiin tänäänki siellä mun pallokentällä ja siellä oli taas kauheesti kameleita! Mulla oli niin kivaa et mulla tuli kaks oksuakin kesken leikkien, mut ei se haitannu yhtään. Ronja oli siellä ja Alvari ja sit yks uus kaveri Nalle ja pikku-Elmeri ja naapurin Remu ja iso-Leo ja jotain muitaki. Kauheesti kameleita. Välillä tuli niin kova tuuli et pikku-Elmeri meinas lähtee ilmaan sen mukana, mut meitä ei paleltanu kun me juostiin ja painittiin niin hulluna. Toivottavasti mentäis joka päivä sinne!


Mummolassa lomalla

Mä en oikeestaan pääsykään reissuun. Tavallaan. Tai pääsin mut vaan vähän. Eka me kyllä lähettiin iskän ja äispän kaa autolla, me ajeltiin vähän, nähtiin pappaa, ja ajeltiin sit vähän lisää. Kun me pysähdyttiin ni me oltiin tultu mummon ja papan talon pihalle. Iskä vei tavaroita sisään, niinku mun majan ja sellasta, mut me mentiin äispän kaa kävelemään. Kävelyn jälkeen mekin mentiin sisään ja siellä oli iskä, mut ei mummoa eikä pappaa! Mä en kyllä päässy tutkimaan jokaista paikkaa, ni mua ärsytti, kun ne oli varmana vaan jossain piilossa. Sit äispä teki mulle karkkisadetta majaan ja sano heippa. Heippa vaan sullekin, mä keskityin kyllä vaan niihin karkkeihin.

Sit mä otin pienet torkut kun ketään ei näkyny vähään aikaan ja kun mä heräsin ni mummo ja pappa tuli sinne! Sit mä hengailin niitten kaa ja mulla oli tosi kivistä. Me käytiin lenkuroimassa ja mä sain aika paljon kaikkee herkkuja ja rapsuja. Mä sain sikasipsejäkin joka päivänä! Mummo ja pappa on erireiluja! Sit siellä kävi tuttuja ja mä sain riekkuu ja leikkii ja mua rapsuiltiin, paitsi sillon kun siellä oli se toukka. Se vei kaikki mun rapsut ja huomiot enkä mä saanu läheskään niin paljon rapsuja ja huomioo. Mulle pitää leperrellä! Mulle, eikä millekään toukalle!! MULLE!!! Onneks se toukka sit lähti ja mä sain taas kaikki rapsut ja lepertelyt itelle.

Sit me vaan hengailtiin mummon ja papan kaa kaikessa rauhassa. Yht’äkkiä ovikello soi just kun me oltiin päiväunilla mummon ja papan sängyssä, peiton alla, kaikki kolme. Mä aattelin et mitä, kuka kehtaa häiritä ja me mentiin mummon kaa kattomaan kuka siellä häiriköi. Ni arvatkaa mitä. Siellä oli iskä ja äispä! Mä vähän mietin et miten ne nyt sieltä tuli, että missä ne muka oli äsken, mut sit mä vaan päätin pussailla äispää kun se oli niin sopivasti siinä. Äispällä oli taskussa mulle lahjakin, sellanen vaaleenpunanen niljakas pallo. Mä sain jo siitä pari niljaketta irti kun mä leikin sen kaa. Se tuntuu hassulta suussa kun siinä on niitä niljakkaita. Äispä keräs mun kamat sieltä ja iskä pisti mun majan pakettiin ja me lähetiin kotiin kolmistaan. Mä olin ekana eteisessä kun alko näyttää siltä et joku lähtee. Parempi pitää nyt huolta porukasta ettei taas joku livahda salaa johonki niin että mä en huomaa…


Matkaan taas!

Me lähetään taas reissuun! Äispä pakkas eilen omia tavaroita ja mun herkkuja kasseihin, se tarkottaa reissua! Musta reissut on kivoja, autoilu on ok mut reissuilu on vielä kiviksempää. Reissusta löytyy yleensä kaikkia kavereita sieltä reissun päästä ja sit voi möyhytä. Mä oon kyllä möyhynny kotonakin tällä viikolla, mä oon fengshuittanu mun tyynyä melkis joka päivä! Mä tykkään niin siitä talvimaisemasta, vaikkei äispä tykkäiskään.

Mä en tiiä mihin reissuun me nyt mennään, äispä on aika salamyhkäinen ja haisee vähän ressiltä. Mentäisköhän me taas Turolle? Tai mökille? Mökillä ei olla käyty pitkään aikaan, olispa se se. Jänskättää!


Joulumuistelot

Näin kauan kesti äispällä että se sai kuvat kamerasta tänne lokiin!!! Laiska äispä!!

Me reissuteltiin äispän kaa vieraassa kyydissä Mikkeliin sillon kun mentiin reissulle. Mua vähän huolestutti kun iskä jäi kyydistä ja me vaan lähettiin vieraassa autossa vieraan miehen kyydissä reissuun. Onneks reissun päässä odotti kuitenki tuttu Jenska-täti ja TURO! Me oltiin siellä niitten luona pitkä aika ennen ku tultiin kotiin vasta aika äskettäin. Oli kivaa olla Turon kaa niin pitkään. Me ollaan veljekset ja me tykätään hengailla ja puolustaa taloa yhessä ja pussailla kans.

Pusupojat

Yhtenä päivänä me mentiin Kostin luokse ja siellä oli kaikkee herkkuja. Me ei saatu syyä läheskään tarpeeks niitä herkkuja kun ihmiset vaan sai. Saatiin me vähän maistaa kuitenki. Kinkku oli hyvintä. Syömisen jälkeen meitä alettiin lahjoa. Me saatiin paketteja ja mä sain sen yllätyspaketin minkä mä löysin sillon kerran meiän oman kodin eteisestä!! Siellä oli herkkuisa luu, mulla on sitä vieläkin vähän jäljellä. Sit toisessa paketissa oli mulle Saku Sammakko!! Se on vihreä ja se tuntuu kivalle suussa. Mä pidän sitä hyvänä ja nuolen sitä välillä. Äispä sanoo että meillä synkkaa Sakun kanssa hyvin kun mä en oo riepotellu sitä vielä rikki. Mä hellin sitä tänäkin aamuna, Saku on kiva kaveri.

Kiltit pojat rivissä Yllätyslahja! Saku Sammakko

Me tehtiin kummallisia lenkkejä siellä Kostin luona. Se oli muuten niinku tavallista lenkurointia mut ilman valoja!! Ihan superpimeässä!! Onneks mä oon SUPERkoira niin mä johdin joukkoa varmasti siellä pimeydenkin keskellä. Mä menin siellä kaikkein ekana ja näytin tietä että ”tulkaa tänne päin ystävät, seuratkaa minua ja ette eksy”. Mä oon luonnostani sellanen Johtaja.

Yhtenä päivänä me lähettiin automatkalle ilman Turoa. Mua vähän harmitti mut sit me mentiin ihan uuteen paikkaan ja siellä oli paljon lemustuksia. Me mentiin kylään yhen Mooseksen luokse. Mooses näyttää aika jännältä, mä en eka tienny et onks se lelu vai siivousväline vai mikä, mut sit se liikku ja se olikin koira! Mooseksella oli paljon kavereita siellä, sillä oli lintuja niinku Helkallakin on Alli ja Rauha ja sit sillä oli oma papanakone!! Mua kiinnosti se kone ehkä eniten, oisin tutkinu miten se toimii ja voinu ottaa vähän papanoitakin maistiaisiks. Mut ei äispä ilonpilaaja tietenkään antanu. Ja siitähän se vasta vetikin herneen nenään kun mä vähän jätin viestejä siellä kaikkeen mihin Mooseskin oli piirrelly, niinku olkkarin pöydän jalkaan, eteisen matolle ja stereokaiuttimeen. Sit mä jouduin arestiin lopuks ajaks. Tyhmää.

Mooses

Oli kyllä kiva reissu. Sai olla paljon äispän kaa ja Turon kaa ja sai lahjoja ja herkkuja. Vaikka kyllä mua aika paljon on väsyttäny sen reissun jälkeen. Me on äispän kaa nukuttu tosi paljon vaan kotona ja iskä on käyny työpaikalla. Voi kun äispä ei menis ikinä työpaikalle vaan voitas vaan lorvia yhessä kotona aina!

Missä on Onni?


Omassa kotona

Kuningas on palannut maailmanvalloitusmatkaltaan! Me tultiin äsken kotiin ja oli ihan outoo.  Siks oli outoo kun me oltiin niin kauan reissussa. Mä oon hyvin väsyny kaikesta reissaamisesta, kun se on aika rankkaa puuhaa. Mä vedän nyt kunnon yöunet ja kerron sit mun reissukokemuksista toisena päivänä. Mut ihanaa olla taas omassa kotona! Oman äispän ja oman iskän kaa omassa kotona ja täällä on mun omat lelut ja omat lemut ja oma maja. Omaomaoma!!


Himolenkkeilijä

Äispä on ollu viime päivinä ihan himolenkkeilijä. Me on tehty niin pitkiä lenkkejä että mä oon melkein väsyny! Ja me on menty sellasia ihan uusia ja outoja reittejä, et mä en oo tienny mihin pitäis mennä seuraavaks. Äispä sano et ei sekään tienny, et me mentiin vaan. Onneks on löydetty kuitenki kotiin vielä, ettei olla eksytty lenkille ikuisiks ajoiks. Mä oon kuiteski ollu niin väsy et mun on pitäny nukkua aina lenkkipäikkärit kun me on tultu kotiin, että mä oon sit jaksanu riehua kans.

Me on muutenki riehuttu tosi paljon, siis ihan kaikki me! Eilenki äispä lähti johonki ostoksimaan ni me iskän kaa riehuttiin ihan täpöllä kotona. Ja sit kun äispä tuli ostoksimasta ni sit mä riehuin sen kaa ihan täpönä! Ollaan kauheesti kyllä riehuttu yhessä. Äispä osti mulle oman riehumislelunki, se on aika hyvä kun siinä on sellanen kahvaki mistä mä voin pitää kii. Kun me on riehuttu ja himolenkkeilty niin kauheesti ni me on kans nukuttu tosi hyvin. Mun maja on huippuhyvä paikka nukkumiselle. Se on niin kiva et mä mieluummin menin sinne nukkumaan vaikka oisin saanu nukkuu iskän vieressä sohvallaki. Mut iskä kyllä kuorsaaki ni ei oo ihme jos joku haluaa mennä omaan majaansa. Mun majassa ei kuorsaa kukaan muu ku mä ja se ei haittaa mua yhtään! Eilen mä olin niin väsyny et kaaduin suorilta jaloilta kylelleen sohvalla ja jäin siihen makaamaan. Krooh pyyh.


Tavisjuttuja

This is how all the magic happens

Tälleen mä aina bloggailen näitä mun juttuja tänne. Ispä otti musta kuvan ku mä sanelin äispälle.

Mulla on ollu aika tavis viikko. Eilen oli kivistä kun sain iskältä lihukkaa, ihan oikeeta lihukkaa! Äispä on ollu vähän nihkeenä kun mulla on ollu aika hurja vauhti päällä ja ei siinä nyt aina ehdi tarkistaa et kenen sormet ja jalat siellä on välissä. Sit se on ollu stressissä muutenki kun se on ollu tosi kuuma. Ei se tänään enää oo niin kuuma vaan ihan normaali paitsi väsyny. Toivottavasti me leikittäis tänään jotain huippukivaa leikkiä tai vaikka montaa huippukivaa leikkiä!


Hunningolla

Äispä on jättäny mun lokin ihan hunningolle! Onneks se ei oo mua jättäny kuitenkaa, mut lokin on kuitenki. Se on alkanu pitää jotain naamakirjaa ja siks ei oo muka ehtiny tänne kirjottaa olleskaan. Törkeetä! Mun mielestä pitäis enemmän kirjottaa mun lokiin ku johonki typerään naamakirjaan. Äispä on samaa mieltä. Toivottavasti se nyt parantaa tapansa.

Ei mulle oo sen synttärin jälkeen oikeestaan tapahtunu kovin paljoo ihmeellistä. Mua on palellu ulkona kun siellä on nyt valkosta kylmää ja märkää lunta. Onneks ei oo tarttenu kauheesti lenkkeillä ku äispän varvas muuttu punaseks perunaks ja me ei voitu mennä lenkille moneen päivään. Nyt se on taas melkein normaalin värinen ja kokonen se varvas ni nyt me on käyty taas vähän pidempään ulkoilemassa. Vaikka se kylmä onkin inhottavaa, ni yks hyvä puoli siinä on: kaikki lemustukset tuntuu paljon selkeemmin! Mä oon nuuskinu ihan hulluna joka kerta kun me käydään ulkona, vaikka ihan vaan vähäsen käytäis.

Mä kävin kans tällä viikolla lääkärissä. Ekaa kertaa siellä ei ollu pelkästään huippua. Se täti nimittäin pisti mua piikillä ja mun piti sanoo sille ihan että ”AU! Miten sä tolleen kovakourasesti mua käsittelet!?!” Sain mä sit jotain napoja lohdutukseks mut en mä halunnu niitä sen kiduttajatädin napoja. Pitäköön kidutusruokansa. Ne oli kans varmaan jotain myrkkynapoja kun sit kotimatkalla mä ykäsin takapenkille. Ei ollu hyvä keikka se.


Sikasiisti possu

Mulla on sunnuntaina synttäripäivä! Mä täytän sillon 1 vuotta. Koska mä oon jo iso poika ni mä en haluu olla enää mikään mamman poika vaan oon jo MIES. Kukaan mun tuntema mies ei sano äispää mammaks, ni en mäkään sit haluu. Mä aion sanoo tästä eteenpäin äispää äispäks, niinku kaikki muutkin isot kaverit tekee.

Me kuulemma lähetään taas äispän kaa huomenna reissuun. Sit kun iskä ei oo mun kaa juhlimassa mun synttäriä ni mä sain siltä lahjan jo tänään. Se oli sellanen sikasiisti sikapossu jonka vinku. Mä halusin heti nitistää sen kun se ulisi niin julmetusti. Ja mä nitistin sen ennätyajassa, meni vaan 5 minsaa ja se oli vainaa eikä ulissu enää yhtään!! Sit kun mä olin just hyvin pilkkomassa sitä osiin, ni äispä otti sen multa pois ja piilotti roskiskaappiin! Törkimys! Enhän mäkään piilota sen lahjoja ni ei sekään saa piilottaa mun lahjoja. Epistä.


Lekurilla

Mä kävin tänään lääkäritätin luona näyttämässä mun varvasta. Tai sitä kynttä. Tai sitä, missä se kynsi ennen oli. Nyt mamma näki mitä sille oli tapahtunu ja sille meinas tulla paha olo. Mun kynsi oli kadonnu kokonaan ja siinä tökötti vaan sellanen punanen liha! Mä tykkään kyllä punasesta lihasta, ruokakupissa. En omassa varpaassa. Täti tökkäs mua piikillä niskaan ja laitto siihen tassuun sellasen tosi hienon vihreen käärön. Se käärö oli tosi hieno, ainakin ekat muutamat tunnit. Sit äsken mä sain tarpeeks siitä ja kiskoin sen pois. Se sattu vähän mut nyt pääsen esteettömästi nuolemaan sitä jalkaa niin näin on kyllä parempi. Sitäpaitsi mä kuulin selvästi kun se täti sano että enintään huomiseen asti täytyy pitää sitä kääröä. Ja kun mä otin sen nyt pois, niin enpähän ainakaan rikkonu sen määräyksiä. Selvä juttu!

Me mentiin sinne lääkäritätille bussilla. Mä en tykkää bussimatkustamisesta kun siellä mä en saa ikinä tehä mitä mä haluan. Mun piti vaan istuu mamman sylissä ja olla hiljaa. Mä en tykkää sellasesta. Mä oon enemmän niinku menevä mies. Onneks iskä tuli hakemaan meiät sieltä pois, ni mun ei tarttenu enää alistua mamman bussityrannille. Kotona me otettiin iskän kaa mies-torkut. Ihan kahestaan. Meiän mies-torkkujen aikana mamma oli pakannu tavaroita. Se sano että huomenna lähetään matkalle. Toivottavasti ei ainakaan bussilla…


Pallopelejä

Vähänkö mä oon nauttinu taas kun telkkarista on alkanu snuukkeri. Se on mun suosikki tv-ohjelma, siinä on pääosassa kaikkee erivärisiä palloja. Mä oon niitten punasten puolella. Tänään me oltiin iskän kaa katottu koko ilta kaikessa rauhassa snuukkeria ja sit kun mamma tuli kotiin ni mua alko kauheesti riehuttaa. Mä hain sit sille mun tennispallon ja pyysin et ”heitä, heitä!” ja kyl se sit heittikin. Vaan voi surku. Yks kaks mun tennispallosta löyty verta! Mamma leikki vähän neiti etsivää ja huomas et mun tassulle oli sattunu haaveri, kesken meiän pallopelien! Multa oli lähteny yks kynsi irti melkein kokonaan ku mä olin törmänny mun lelulaatikkoon (siihen samaan pelottavaan joka kaatu viikonloppuna)! Viheliäinen laatikko! Mur!

Sit mä jouduin mamman tassulääkäriin ja se putsasi sen mun tassun ja pisti siihen sellasen inhottavan teipin. Mä oisin ite osannu putsata sen jalan paljon paremmin mut ei se antanu mun ees yrittää. Ja se teippi on ihan mälsä. Enhän mä voi nyt ees kävellä kun se tuntuu niin inhalta! Mä kyllä puren sen salaa pois. Mamma sanoo et ei saa kun muutenkin on joka paikka nyt veressä. Pöh. Ihan mälsää sanon minä. Onneks tulee ees snuukkeria.

Potilas

Tässä on vielä inha kuva siitä irronneesta kynnestä. Ei heikkohermoisille!! 

Inha kynsikuva


Pitkä pimento

Mä oon ollu pitkään pimennossa (silleen nettipimennossa, en oikeesti oo onneks ollu pimeessä, hui!) ja se on mamman vika. Mamma on kuulemma ollu niin väsyny ettei se oo jaksanu kirjuroida mua ja sit se vielä väittää ettei mulla muka oo sitäpaitsi tapahtunu mitään. Miten niin ei oo tapahtunu?!? Mullehan on tapahtunu vaikka mitä! Mä oon käyny Mikkelissä, syöny mun pedistä tyynyn, syöny seinää, syöny eteisen toisenki maton, saanu uuden inhan puvun ja uuden vähemmän inhan takin, saanu uusia herkkuja, aivastellu, käyny temppukoulussa, nukkunu ihan älyttömän paljon, täyttäny melkein vuoden… Tästä ois riittäny tarinaa vaikka kuinka moneks päiväks! Tyhmä mamma on vaan laiska kirjuri ja tekee ihan liikaa töitä.

Nyt mamma on ollu mun kaa kotona ylimääräsiä päiviä. Eilen se oli kotona vaikka ei ollu edes viikonloppupäivä. Viikonloppupäivä on sellanen, että mamma ja iskä on molemmat kotona ja lorvii ja nukkuu pitkään, ja sit mä saan yleensä jotain herkkua ja sit me käydään enemmän pitkään ulkona. Eilen ei kyllä käyty ulkona kun mamma vaan makas koko päivän sohvalla ja pärski ja paleli. Sille on iskeny joku tauti.Mä olin sen omaishoitajana ja menin sen peiton alle lämmittämään sitä. Olin siellä melkein koko päivän kun siellä oli niin lämmintä ja mukavaa. Ja samalla pysty vahtimaan mammaa ettei se karkaa mihinkää. Eilen se oli vielä niin kipiä ettei se jaksanu kirjuroida mutta tänään se voi jo parmmin ja se lupas että tänään voin kertoilla juttuja. Me pidetään nyt eka hieno aamiainen yhessä ja sit mä kerron juttuja ja äispä kirjuroi. Ja meillä on kuvia kans!

Älykkömies Tsekkaa mikä fengshui (maton saaminen kuppien alle läikyttämättä: mä oon taikuri!)


Uudet (tyhmät) kujeet

Sen temppukoulun jälkeen mammalla on ollu kotona ihan uudet kujeet ja kuviot. Se on askarrellu sellasia kolistuspurkkeja, jotka aina välillä lentää maagisesti kuin tyhjästä mua kohti ja säikyttää. Niistä lähtee kauheen kova ääni ja mä vähän ehkä pelkään inhoon niitä. Tänäänki just ku olin tekemässä fengshui-reikää mun petiin ni sit yks kaks kesken parhaan möyhennyksen se purkki paukahti ihan siihen mun viereen! Mä säikähdin ihan hirveesti ja mulla meni pasmat ihan sekasin ja mun oli pakko lopettaa sen reiän teko kun en enää uskaltanu jatkaa vaan piti vahtii sitä purkkia. Kolistuspurkkien lisäks toinen inha juttu on jäähyt. Iskä ja mamma pistää mut pois olkkarista välillä, yleensä just kesken mun parhaitten raisuleikkien. Se on supermälsää.

Meiän lenkkeilyki on menny ihan mahdottomaks… Mamma on alkanu käyttäytyä ihan tosi huonosti lenkillä! Sillä on varmaan joku iän murros tai jotain kun nyt yks kaks se on alkanu olla ihan mahoton vaikka kaikki meni aikasemmin niin hienosti. Siis mamma on ekakski laittanu mun fleksin solmuun mun ympäri joka kerta sen temppukoulun jälkeen kun ollaan menty lenkille. Se tuntuu inhalta ja mun pitää vähän köyristää selkää sen takia ja hinkuttaa vähän kylkiä seiniä vasten. Ja sit aina kun mä spurttailen ni mä lennän yks kaks selälleen tai pyllylleen tai jotenki nurin ihan ympäriämpäriinsä. Sillon mä aina tuijotan mammaa syyttävästi hetken ja kysyn et ”mitä sä oikeen meinaat, hullu???”. Mamma on alkanu nyt niskuroida mun johtajan asemaa vastaan ja mä en saa enää ees näyttää tietä lenkillä! Mitähän se seuraavaks keksii?!? Pakko saada toi nainen ruotuun ja pian!


Kissakylässä

Mä kävin viikonloppuna kylässä ja siellä oli kissoja!! Mä näin ainakin 2 kissaa mut haistoin paljon kissalemuja joka paikassa. Ne kissat ei halunnu tulla mun luokse vaikka ne ihan selvästi näki mut. Ja mäkään en päässy niitten luo kun niuho-mamma piti mua remmissä sisälläkin… Sisällä!! Mistä lähtien sisällä on oltu hihnassa??? Sit mä vaan jouduin haistelemaan kaukaa niitten kissojen lemustuksia ja kuvittelemaan millasta olis leikkiä niitten kaa. Mä sain kyllä tavallaan vähän kosketusta niihin kissoihin kun mulla meni vähän niitten karvoja silmiin sieltä lattialta.

Mamma vieläki köpöttää lenkillä aika hitaasti, mut kyl se on ehkä nopeentunu vähän. Nyt se voittais jo ehkä etanan juoksukilpailussa, mut ei vielä Retkua.


Arkisessa pöllyssä

Mä oon ollu niin arkisessa pöllyssä et en oo jaksanu kirjottaa pitkään aikaan. Nyt mä vähän kirjotan.

Yhtenä viikonloppuna oli kivaa ku me käytiin siellä Turon luona kylässä. Me möyhyttiin tosi paljosti taas ja sit me käytiin yhessä uimassa. Mammaki ui. Mä enemmänki kahlailin mut sit oli pakko uida vähäsen ku mamma vei mut liian syvälle. Ei mun mielestä pitäis mennä niin syvälle ettei yletä jalat pohjaan. Mä näin viikonloppuna Kostinki. Se on jo parantunu ihan kokonaan niistä kivistä, se jakso taas komennellaki mua, tai ainaski yritti. Mä oon kyllä nykyään jo niin kova jätkä et mua ei kyllä kukaan saa komennella. Komentelin Kostia ja Turoaki välillä jos ne rupes ämpyilemään vastaan.

Sit yhtenä viikonloppuna käytiin äkkiä kääntymässä kesämummolassa. Me oltiin siellä vaan tosi lyhyt aika, mentiin vaan ja syötiin ja saunottiin ja nukuttiin ja syötiin ja sit hups vaan oltiinki jo kotona. Me mentiin sinne meiän uudella autolla. Se on kivempi ku vanha auto koska mulla on isompi takapenkki siellä ja sit siellä autossa on viileyttä vaikka ulkona oliski kuumis.

Tänään iskä tuli yksin töistä ja mä vähän ihmettelin et mihin se on mamman unohtanu, mut vähän myöhemmin me lähettiinki sit yhessä hakemaan mammaa autolla. Me löydettiin sen jonkun ison talon pihalta ja mamma toi autoon jotain kepukoita, mä pelkään niitä. Mamma heiluttaa niitä kepukoita kun se kävelee ja mua pelottaa. Se sanoo että sillä on joku sidevamma ja siks se tarvii niitä kepukoita. Äsken me käytiin maaaaaaiiiiiilllllmmmmaaaaaaan hiiiiiitaaaaaaaiiiimmmmmaaaaaallllllaaaaaa iiiiilllllltttttaaaaaapiiiiiiisssssaaaaalllllaaaaa ( = maailman hitaimmalla iltapissalla). Yleensä mamma hoputtaa mua kun mä tykkään lukee kaikki viestit tosi perusteellisesti, mut nyt mä jouduin hoputtamaan sitä kun se oli niin kauheen hidas kävelijä niitten kepukoitten kaa. Jättäs ne kepukat kotiin jos ne hidastaa sen menoa!


Ihana unettava arki

Tää kuumis-ilma alkaa pikkuhiljaa riittää… Menee ihan nukustelemiseks kaikki hyvät peuhauspäivät. Nyt mä saan kuitenki taas nukkua tarpeeks päivällä ku mamman lomailu on ohi. Mä tiesin sen heti tänä aamuna että nyt se lähtee taas työ-paikkaan, ni mä en viittiny edes nousta sillon kun se nousi. Lomalla mä aina kuulostelin että millon se on heränny ja sit menin oottamaan sitä makkarin ovelle. Mut en enää mee. Mä tiesin sen heti. Oli kyllä ihan kiva kun sai rauhassa nukkuu eikä tarttenu kokoajan vahtii mammaa että mitä se nyt taas touhottaa ja miks se nyt siirtää tuota tuolia ja mitä tässä kassissa on ja mihin se nyt menee… Sit mä jaksan aina paremmin remustaa kun mamma ja iskä tulee kotiin työ-paikasta. Sit ne aina haisee uusille lemuille ja suola-hielle ja niitä on kiva nuuhkia ja maistella. Nyt en kuitenkaa jaksa remustaa kun on tällänen kuumis ilma. Voin vaan nukkuu kaikki muut ajat paitsi ne kun ollaan lenkuralla.


Puunauspäivä

Tänään mamma ei oo lähteny mun luota mihkään vaan meillä on ollu puunauspäivä. Mä tykkään kyllä ku mamma on mun kaa kotona mut puunauspäivistä mä en tykkää yhtään. Eka aamulla mamma lukittautu parvekkeelle yksin ja alko riehua siellä puulaattojen kaa.  Sisälle tuli välillä jotain outoja lemuja kun mamma kulki ovesta. Sit kun se oli hikoillu siellä ni se tuli mun kaa sisään ja sit me otettiin rennosti. Syötiin ja makoiltiin. Sit kun oltiin makoiltu tarpeeks ni mamma alko puunata uudestaan, mua! Inhat leikkaushirmiöt otettiin esille ja jouduin pedikyyriin. Mä en tykkä semmosista kyyreistä yhtään, enkä siks tykkää leikkaushirmiöistäkään. Musta on vaan kivempi juosta vapaana eikä joutuu olemaan paikallaan. Sit kun kynsikyyri oli saatu tehtyä ni sit mun karvat harjattiin ja korviin laitettiin inhaa korva-ainetta.

Ihan ku tässä kaikessa ei olis ollu kauheutta jo tarpeeks, mamma kaivo vielä imuri-hirmiön esiin. Mä luikin äkkiä eteiseen takkien alle piilon ja pysyin siellä niin kauan kunnes mamma oli saanu imuri-riehumisesta tarpeeks. Sit se oli ihan kuumis-luumis ja me mentiin käymään pihalla, käytettiin hyväks samat hiet, se sano. Ulkonaki oli tosi kuumis-luumis. Nyt ei jaksa ees liikahtaa ku on niin kuumis.

Huomenna me lähetään  reissuun, mamma kerto. Me mennään kattomaan Turoa. Mä en vielä jaksa ees innostuu ku on niin kuuma. Mä innostun sit vasta ku nään et jotain tapahtuu. Kiva on kuitenkis nähä Turoa ku ei olla nähty taas piiiiiiiitkään aikaan.


Mamman huono synttäri

Mamman synttäripäivä on tänään. Se on mainostanu sitä aamusta asti ni mä tiedän kyllä. Sai se yhen kortinki ja yhen lahjanki, mut ei maksalaatikkokakkua eikä nakkikynttilöitä. Ehkä se siks onki ollu niin huonolla tuulella. Se ite sanoo että Elämä on tänään potkinu päähän, mut mä oon ollu mamman kaa melkein koko päivän enkä mä oo kyllä nähny täällä ketään Elämää, enkä muutenkaa oo nähny et kukaan potkis mammaa. En mä antais kenenkään potkii sitä. Eli sen täytyy olla siitä syystä et ei ollu maksista ja nakkeja. Kyllä mä nää jutut tiiän.

Mä oon sit yrittäny piristää sitä koko illan. Mä oon pussaillu sitä hellästi koko ajan, vähän väliä, pitkään ja hartaasti. Se välillä yrittää muka vältellä mun kielisuutelmia mut kyl mä tiiän et se oikeesti tykkää niistä. Tässä todistusaineistoa. Paljon Onnia Mammalle Toivoo Onnikka!!!

Kielisuutelmien kruunaamaton kuningas työssään


Uus hengailumesta

Mulla on uus harrastus. Mä en oo keksiny sille vielä sopivaa nimee, mut mä voin näyttää mikä se on.

Pahoitellaan ylimäärästä heiluntaa, mamma ei oo kovin ketterä ja sen kyllä huomaa… Nyt mä todellakin haluaisin tietää miten Helka mahtuu sängyn alle nukkumaan???


Risto on kadonnut!

Arvatkaa mitä; Risto on hävinny! Se on varmana kidnapattu kun mä en oo huomannu mitään. Mamma vaan sano tässä yks päivä että ”nyt Risto on hävinny” kun se kaaputteli mun niskaa. Aika kaameeta. Toivottavasti se pärjää, missä ikinä se onkin. Mä en oo kyllä saanu mitään lunnasvaatimusta siitä Ristosta, että ne kidnappaajat on varmaan sit tykästyny siihen niin et ne ei haluu ikuna tuoda sitä takasin. No, toivottavasti Risto saa niiden luona hyvän kodin. Mä ehkä selviän ilman Ristoakin, pääasia et se on onnellinen…

Tänään on ollu inhokki-sää. Aamulla me lähettiin ihan normaalisti aamulenkuralle mut sit kun mamma avas oven ja mä näin et siellä sataa ni mä löin jarrut päälle. Mähän en vapaaehtosesti mee sinne kylmään ja märkään, en mene, mut mamma pakotti mut kävelemään meiän talon ja viereisen talon ympäri. Mä pissasin ja sgaggasin ihan hulluna ja juoksin sit äkkiä katokseen takaovelle. Ja sit äkkiä sisään. Iltapäivällä sama juttu. Taas äispä yritti pakottaa mut pihalle mut mä en suostunu niin sit se kanto mut väkisin. Iskä sano et mä oon rinsessa ku en haluu mennä sateeseen, mut jos mä oon rinsessa ni… ni… iskä on kyllä vielä isompi rinsessa! Se ei joskus meinaa haluta lähtee mun kaa lenkuroimaan vaikkei ees satais!