Remontti

Kesäkiireitä

Rento remonttireiska

Rento remonttireiska

No huh huh! Olipas pitkä pimento! Meillä oli hirmeesti kesäkiireitä mut nyt alkaa jo helpottaa. Nyt on kesäkiireet ohitte ja ei olla enää reissussa. Mä oon saanu ottaa päikkäritki rauhassa joka päivä ku äispä ei oo ollu kotona häiritsemässä mun unia. Oltiin paljon reissussa koko ajan ja käytiin vaan välillä kotona nukkumassa ja sit taas mentiin. Käytiin Isomummolassa ja mökillä ja kaikenlaisessa reissussa kokoajan ja reissut tuli meille Turon muodossa. Sit meillä oli iskän kaa poikien viikonloppu ku äispä oli reissussa ilman meitä, aika törkeetä mut onneks iskä on aika rento ja meillä oli tosi kivistä kahestaanki. Sit mä olin taas remonttikoirana ku meillä tapahtu remonttia. Mulla on nyt maalia korvassa ja pyllyssä todisteena remonttikoirailusta.

Remontti-/vahtikoirana

Remontti-/vahtikoirana

Isomummolassa parasta oli lihipullat ja kalat. Niitä oli marinoitu siellä järvessä sellasissa ansoissa monta viikkoo ja mä sain olla mukana ku pappa otti niitä pois sieltä ansoista. Niistä tuli siihen pihalle sellasta herkkulimaa ja mä söin joka pisaran! Se oli tosi herkullista lemukkia ja mä sain kaiken talteen!

Tänään me käytiin ekaa kertaa sellasessa akiliitokisassa! Siellä oli paljon ihmisiä ja koiria ja akiliitopiha. Me käytiin äispän kaa siellä liitämässä ja mä sain hurjasti makkaraa ja aploodeja ja kaks paperia kanssa. Äispä sanoo et siinä paperissa lukee HYL. Se tarkottaa varmaan et Hyvin Ylevä Liitäjä, ja mähän oon just se kun mä oon Kunkku ja kunkut on tosi yleviä.

Jätskillä

Jätskillä

Nyt mun täytyy kyllä varottaa mun kameleita sellasesta kapinasta. Meillä on nimittäin ollu havaittavissa niskurointia kotona, iskä ja äispä on alkanu niskuroida eikä ne enää tottele mua yhtä hyvin ku ennen. Lisäks niillä on kaikkia ihme vaatimuksia et niitten pitää päästä aina ekana ovesta ulos ja niitten pitää saada kävellä ekana portaissa ja mun pitää muka kävellä niitten vieressä lenkuralla. Pyh! Mut ne on ihan liittoutunu noissa jutuissa mua vastaan ja ne on niissä tosi tiukkiksia. Että varokaa kaikki kamelit ettei teidän ihmiset alka niskuroitua ja kapinoitua teitä vastaan. Mä yritän saada noita ruotuun jos ei oo jo liian myöhäistä…


Raksakoira

Mä oon taas alkanu remonttikoiraksi kun meillä on taas alkanu remontti. Meillä on puita sisällä ja iskä katkoo niitä ja surruttaa niitä laitteilla. Niistä puista irtoo välillä sellasta herkullista jauhoa, mä käyn sitä salaa maistelemassa aina kun kukaan ei huomaa. Sitten niistä irtoo kanssa sellasia pieniä palasia, nekin mä käyn pöllimässä siivoomassa pois. Mä syön mun herkkutikkuja niitten puitten päällä et pystyn samalla vahtimaan niitä ettei ne häviä mihinkään.

Äispä meni tänään kauppareissulle ilman mua. Mä jäin iskän kaa remontoimaan ja mua vähän harmitti kun mä oisin mieluummin menny kauppareissulle ja autoileen. Kun äispä tuli takas ni sillä oli monta kassia ja yks kassi oli mulle! Ihan koko kassi! Sieltä kassista löyty uusia leluja ja herkkuja! Mä sain sikapossun joka sano piip ja lepardiluun ja renkulan. Se lepardiluu oli vähän pölö kun siitä ei ollu mulle mitään vastusta. Se meni heti rikki kun sitä vähän löylytti. Possulta piti ottaa luulot pois kun se ulisi kokoajan, ni nyt siltä puuttuu yks jalka, mut eipähän ulise enää. Renkulaan tuli ylimääränen reikä. Huippuhyvä ylläripylläri!!

Ainii mun piti kertoo et mä olin huippuoppilas kun me oltiin siellä temppukoulussa yks päivä. Mä osasin jo valmiiks kaikki jutut mitä siellä piti opetella! Sit mä näytin vaan miten hienosti mä ne osasin ja sain ihan hulluna nakkia. Mä sain niin paljon nakkia et pussi meni tyhjäks. Onneks äispällä oli varaherkkuja mukana monta pussia.


Salaisuus paljastui!

Mulla on ollu pikkuprojekti päällä tässä viime päivinä ja se on ollu mun ikioma SUURI SALAISUUS. Nyt se kuitenki paljastu kun mä aloin vahingossa työstämään sitä jo sillon kun äispä oli vielä kotona. Harmi kun mä unohdin sen läsnäolon, nyt se rojekti on sit vähän niinku pilalla.

Mun projekti koskee seiniä ja reikiä ja lattiaa. Mä oon ihan salaa kuopsuttanu seinästä palasia siitä kohtaa missä lattia ja seinä kohtaa. Siinä lattian ja seinän välissä on sellanen sopiva rako mihin mun etukynnet sopii just hyvin. Siitä mä oon kuopsuttanu sitä seinää ja syöny tietty ne kuopsutuksen jäljet pois ettei äispä saa asiasta vihiä. Mä olin vasta päässy alkuun, mulla oli kaks projektityömaata siellä keittiössä, mut nyt ne on piilotettu ja mä joudun hengaamaan pelkästään majassa vähän aikaa. Voihan harmien harmi!


Valtakunnan laajennus

Rakkaat ystävät ja uskolliset alamaiset, nyt seuraa tärkeä kuninkaallinen tietotus, tietottajana Kuninkas-Onni! Mun valtakunta on nyt laajentunut! Se kaikki repiminen, rikkominen, paukuttaminen, pöristäminen, sotkeminen, siivoominen ja rojujen levittely johti siihen, että meillä on nyt uus koti. Se on ihan kiva lisä mun valtakuntaan ja mä oon saanu sieltä, eli täältä, uusia ihmiskavereita ja koirakameleita. Naapurissa asuu yks naapurin-täti ja naapurin-setä ja niiden naapuri-koira, joka on kans mun uusin tyttöystävä. Mä tarkkailen niitä aidan läpi, että mitä ne puuhaa siellä. Ne on tosi kivoja ja niiden naapuri-kotikin on varmaan kiva. Mä melkein kävin kerran niillä kun niiden ovi oli auki. Mutta sitten toinen ovi olikin kiinni ni en päässy tekemään sellasta kunnollista kierrosta siellä niiden kodissa. Oisin voinu hyvin tutustua mun uuden tyttöystävän asumukseen paremmin.


Kuninkaalliset aarteet

Mä oon taas ollu remppakoirana melkein kokoajan. Välillä oon vaan käyny kotona nukkumassa ja sitten on taas pitäny mennä remppaamaan. Vaikka enhän mä siis remppaa, kun ei noi anna. Ne varmaan pelkää että niitten jälki olis niin suvereenisti tyhmän näköstä sen jälkeen kun mä taituroisin niitten sisustuksen vaan että voila! niin siks ei anna mun rempata. Mun tehtävä on vartioida meidän pihaa ja mun aarteita siellä pihalla.

Yhtenä päivänä kun me mentiin iskän kaa sinne pihalle ni mä löysin ehkä maailman parhaan ultimate-aarteen; herkkuluun! Meiän vanhalta pihalta ei oo ikinä löytyny sellasia aarteita, ja nekin semihyvät aarteet mitä oon löytäny ni nekin äispä on heittäny aina heti roskiin. Se uus piha on kyllä tosi hyvä paikka. Siinä voi ottaa aurinkoa kaikessa rauhassa eikä tartte häiriintyä siitä jos äispä ja iskä rymistelee tai pöristelee remonttia sisällä. Mulla on siellä sen mun herkkuluun lisäks yhen tuliaispallon jämät ja sain mä sinne yhen sikasipsinki mut söin sen jo tietty. Se piha on huippuhengailumesta! Sieltä pihan kulmasta näkee naapuriin ja siellä asuu yks mun uus tyttökaveri Anna. Se on harmaa ja pörrönen ja sekin on terrrrieri niinku mäkin. Se yrittää aina esittää mulle viileetä mut se on kyllä vaan ajan kysymys millon sen kuuli murenee mun hurmaavan olemuksen edessä. Mä kyttäilen sitä Annan pihaa sieltä kulmasta aika monesti.


Junailija

Mä junailin eilen äispän kaa sinne rivariin. Mä en kyllä mitenkään hirveesti välitä junailusta, kun se tuppaa olemaan yleensä aika tylsää. Ei saa riekkua, ei saa peuhata, ei saa laulaa, ei saa käydä henkilökohtaisesti tervehtimässä muita matkustajia… Eli ihan tympälettä. Eilen me kuitenki junailtiin sellaseen paikkaan missä oli ihan ältsin paljon ihmisiä ja niistä jotkut halusi tulla mun juttusille. Sehän passas, olipahan edes jotain tekemistä.

Meiän junailumatka loppu sinne talonvaltauspaikkaan ja iskäkin oli siellä. Ei siellä mitään uutta ollu, pari teippiä löysin ja silppusin yhen talouspaperirullan, tai oisin silpunnu kokonaan jos oisin ehtiny. Sit mä jouduin taas portin takaa kattomaan kun iskä ja äispä huiski seiniä. Ihan tympälettä olla siellä valtauspaikassa jos joutuu vaan portin takaa kattomaan kaiken maailman huiskintaa. Mä haluun lisää äksöniä!!


Poirotti pihalla

Uudessa kyläpaikassa on sellanen piha, se on sellanen ulkoilupaikka mut tosi pieni. Me oltiin kameleitten kaa mietitty että jos se piha on joku ansa kun se on jotenki epäilyttävä. Mä olin jo melkein varma siitä ansajutusta kun äispä ja iskä usutti mua sinne niin yli-innokkaasti joka aamu ja ilta. Ni mä en sitten menny vaan juoksin karkuun ja murisin niille, en halunnu ansottua siellä, ou-nou. Menkää ite uunot, mä en kyllä tuu.

Tänään äispä sit meni sinne ni mäkin menin samalla tsekkaamaan sen paikan, tekee niinku salapoliisityötä siellä. Mä oon vähän niinku sen pihan Herkules Poirotti, kun oon niin vahva ku Herkules ja mulla on vähintään yhtä hienot viikset kun Poirottilla, paitsi hienommat. Mä tein SUPERtarkkaa tutkimusta siellä eka ja se piha ei vaikuttanu lainkaan uhkaavalta. Äispä alko taltuttaa sitä pihaa semmosella räminäkepillä. Se räminäkeppi on ehkä joku imurivihulaisen sukulainen, ainakin se näytti yhtä kammottavalta vähän jännittävältä ja piti kans kummaa ääntä. Mä oisin halunnu vähän pöllyttää sitä keppiä mut en päässy iskuetäisyydelle kun se oli niin nopee ja sillä oli piikkejä. Sit mä aloin aikani kuluks pömöttää hulluna ja kaivoin pari kuoppaa ja söin pikkasen tuoreita oksia suoraan puista ja löysin pari hyvää kepukkaa järsittäväks. Ei se piha sittenkään ehkä oo ansa kun siellä oli kaikkia tollasia kivoja juttuja ja ei mulle käyny mitenkään vaan oon ihan kunnossa. Mut ehkä kuitenkin pitää olla tarkkana vielä jonkin aikaa että voi olla ihan varma pihan vihulaisuudesta… Jatkan tutkimuksia…


Remonttikoirana

Me oltiin koko viikonloppu siellä uudessa kyläpaikassa, siellä mihin me vietiin viimeks niitä rojuja. Nyt me vietiin lisää rojuja ja jäätiin sinne nukkumaanki. Iskä ja äispä oli siellä remontissa ja mä oli remonttikoirana. Remontti on sitä kun rojuja lojuu joka paikassa ja hirveesti roskia ja paikkoja menee rikki ja mihinkään ei saa koskea. Remonttikoirana oleminen oli välillä tosi tylsää, just siks ku mihinkään ei saanu koskee vaan aina tuli kauhee huuto. Remonttikoiruudessa oli kyllä se hyvä puoli että sai hyviä makusteluluita ja sai olla kaiken päivää äispän ja iskän kaa. Mut on siinä kans se huono puoli et se on tosi rankkaa, kun pitää kokoajan vahtii että iskä ja äispä tekee kaiken oikein ja mitä ne nyt tekee ja minkä se nyt laitto tonne tuolin päälle ja mikä täällä haisee. Se on tosi rankkaa.

Iskä aina valittaa että mä muka haisen kamalan pahalle joskus, mut nyt ei kyllä kannattais yhtään. Mulla meni  nimittäin ihan nenä tukkoon kun iskä haisi niin pahalle remontissa. Se haisi niin pahalle että koko kyläpaikka haisi ihan kummalliselle ja mun alko melkein päätä huimata. Meiän piti avata kaikki ovet ja ikkunat että saatiin iskän remonttilemua ulos että voitiin nukkua siellä edes.