Apajilla
Mä oon löytäny tästä ihan lähimaastosta tosi hyvät pupunpapana-apajat. Ihan tässä meiän talon ympärillä on varmasti piilotettuna paljon papanakoneita kun nyt oon löytäny viime päivinä ihan sumeena herkullisia papanoita! Mä oon maistellu niitä kurmeita tuolla pihalla, vaikka äispä on kieltäny. Se ei ymmärräkään hyvän päälle, äispä kun valkkaa aina ruoat varman päälle. Miten voi löytää ikinä mitään uusia hyviä makuja jos ei maistele kaikkee uutta ja vierasta välillä? Ja sitäpaitti syöhän jotkut muutkin jossain muualla sammakoitaki, tai etanoitaki, ni miksen mä vois syyä pupunpapanoita?!? Kysyn vaan, häh?
Mä tein taas tänään sitä majataidetta, mut vieläkään äispä ei osaa arvostaa sitä. Musta tuntuu että mä nyt jakelen tässä helmiä sioille, kun ei toi äispä ymmärrä taiteesta mitään. Se ei oo tarpeeks kulttuurielli et se ymmärtäis näin hienostunutta taidetta. Lumimaisema oli, jos mahdollista, entistäkin hienostuneempi ja koko teos huokuin mun päivän aikana läpikäymää inspirmaatiota. Taiteilijan elämä on välillä tosi rankkaa, kun toi majataiteen tekeminenkään ei oo ihan helppoo. Ehkä mä nyt lepään huomisen ja odottelen uutta inspirmaatiota (ja uutta tyynyä).
Synttärimies
Mulla oli tänään synttäripäivä! Ja arvatkaa mitä: mun veljellä Otolla oli kans! Älyttömän Paljon Onnia Otolle!!
Me mentiin äispän kaa Mikkeliin asti juhlimaan niitä mun synttäreitä. Eka me juhlittiin jo eilen ja sinne Turolle tuli niihin juhliin vieraita. Osa oli pukeutunu outoihin pukuihin ja niillä oli jotkut naamioitumisjuhlat. Ihan kiva idea mut mulle oli kyllä ihan sama miltä ne näytti. Sit tänään kun oli mun oikee synttäripäivä ni me saatiin Turon kaa herkkuaamiainen. Äispä ei voinu tehä perinteistä maksiskakkua kun kaupassa ei ollu maksista, ni me saatiin sit jauhelihukkaa ja äsipä teki siitä mulle kakun, jossa oli kans nakkikynttilä. Meinas mennä synttärit pieleen heti aluks kun Turo ei uskonu et se mun kakku ei ollu sille. Kun äispä otti musta synttärikuvan ni Turo varasti mun kakusta nakkikynttilän ja söi sen!!! Omaan suuhunsa!! Onneks äispällä oli toinenkin kynttilä ni mä sain sit uuden. Äispän mielestä se mun kakku oli tosi omituisen näkönen, mut ei mun mielestä. Mä kyllä tykkäsin.
Sit mä kävin kans Kostin luona juoksemassa tänään. Kostilla on sen älyttömän ison takapihan lisäks myös ihan sikahieno etupiha! Tossa on kuva siitä pihasta kun me ollaan siellä kans. Sit me tultiin kotiin äispän kaa ja mua nukutti mut me silti vähän vielä juhlittiin. Mä sain lahjojaki: nakkinarun, siilin, sikasipsin ja uuden kur-pallon, paitsi et se ei sano mitään vaan menee karkuun pelkästään. Nyt mua nukuttaa ihan kamalasti ku oli niin rankat juhlat. Oli tosi kivaa ni aion nähä siitä untaki koko yön.
Pitkä pimento
Mä oon ollu pitkään pimennossa (silleen nettipimennossa, en oikeesti oo onneks ollu pimeessä, hui!) ja se on mamman vika. Mamma on kuulemma ollu niin väsyny ettei se oo jaksanu kirjuroida mua ja sit se vielä väittää ettei mulla muka oo sitäpaitsi tapahtunu mitään. Miten niin ei oo tapahtunu?!? Mullehan on tapahtunu vaikka mitä! Mä oon käyny Mikkelissä, syöny mun pedistä tyynyn, syöny seinää, syöny eteisen toisenki maton, saanu uuden inhan puvun ja uuden vähemmän inhan takin, saanu uusia herkkuja, aivastellu, käyny temppukoulussa, nukkunu ihan älyttömän paljon, täyttäny melkein vuoden… Tästä ois riittäny tarinaa vaikka kuinka moneks päiväks! Tyhmä mamma on vaan laiska kirjuri ja tekee ihan liikaa töitä.
Nyt mamma on ollu mun kaa kotona ylimääräsiä päiviä. Eilen se oli kotona vaikka ei ollu edes viikonloppupäivä. Viikonloppupäivä on sellanen, että mamma ja iskä on molemmat kotona ja lorvii ja nukkuu pitkään, ja sit mä saan yleensä jotain herkkua ja sit me käydään enemmän pitkään ulkona. Eilen ei kyllä käyty ulkona kun mamma vaan makas koko päivän sohvalla ja pärski ja paleli. Sille on iskeny joku tauti.Mä olin sen omaishoitajana ja menin sen peiton alle lämmittämään sitä. Olin siellä melkein koko päivän kun siellä oli niin lämmintä ja mukavaa. Ja samalla pysty vahtimaan mammaa ettei se karkaa mihinkää. Eilen se oli vielä niin kipiä ettei se jaksanu kirjuroida mutta tänään se voi jo parmmin ja se lupas että tänään voin kertoilla juttuja. Me pidetään nyt eka hieno aamiainen yhessä ja sit mä kerron juttuja ja äispä kirjuroi. Ja meillä on kuvia kans!
Mä oon ihan finaalissa!
Meillä oli tänään juhlat. Ne oliki iskän juhlat eikä mun, se oli vähän harmi ku kaikki lahjat meni sit sille ja mä en saanu mitään. Mut muuten oli kyllä tosi kivaa. Oli kaikkee herkkuja ja mäkin sain maistaa niitä vähäse. Ja sit oli vieraita, mä rakastan vieraita! Se on ihan megakivaa ku saa olla sit kaikkien kaa ja juhlien keskipisteenä. Mähän oon maailman napa. Sit me vielä käytiin juhlien loppuhuipennukseks koirapuistossa, iskä ja vieraita oli mukana. Ei siellä ollu ketään mun kameleita mut me leikittiin rispee-leikkiä kaikkien mun ihmisten kaa. Olipas uuvuttava päivä, nyt on pakko levätä vähäsen.
Muistatteko sen valokuvakilpailun? Mä pääsin finaaliin! Mä oikeestaan pääsin finaaliin kaks kertaa kun mun molemmat kuvat pääs sinne. Se finaali loppuu huomenna illalla ja mun nukkumiskuva on nyt kakkosena. Musta kakkonen on jo aika kiva mut ei yhtä kiva ku ykköne. Mä oon kuiteski se maailman keskipiste ja ykkönen. Mun finaaliesiintymistä voi käyä kattomassa osotteessa http://jaahaku4.vuodatus.net/ ja siellä saa kans vielä äänestää suosikkikuvaansa.
Villi sunnuntai
Mulla oli eilen villi sunnuntai. Me käytiin lähi-mummolassa kun meiän piti viiä sinne sellanen rehu, mut se rehu jäi kotiin ja mammaa harmitti. Mua alkaa aina kauheesti villittää ja riehuttaa siellä mummolassa ja sit mä villiin ja riehuun ihan hirmu paljon. Ja mä oon tosi ihana ja hauska ja kaikkia naurattaa kauheesti. Mä tykkään siitä! Sit mä sain siellä yhen sikasipsin ja multa tuli oksu kun mä yritin nopeusennätystä sen sisäistämisessä. Mamma ja iskä meni saunaan siellä ja mä jäin viihdyttämään mummoa ja pappaa ja tätiä siks aikaa. Siinä oliki aika homma. Mä esittelin nille kaikki mun temput; kengän kantamista ja maistelua, kukkien maistelua, mullan pöyhintää, palloleikkiä, villijuoksua, ja kaikkee muutaki. Mä pussailin kauheesti kaikkia mut varsinki pappaa. Se istu isossa tuolissa ja mä aina menin sinne sen niskaan ja pussailin.
Se kaikki pussailu ja Onni-show vei multa kauheesti energiaa ja mua nukutti sit kauheesti kun lähettiin sieltä. Sit ku me tultiin kotii ni me otettiin kaikki yhessä päikkärit. Kun me herättiin ni oli jo ilta ja iskä alko taas huutaa ja läpsytellä käsiä kauheesti ja me päätettiin mamman kaa lähtee pois sen jaloista. Me mentiin lenkuralle ja mua alko taas villittää. Kahdesti. Mua riehuttaa nykyään aika usein lenkuralla. Lenkurointi on vaan niin kivaa ja sit mua alkaa hypittää ja tekee mieli maistaa väkivaltasesti mamman lahkeita ja kenkiä. Silleen se tapahtu se kakkainsidenssikin sillon yks päivä. Vitsi mä oon nykyään villi jätkä! Villi ja viilee mut kuitenki hottis!
Ylläri-pylläri paljastui!
Mulla on tänään synttärit eli syndet!!! Vähänkö siistiä!! Ja Otolla on kans! Hirrrrmuhauskaa synttäriä Otto! Me täytetään tänään puolikas vuotta!
Enhän mä taaskaan tienny mikä päivä tai kuukausi nyt on menossa kun se kalenteri on edelleen liian korkeella. Ystävällisesti mamma kuiteski muisti tällä kertaa ajoissa tän homman ja se oli varautunu pitämään mulle juhlat. Mun ekat juhlat! Jos jotain kehittämistä näissä juhlissa olis ni vieraslista oli kyllä aika suppee, paikalla oli vaan iskä ja mamma ja minä, mut juhlat kuiteski! Eka mä sain ältsin hienoo gurmee-kakkua: siinä oli maksista keskellä ja lisukkeena reunoilla riisivelliä. Ja sit kaiken kruunas puolikas nakkikynttilä.
Sit ku mä olin syöny ni tuli juhlien paras kohta: lahjoja. Mä sain monta lahjaa ja ne oli laitettu pakettiin. Mamma sano et mä oon tosi hyvä avaamaan lahjoja. Eka paketista löyty sellanen valtikka, sopiva lahja just mulle kun oon niin kuningas. Toka paketti päästi ihme ääniä ja mun piti avata se tosi nopeesti. Siellä oli sellanen pallo, jonka sisään on piilotettu joku olio joka sanoo ”kur”. Kolmannesta löyty semmonen rapuliini jolla on monta jalkaa jotka sojottaa eri suuntiin ja se vikisee. Aika hyvä että tuli lahjaks noita leluja kun mamma just eilen heitti pari mun vanhaa hyvää lelukkaa roskiin. Se väitti et ne oli särki, mut mun mielestä ne oli kyllä vaan just hyvin sisäänajettuja.
Ainii ja mä sain myös puolikkaan Onnittelulaulun. Vitsi mä sit tykkään synttäreistä. Toivottavasti ne jatkuu pitkään!
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 