Taudit

Korvakutka

Mun korvaan muutti kutka. Se rupes siellä kutittaa kamalasti ja mä raaputin sitä muttei se kutka tullu sieltä pois. Sitte äispäki sano sille kutkalle että tuu pois sieltä ja yritti ottaa sitä paperilla mut ei se siltikään tullu. Sit meiän piti mennä sinne yhteen kamalaan hirveeseen kauheeseen paikkaan missä viimeks mua pistetiin piikillä. Mä en ois halunnu mennä mut äispä halus ni munki oli pakko. Tällä kertaa siellä ei onneks pistetty. Siellä oli yks täti joka anto lihipullia ja yks toinen täti joka halus nähä sen kutkan. Mä en ois halunnu että enää kukaa koskee siihe mun korvaan ni vähä yritin mönkii karkuun sen tätin käsiä. Mistä sen tietää vaikkka se täti ois halunnu muuttaa sinne mun korvaan kanssa! Ei käy! Äispä piti musta kii ja se täti katteli mun korvaa. Sitte mä sain lihipullia ja juustoo mut parasta oli ku pääsin sieltä kotii. En haluu siellä hengailla. Nih.

Sitte kotona äispäki halus kattoo mun korvaa. Se huijas mua lihipullilla ja laitto mun korvaan jotain korvalimaa! Iu! Voin nimittäin kertoo et ei tunnu kovin kivalle. Koitappa ite, ei tunnu kivalta sellane! Mut arvatkaa kuka muu ei tykkää korvalimasta? Kutka! Se on hävinny pois mun korvasta nimittäi! Vähänkö hyvä!

-Liti


Reissuraporttia

Me ollaan oltu reissussa tosi pitkään, siks ei olla kirjotettu. Ollaan vieläki reissussa äispän kaa. Me on oltu mökillä ja Turolla ja Kostilla&Eetulla ja Turolla ja Kostilla&Eetulla ja Turolla ja Kostilla&Eetulla ja sit taas Turolla.

Mökillä (by Onni)

Ei varmana väsytä...!

Nii, mentii pitkästä aikaa mun omalle mökille, otettii Litiki mukaa ja kauheesti kaikkee matkatavaraa. Onneks meillä on se maja siellä autossa ku ei oltas varmaa muute mahuttu sinne ollenkaa. Turo oli kans siellä ja sen äispä ja muita ihmisiä. Turo on kyllä ihan hullu kun se hyppää laiturilta vetee ja ui niitten kepukoitten kanssa! Mä en kyllä ikinä tekis sillee, ku on paljon helpompi oottaa siellä rannassa et Turo tuo sen kepukan sieltä pois. Litiki oli ihan hullu kun se sukelsi sieltä laiturilta kerran. Mut olihan se tietty hyvä kokeilla et osaaks uida, jos tarttee joskus väkipakolla joutuu vetee. Ni osas se sit uida ja iskä kans vähän sitä autto. Välillä oli ihan pölöö ku piti mennä päikkäreille just ku oli kaikkein parhaat riehumisleikit menossa. Ni sillon mä menin aina Litin kaa päikkäreille, vaikka kyl mua ehkä välillä vähä väskättiki mut en kyl myönnä sitä.

Mökillä (by Liti)

Laiturilla on kivampaa

Nii mentiinki mökille! Enkä mä ihan ite sukeltanu ku Onni puotti mut sieltä laiturilta! Vähänkö meinasin eka mennä pantsuu mut sit mä tein uintiliikkeitä niinku äispä opetti. Onneks olin ehkä vähän harjotellu sitä ennen äispän kaa ni en menny ihan pantsuu vaan sit nousin ylös ja iskä otti mut kii. Sit iskä kuivas mut pyyhkeellä ja mä maistoin sitä pyyhettä ja sit olin taas ihan kuiva. Siellä mökillä oli tosi paljon kaikkee kepukoita ja ihania risuja ja mä niitä söin. Sitte mä löysin sieltä tosi paljon kaikkia erilaisia kenkiä joita mä kannoin ympäriinsä. Kengät on tosi kivoja ja mä oon tosi vahva ku jaksan kantaa niitä vaikka ne on melkeen yhtä isoja ku mä!

Turolla (by Liti)

Sulo ja Liti

Joo ja sit on menty Turolle monta kertaa, nytki ollaan Turolla. Me on ehkä muutettu tänne ku ei olla menty kotiin niin pitkään aikaan ja meiän peti on täällä ja meiän automaja on täällä. Me on hengattu täällä Onnin ja Turon ja Tyynen kaa. Tyyne on kyllä ihana…………. Nii ja sitten mä oon kanssa käyny kylässä tuolla yhellä Sulolla. Sulo on vähän niinku Onniki. Me juostiin TOSI lujaa Sulon kaa. Siellä Sulolla oli välillä yks pien ihmine, joka möyri siellä maassa. Musta se oli tosi epäilyttäväistä ni mä sanoin sille et ”ÄLÄ TUU TÄNNE! BÄK OFF!” Se oli kyl aika läheltäpiti-tilanne. Mä oon saanu nukkuu täällä Turon luona sohvalla Onnin kaa, vähänkö siistii! Mä kiipeen sinne sohvalle ihan iteki, ku siinä on sellanen juttu vieressä. Sit täällä on kaikkee just huippuja risuja piha täys, mä aina käy ettii hyvän risun ja tuon sen sit tänne sisälle silputtavaks. Just huippua!

Vähän on ollu pölööki välillä, niinku sillon ku oli TOSI kuumis ja mä en meinannu jaksaa ees syödä enkä leikkii. Sillonki oli pölöö ku mä jouduin kasteluun. Äispä pisti mut altaaseen ja sit mä kastuin kylmällä veellä. Ihan pölöö, tosi turhaa mun mielestä. Mut onneks se kuumis loppu ja mä jaksoin taas syyä ja leikkii. Äispä anto mulle uuen makkaralelunki, se on tosi kuul ja ihan ehjäki melkeen!

Turolla (by Onni)

Turo ja kuplat

Vähänkö kävi hyvä tuuri kun me saatiin yhtenä iltana ihan himona luita! Se oli kyl hyvä päivä ku ekana me löyettiin sellanen kasa, mikä hais tosi pahallehyvälle. Harmi ettei ehitty kauheesti syyä sitä lemukkitavaraa ennenku äispä tuli kateelliseksi ja käski meiät pois sieltä. Turo löysi sen ekana ja sitten mä ja Tyyne ja Liti, onneks kaikki ehti maistaa sitä ees, se hais tosi pahallehyvälle.  Nii ja sit me saatiin kanssa sellasii purutikkuluita sen jälkeen ihan himona! Yleensä en saa ku ihan tosi vähän ni nyt sain monta! Huippupäivä!

Mä oon joutunu olee välillä vähän poliisina täällä. Ku toi Litmanen alkaa välillä Tyynen kaa leikkii ihan ilman mua ni sit mun pitää poliiseilla siinä ympärillä ja määräystää niitä et mitä saa tehä ja miten pitää olla ja missä. Ja sit välillä joutuu kans aina näyttää niille et muistakaa et MÄ oon se joka määrää täällä. Aika raskasta välillä sellane tottelemattomaisuus. Sit on kans ollu raskasta välillä ku mulla on menny nenä tukkoon ulkona pihalla ja alkanu hulluna aivastuttaa pitkään. Äispä sanoo et se on algeriaa ja sit mä oon saanu metukkaa ja se algeria on menny pois. Onneks se algerialääke on just metukkaa, metukka on tosi hyvää mun mielestä. Ois han se tosi tympälettä jos se algerialääke ois jotain pahaa. Sit siitä algeriasta ei ois mitään hyötyä, mut nyt on!

Kostilla & Eetulla (by Onni)

Kuviopäikkärit

Me on oltu yökylässä Kostilla ja Eetulla. Mä oon käyny uimistelee ja Liti on. Ei me kyl mennä iha ite, mut äispä auttaa. Litin mielestä uimistelu ei ehkä oo ihan huippuu, eikä mustakaa, mut välillä se tekee vaan aika hyvää. Niinku sillon jos on tosi kuumis niinku eile. Eilen mä uin kiveltä rantaan ainaki 2 kertaa ja äispä sano et oon tosi taitava. Nii oonki, mustaki ehkä tulee uimamaisteri niinku Lotasta. Mä uin kanssa yhtenä toisena kertana ku olin Papan ja Kostin ja Eetun kaa lenkuroimassa ni sillon uin montaki kertaa. Harmi ettei äispä ollu näkemässä miten mä olin sillonki taitava.

Kostilla & Eetulla (by Liti)

V niinku Viilinsyöntiasento

Mut mäpäs osaanki jo mennä rappuset ylös ihan ite!! Siellä on hirmeenä rappusia siellä ulkona, ne ylettää ehkä ihan taivaaseen saakka ku ne on niiiiiiiiiiiiiin pitkät, ni mä osaan ne mennä jo! Ja sisälläki osaan jo mennä ne rappuset, vaikka ne onki aika liukkaat ni kerran meinas tulla mahaplätsit kesken kiipeemisen. Pappa antaa meille iltaviiliä ni kerran söin viiliä niiiiiiiiiiiiiin mahan täyteen et melkein halkesin! Onneks en ihan. Mä oon kattellu maisemia sieltä niitten ylhäältä ulkonta. Sieltä näkee tosi kauas ja hyvin ni mä aina kattelen sieltä rakosesta mitä siellä näkyy. Onniki kattelee joskus mun kaa, ja Eetuki kattelee joskus. Joskus siellä näkyy äispäki ja sillon mä tuun tosi iloseksi ja alan teputtaa.


Mökillä

Se hyvä letku

Se hyvä letku

Jo oli aikakin… Nimittäin mennä möksälle, ku me ei olla oltu siellä niiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiin pitkään aikaan aika siellä on aina TOSI siistii! Me Turon kaa riehuttiin aika ältsisti siellä ja Turo toi kaikki parhaat kepukat metästä pihalle ja me taisteltiin niistä ja silputtiin niitä. Me kanssa löydettiin yks tosi hieno letku josta oli tosi hyvä taistella. Ja yks hanska jota oli tosi kiva repii. Ja paljon kivoja öttösitä ja hytyköitä mitä pysty jahtaamaan.

Väsymys iski

Väsymys iski

Mulle tulee aina mökillä kauhee väsy, se on varmaan jotain siinä ilmassa ku aina alkaa väskättää ihan sikapossuna. Onneks siellä oli yks ihana ihminen, Aino. Aino on nyt mun ja Turon paras ihmiskamu. Aino oli paras leikkijä, paras rapsuttaja paras herkkujen antaja ja paras sylittäjä. Mä nukuin aikas monet päikkärit Ainon sylissä, siinä oli tosi kiva olla.

Tutkimusmatkalle menossa

Tutkimusmatkalle menossa

Mä tein kanssa vähän tutkimusmatkailua siellä. Kun siellä on sellanen rantamaja jossa harrastetaan rillaamista, ni siellä mä tutkimusmatkailin. Enkä siellä majassa pelkästään, vaan kanssa siellä majan alla! Ku mä haistoin et sinne oli selvästi pudonnu ruokaa, eikä sitä ruokaa saanu niistä lattian raoista pois, ni mä menin sinne alle. Koska mä voin. Eka reissu lattian alle oli tuottoisa; sain haukkapalaa ja tulin pois ku äispä pyyti. Toka reissu ei menny ihan yhtä putkeen; haukkapalat hautautu lehtiin ja mikä pahinta, mä jäin jumekseen. Ei se mun vika ollu, et ihmiset oli tunkenu sinne alle kaikkee putkia ja puita ja sellasia, jos niitä ei olis ollu siellä ni oisin päässy pois ihan tosta vaan! Äispän piti sit ottaa ne pois tieltä että mä pääsin pois sieltä jumeksesta. Huh, äispä melkein säikähti, mä en tietenkään. Ärsytti vaan.

Paras kaveri Turo

Paras kaveri Turo

Muuten oli ihan rento reissu mut just ennenku lähettiin pois sieltä mulle tuli ahistus nenää. Mun nenä alko vaan vuotaa kauheesti ja rupes ahistaa ja mä vähän säikähin et mikä mua vaivaa ku mä en halunnu ees lihipullaa enkä juustoo! Äispä sorkki mun kurkkua ja yritti tunkee sinne jotain nappia mut mä en halunnu ja mä syljin sen pois monta kertaa. Miks se luuli et mä haluaisin jonku napin jos en kerta halunnu ees lihipullaa? Ihmiset on. Mä olin sylissä vaa ja mua ramasi kauheesti mut äispä höpötteli kokoajan mua hereille etten saanu ees nukkuu. Sit meni vähän aikaa ni musta alko tuntuu siltä, et voisin ehkä sittenki maistaa sitä lihipullaa ja juustoo… Onneks ne oli vielä tarjolla ni sain sit syyä niitä. Nam! Sit mä sain varmaan siitä lihipullasta voimia niin et ei mua enempää ees ramassu ja sit menin Turon kaa leikkii.


Hulluutta Mikkelissä

Mä olin reissussa Mikkelissä äske, vaikka kyllähän te sen tiiätte ku Turo kerto teille. Mä olin palloilemassa Turolla ja uimassa Kostilla. Nii-i, kuulostaa hullulta ja sitä se oliki. Turon luona hulluinta oli niitten pallojen lisäks ehkä se, että mä kävin yksin naapurissa kylässä. Mä aattelin et ku kotona mä voin aina mennä naapurin Pirkolle kylään, ni ehkä Turonki naapurissa asuu sellanen Pirkko. Ni sitä Pirkkoa mä läksin ettimään sieltä. Ei löytyny Pirkkoa vaan löyty hirveesti pikkuihmisiä, tosi paljon! En oo ikinä nähny niin paljon pikkuihmisiä kerralla. Sit me mentiin yhessä pikuihmisten kaa takas Turolle ja pimpotettiin ovella ja arvatkaa kuka tuli avaamaan?!? Äispä!! Vähänkö hulluu!!

Vaikka meillä oli Turolla ihan perus-hulluu, ni Kostin luona meillä vasta hulluu oliki. Ekana ku me oltiin Turon kaa tsillailee siellä pihalla ni Turon äispä alko vaan huutaa siellä ovella et ”Tuuuuurooooooo!” ni ette ikinä arvaa mitä sit tapahtu!? Tuli kaks karvaturrikoiraa Lapista asti sinne pihalle!! Me tsillailtiin sit niitten kaa siinä ja päätettiin näyttää niille vähän Kostin huudeja, mut äispät rupes väkisin tunkee mukaan ni ihan pilallehan se meni se retki sit. Vähänkö hulluu et tuli niin kaukaa vieraita et ihan Lappalaisia pörrökoiria! On sillä Turon äispällä aika kantava ääni, huh huh.

Toinen tosi hullu juttu siellä Kostin luona tapahtu silleen ku me mentiin yhtenä kertana ihan normisti lenkuroimaan Papan kaa. Ennen ku siellä oli jäätä missä me juostiin ni nyt siihen jään ja mettän väliin oli tullu vettä. Kosti meni juomaan siihe veteen ja ku siinä oli just sopivasti kivi vieressä ni mä menin siihen kivelle ku siitä näki paremmin. Siitä kiveltä yletti kans hypätä sinne jään päälle, ni mä sit menin sinne ja tein pienen lenkuran siellä. Pappa vähän vihastu ja huusi mulle että ”tuu nyt hullussa pois sieltä!” ni tietty mä tulin ku Pappa pyysi. Mutta sit tapahtu se hulluus; jää räksähti ja blumps mä putosin sinne veteen!! Ja uskokaa ku mä sanon ni se vesi oli HIRRRRRRRRVEEN KYLMÄÄ!!!

Nukahti ja valahti

Väsähti, nukahti ja valahti

Mä äkkiä kiipesin takas sinne jäälle et pääsin pois sieltä vedestä. Pappa huusi taas että tuu pois sieltä ja ku mä menin Papan luokse päin ni RÄKS ja BLUMPS! Taas mentiin! Sit Pappa oli jo hyppäämässä mua pelastamaan ni mä olin ihan että ”älä nyt hullussa tänne tuu ku tää on ihan jäistä tää vesi” ja uin sit sinne Papan luokse. Pappa oli vähän järkyttyny, mut mä vaan ravistelin vedet turkista ja olin ihan et ”kamoon Pappa, mentiin”. Sit me jatkettiin lenkurointia ja Turo löys monta tosi hyvää kepukkaa joista me taisteltiin.

Nyt oon kotona ja mulla on lenssu. Lenssu on sitä ku pitää yöllä lipsuttaa nenää ku siitä vuotaa ja kuono on välillä ihan tukkeessa. Ja kanssa mua on hirmeesti väsyttäny. Mä melkein nukahan kokoajan istuvilleen jos en makaa. Ni sit mä enimmäkseen makaan.


Pyllyvaiva

Mä unohin sillon kertoo ku oli ne juhlatki, et oli mulla vähän ikäviäki uutisia. Mulle nimittäin tuli pyllyvaiva. Se alko ihan silleen vaan et mun pylly alko tuntuu omituiselta ja sit siihen tuli vaiva. Mun oli pakko vahtii sitä kokoajan. Ihan kokoajan. Sit me mentiin ajelulle ja ajeltiin lääkäripaikkaan, mut mä en huomannu sitä ennenku oli liian myöhästä lähtee karkuun. Ja uskokaa ku mä kerron teille; lääkärissä ei oo KOSKAAN IKINÄ MILLONKAAN ollu niin kamalaa ku sillon.

Mä huusin et ”eiiii tartte mitään tehä, ei se vaivaa mua enää yhtään se mun pyllyyyyy!” mut ei kukaan välittäny mun vastalauseista vaan mua kidutettiin ihan hulluna! Mä yritin kiivetä äispää pitkin pakoon mut en päässy mihinkään. Mä kiljuin ja huusin mut kukaan ei välittäny. Mä loukkaannuin tosi kovasti äispälle kun se antoi niitten kiduttaa mua silleen, enkä ottanu ees siltä herkkutikkua vastaan vaikka se yritti sitä tuputtaa autossa. Mä söin sen tikun vasta illalla. Siihen asti mä mökötin.

Nyt mun pyllyvaiva on kadonnu melkein kokonaan. Joskus vaan pitää saaha pyllyrapsuja ja sillon mä peruutan äispän jalalle niitä varten. Mut ei se pylly enää vaivaa kummiskaan. Onneks, sellasen kidutuksen jälkeen…


SUPERsankari

Mä oon tänään muutenki sankari ku silleen tavallisesti. Mä oon nimittäin SUPERsankari, kun kalenterissa lukee tän päivän kohalla mun nimi! Koko päivä on MUN päivä. Mut ei oo alkanu kovin hyvin kummiskaan. Mä sain nukkuu viime yönä äiskän kaa sängyssä, mut ei nukuttanu kovin hyvite ku mahaa nipisteli melkein kokoaika. Sit aamulla mä en ehtiny ees varottaa äispää ennenku tuli oksu. Ihan tosta vaan, sinne sänkyyn pulahti. Onneks äispä ei ollu vihanen yhtään, me vaan korjattiin ne oksut pois ja jatkettiin sit unia vielä. Sit muakin nukutti paremmin. Toivottavasti tästä päivästä tulee SUPERpäivä, tai parempi ainaki ku tähän asti on ollu…


Samanlaisia päiviä

Mulla on ollu nyt tosi paljon samanlaisia päiviä sen jälkeen ku tultiin Turon luota reissusta kotia. Mun samanlaisissa päivissä on samaa juttua monesti:

– AAMU: herään öisiltä unilta mun uudelta sohvalta, meen vähäks aikaa sänkyyn nukkumaan, syön vähän napoja ja käyn vähän ulkona

– PÄIVÄ: nukun pitkät päikkärit

– ILTA: käyn äispän kaa pitkällä lenkuralla inhokkitossuissa ja inhokkipuvussa, riehun ihan vähän, syön mun herkkuluuta ja remustan leluja, syön iltaviilin, saunon, käyn vähän ulkona ja käyn öisille unille.

Melkein samanlaisia on ollu kaikki päivät. Erilaista on ollu se, että kerran me tavattiin lenkuralla yks täti, joka tunsi mut vaikka me ei tunnettu sitä. Se kysyi että oonko mä se kuuluisa Onni! Äispä meinas vähän hämmentyä mutta sai se sitten sanottua että sehän mä just olen. Se täti sanoi että mä oon tosi hyvännäköinen ja ihana, se oli käyny lukemassa mun lokia vaikka se ei tuntenu mua ollenkaan. Sen mielestä mä oon varmaan paras, ja oonhan mä. Tulispa useemminkin tuntemattomia tätejä kehumaan mua kesken lenkuran.

Sitten kanssa erilaista on ollu se, että mulla on ollu mahan alla kipeetä. Tai oikeestaan siinä jalan ja mahan välissä on ollu. Joskus siellä on ollu niin kipeetä että mun on pitäny vinkuroida ihan kovaan ääneen ja sieltä on tullu vertakin. Verta mun mahan ja jalan välistä! Nyt se on jo onneks aika hyvänä eikä tee enää kipeetä.

Ja vielä yks erilainen juttu sattu tänään ku oltiin pitkällä lenkuralla. Mä tykkään kauheen paljon kaikista mettäpoluista, ja oon yrittäny sitä äispälle viestittää jo pitkän aikaa. Nyt mun vinkkaukset on selkeesti menny perille, kun tänään äispä vei mut yhelle mettäpolulle missä me ei oltu käyty koskaan ennen. Se olikin aika hurja polku, välillä suorastaan hengenvaarallinen. Me päästiin laskeutumaan sellaseen rotkoon ja se oli tosi hurjaa ja ihan villiä! Äispää vähän jännittikin et miten meille käy, mut musta se oli vaan siistiä! Sieltä rotkosta oli vähän vaikee päästä pois, mut äispä nosti mut hissillä ylös. Se oli huippu polku!


Priimatavaraa

Mä olin äsken hullussa kidutuskammiossa! Se oli naamioitu sellaseks lääkäripaikaks, mut se ei ollu mun normilääkäripaikka missä on kivoja tätejä ja herkkunameja pöydällä, vaan ihan vieras kamala kidutuspaikka. Siellä oli kauheesti mun kaa samiskoiria, bostonilaisia, ja melkein kaikki oli kanssa poikia niinku mä. Yks poika oli siellä yhessä majassa ja se huusi kauheesti että ”Päästäkää mut pois kun tää ei oo mun maja! Mä en nää mitään! Tää ei haise mun majalle ollenkaan!” Olis pitäny arvata että siinä paikassa on jotain kammottavaa… Sitten kun se poika tuli pois sieltä majasta ni se tuli leikkimään mun kaa vähäks aikaa. Se oli melkein samis Sulon kaa paitsi isompi. Ehkä se oli Sulon iso veli! Se poika oli parasta koko paikassa.

Ekana kidutuksena mun silmiin ruiskutettiin jotain ainetta, ei kivaa. Ja sit mä jouduin pöydälle kanssa, ei ikinä hyvä merkki. Mä yritin karata sieltä kiipeemällä äispää pitkin taivaaseen asti karkuun, mut en päässy kun tädit piti mua kiinni. Sitten sammu valot ja alko kuulustelu. Mua alettiin kuulustella ja kiduttaa samaan aikaan, ne olis varmaan halunnu multa jotain kuninkaallisia tietoja. Mun jalkoja kopeloitiin ja mun silmiin osoteltiin kirkkaita valoja ja mua hypisteltiin. Mut mä en pukahtanu yhtään salaisuutta. Lopulta ne kai tajus että ne yrittää ihan turhaan. Sillon mä huomasin et mun tilaisuus oli tullu ja mä pakenin siitä pöydältä äispän syliin.

Äispä sanoo että mä oon priimatavaraa. Ehkä sekin oli otettu kun mä osasin olla niin tiukkana siellä kidutuksessa. Pakkohan mun on olla kovis kun se ite menee aina niin kauhusta kankeeks noissa tilanteissa, ettei siitä oo mitään apua.


Herkullisen päivän nolo päätös

Mä kävin tänään Mummulla ja Papalla kylässä. Siellä saa aina herkkuja, eikä tääkään kerta ollu poikkeus. Mä sain tiskata lautaset ja niissä oli herkullisia lihukkajämiä ja herkkukastiketta. Sitten siellä oli se pikkuihminen ja mä sain senkin ruoan jämät, sellasta herkullista keltasta mössöä. Nam! Sit pappa anto mulle makkaraa. Namnam! Mä esittelin siellä kanssa kaikki mun temppukoulutemput ja sain mun omia herkkunameja siitä hyvästä. Ja sain kanssa 3 kurkkua kotona. Tosi herkullinen päivä.

No sit se kaikki meni ihan hukkaan kun me lähettiin äispän kaa autoajelulle. Äispä kurvaili niin karmeesti että mulle tuli oksu. Pläääääh! Mulle meinas tulla paniikki kun se oksu alko lähennellä mua siellä takapenkillä, mut onneks äispä otti sen pois. Sitte tuli vielä kotonaki toinen oksu. Kaikki herkut meni ihan hukkaan. Mutta onneks sain vähän viiliä iltapalaks ni ei oo mahassa ihan tyhjää vaan. Toivottavasti ei tuu enää oksua, mä haluaisin pitää mun viilit.


Kiireisiä aikoja

Hirveen kiireistä on ollu viime aikoina, niin kiirusta et en oo ehtiny ees väliraportteja jättää tänne.

Mä kävin jo ajat sitten kahessa kylässä; Turolla ja Kostilla. Me tehtiin kaikkee normaaleja syksy-juttuja, juostiin pihalla lehtien seassa, syötiin luuta, taisteltiin narusta ja kepeistä ja käytiin syksylenkuroilla.

Mä oon kanssa käyny akiliitämässä taas. Me mentiin putkee ja hyppimistä ja mä olin siinä ihan ässä. Äispä vaan vähän mokaili ja huito mihin sattuu ja mä menin ihan sekasin että mitä sä nyt oikeen haluut ja että lakkaa nyt huitomasta siinä. Mä näytin sille et kyllä mä osaan ihan itekseenki ja mä menin putkesta ja hyppäsin kolme hyppyä ihan ite. Mä oon SUPERnopee ja huippuhyvä. Äispä on sekava ja hidas.

Korson Kovimmat Kundit

Korson Kovimmat Kundit

Sitten mä sain yllätysvieraita. Yks päivä äispä tuli töistä ja me mentiin kiireesti ulos. Just kun mä pääsin mun heinäapajille ni äispä sano että nyt tuli kiirus ja me juostiin kotiin. Ni arvatkaa olinko vähän että ”hä?” kun meiän takapihalta tuli Turo ja Jenska-täti!! Mä en eka heti tajunnu et se oli mun Turo, ni varmuuden vuoks heitin pikku kunnioittavat kumarrukset kehiin. Mut sit kun se tuli lähemmäs ni mä tajusin et sehän onkin MUN Turo ja sit me alettiin riekkua. Mä näytin sille kaikki mun remuamispaikat ja ikkunakyttäyspaikan ja mun puiston ja mun lelut. Turo oli vähän outo kun se ei halunnu mennä rappusia kun ylöspäin vaan. Se meni aina alakertaan ulkoa kun se ei halunnu mennä portaita. Aika outoo, sehän ois ollu paljon lyhyempi matka mennä sisältä.

Oon kanssa käyny siellä uudessa akiliitopaikassa leikkimässä pupua ja saamassa nakkia ja juustoa. Se oli vaan silleen mälsää et en saanu ollenkaan mennä niihin akiliitohommiin vaikka oisin halunnu. Siellä oli ihan erit kaverit ku aikasemmin ja me temppuiltiin vaan ilman niitä akiliitovermeitä. Ei siinä mitään, kyllähän mä voin pupua leikkii jos vaan nakkia ja juustoa riittää. Mä oon nykyään jo aika hyvä pupu.

Sitten mulle kävi vahinko eilen. Mä olin ihan rauhassa nukkumassa mun päikkäreitä kun äispä ja ispä oli töissä. Yht’äkkiä mun mahasta kuulu ”kur”. Sitten sieltä kuulu ”mur” ja sattu. Ja sitten tuli ”kurmurkur” ja mä pomppasin pystyyn. Yritin murtautuu pois sieltä keittiöstä mut en päässy kun siinä oli se typerä aita, ni en päässy mitenkään pihalle. Ja sitten tapahtu vahinko. O-ou. Suoraan keittiön matolle. Mä pystyin vähän pidättelemään vielä siihen asti et äispä tuli, mut sit piti heti päästä ulos. Onneks äispä oli hetkellisesti nopee ja tajus mun hädän ja me kiidettiin pihalle. Sitten äispä piti matonpesujuhlat kylppärissä. Mä katoin vierestä ja maistoin vaahtoa. Oli ihan ookoo.


Duha pahedee

Mulla on kamala olo…

En jaksa tehä mitää…

Ei tee mieli ees herkkuja…

SUPERpölöö.


Duha

Mä oon unohtanu kertoo teillä mun duhasta. Mulla on duha. Duha on sellasta että pärskityttää kokoajan ja aina kun menee ulos ni alkaa niiskuttaa ja tulee räkää. Mä oon pärskiny ihan kamalasti jo monta päivää ja niiskuttanu kanssa. Mut ei se mun menoa haittaa, et ei siinä sinänsä mitään. Aina jaksaa kumminki riekkua ja pömöttää ja hullutella vaikka oiskin duha.


Kumma yö

Viime yönä tapahtu kummia. Mä olin siinä mun majassa nukkumassa ihan muina miehinä kun yks kaks jostain kuulu murahdus. Mä vähän havahduin siihe mut mitään ei enää kuulunu. Sit kuulu toinen murahdus ja mä huomasin että se tuli mun mahasta. Mun maha sanoi myös ”bulbul” ja ”pröööö” ja lisää murinoita. Ja sitten tuli mongerrus. Mun mahaa alko mongertaa ihan kauheena, niin paljon että mun piti vähän vinkasta. Mä ihmettelin että miten nyt näin yks kaks mun maha alkaa hankalaks, kesken unien vielä. Mutta niin se vaan alko ja rupes tekee kipeetä.

Musta alko tuntuu siltä että kohta seuraa jotain kammottavaa jos en pääse äkkiä pihalle. Mä menin siihe mun aidan luokse ja vinkasin vähän kovempaa. Mä toivoin et äispä kuulis kun se nukku yläkerrassa. Mä arvasin et näin käy kun mut hyljätään makkarista. Mä vinkasin vielä pari kertaa ja sit kun se ei tullu ni mä aloin jo ettii paikkaa et mihin mä voisin helpottautua. Mutta sit sytty valot päälle ja äispä tuli! Äispä tuli ja mä juoksin aidalle ja me mentiin äispän kaa ulos. Siellä mä helpottauduin, eikä mua haitannu yhtään vaikka sato ihan hirmeesti vettä.

Kun me mentiin takas sisälle niin äispä kehu mua hirveesti. Se kehu ja rapsutti ja sit me mentiin yhessä makkariin nukkumaan. Aamulla mä sain kinkkumakkaraa. Äispä oli laittanu kinkkumakkarat silleen nyytiksi, vaikka mä oisin voinu syyä ne silleen ihan levälläänki. Se oli varmaan palkintomakkara kun mä olin niin viksu että herätin sen enkä kakkinu sisälle.


Reissutarinoita 1

Nyt ei oo ollu kuumisluumis enää pitkään aikaa mut äispä on ollu ihan pölö eikä oo ollu mun kirjurina ni en oo saanu mun reissutarinoita tänne vieläkään. Nyt kun se kerranki istuu paikallaan hetken ni nyt mä kyllä kerron juttuja.

Pauka-Onni

Pauka-Onni

Me mentiin äispän kanssa junamatkalle ja junassa oli kuumis. Siellä oli kameleitaki mut ei niitä saanu moikkailla, junamatkalla ei ikinä saa. Sit mä vaan kaukaa moikkailen ja huutelen niille terkkuja kun ei saa mennä läheltä moikaa. Junamatkan päässä oli Turo ja Jenska-täti, ja sitten me mentiin Turolle. Me alettiin möyhytä ja kaikki menikin ihan kivasti aluks. Sitten illalla mua alko kutittaa ihan sikana! Mä laahasin itteeni pitkin seiniä ja mattoja ja äispä ihmetteli että mitä mä oikein pelleilen. Mut en pelleilly, kutitti ihan sikana! Sit se tarkasti mut ja mä olin ihan Pauka-Milla. Vaikka en kyllä ollu, kun en oo tyttö, olin ehkä Pauka-Onni. Se Pauka-Onni tarkottaa sitä että on möykkyjä joka paikassa hirmeesti ja kutittaa ihan sikana. Mulle tuli läähätys ja paha mieli ja mä menin pöydän alle. Sitten mä sain maksamakkaraa ja se varmasti autto koska kutitus ja Pauka meni pois. Sitten mä nukuin äispän vieressä yöllä.

Halitankin täyttö käynnissä

Halitankin täyttö käynnissä

Yhtenä päivänä me lähettiin reissumatkalle Turon ja muitten kanssa. Me mentiin Turon autolla ajelulle ja me jouduttiin olemaan siellä kontissa ja siellä oli vähän tavaroita. Turo meinas litistyä yhesä mutkassa niiden tavaroiden viereen, mutta onneks ei ihan kokonaan litistyny. Meillä oli kuumis ja ikkunat oli ihan sumussa ku me yritettiin tsiikailla maisemia. Sitten kun luukku aukes niin me oltiinki tultu mökille! Ja iskäkin tuli sinne, mä näin sen ikkunasta kun se tuli ja mä huusin sille että ”täällä mä oon, täällä ikkunassa, kato tänne iskä!”. Ja se katto ja se vilkutti mulle ja sitten se tuli sinne. Mökillä oli vesisade ja mä en eka ois halunnu mennä sinne sateen alle. Mutta sitte ku Turo meni kokoajan ni munki oli pakko mennä ja mä kastuin. Välillä mua paleli ihan sikana ja piti käyä sisällä lämpiämässä ja sylityttämässä. Munkin halitankki tyhjenee aika usein niinku Tahvonki, sellasta se on kun on SUPER-koira.


Tautisen hauska reissu

Me oltiin reissussa tosi monta päivää. Eka me oltiin Turon luona kyläilemässä ja sit mentiin yhessä mökille. Mökki on kyllä tosi jees, sinne pääsee vaan ihan liian harvoin. Me möyhyttiin Turon kaa ihan ältsin paljon ja taisteltiin kepukoista niinku aina, ja mulle tuli ainakin 2 reikää päähän ja yks korvaan ja yks huuleen ja musta tuli verta. Poikien leikit on kattokaas sellasia rajuja et aina sattuu ja tapahtuu tollasta.

Mökillä saa aina kaikkee herkkuja, nytkin me saatiin lihukkaa ja hyvää purkkiruokaa ja makkaraa ja rillikasviksia ja maissia ja juustoa ja sipsumuruja. Mökkiruoka on parasta ja onneks ihmiset on siellä aina tosi höveleitä ruoan suhteen.

Mä olin joka ilta niin väsy et mun oli pakko mennä nukkumaan vaikka muut vielä hengaili. Ja sen väsyn takia mua kanssa paleli ja sit teki mieli syliin. Se sylikeikka sai outoja piirteitä kun mä jouduin yllättäen Jenska-tädin koiramuskariin. Me laulettiin ja leikittiin ja mä en jaksanu ees vastustella kun mua vaan väsytti hirmeästi.

Me käytiin kanssa yhellä toisella mökillä kylässä ja sinne oli rakennettu ansa. Siellä oli ulkona pöytä ja pöydällä kaikkee herkkuja ja pöydän vieressä penkki. Mä menin tietty siihen penkille kattomaan et mitä herkkuja siellä pöydällä oli, ja ehkä tsiikaamaan et jos ehtis napata kanssa jotain. Mut ennen ku mä ehin napata mitään, ni se ansa tapahtu ja mä putosin sinne pöydän ja penkin väliin! Se oli vähän noloo, mut kukaan ei ehkä huomannu.

Meillä oli niin tautisen hauskaa että se tauti tuli mun mukaan kun mä tulin kotiin. Ekana mua vaan nukutti kauheesti mut sit mua alko kanssa pärskittää ja mun silmää rupes kutittamaan. Sillä taudillakin oli varmaan ollu niin kivaa et se halus lähtee sen takia mun mukana meille kotiin.


Puistossa

Me käytiin eilen puistoreissulla äispän kaa, mut ei mentykään meidän lähipuistoon vaan mentiin ihan tosi kaukapuistoon missä ei oltu käyty ikinä koskaan vielä. Autossa mä jo arvasin et mennään johonki kivaan paikkaan ja mä yritin hoputtaa äispää ”nopeempaa! aja nopeempaa! mut silti varovasti!”. Siellä puiston lähellä hengaili sellanen mun samis-koira Emil, ni me otetiin sit se ja sen ihmiset mukaan sinne puistoon. Me juostiin Emilin kaa kauheesti ja me piiritettiin yhtä tyttöö siellä. Se kahestaan piirittäminen on paljon helpompaa ku yksin piiritys, kun toinen voi mennä toista kautta ja sit saa helpommin kii. Me mentiin kaikki vuoronperään kuperkeikkaa kun me juostiin niin kovaa.

Siellä oli maassa sellasia tosi käteviä pitkiä kuoppia, joissa voi juosta melkein kokonaan piilossa hirmeän pitkiä matkoja. Emil kerran putosi sellaseen kuoppaan kun me juostiin niin lujaa ja se ei huomannu sitä kuoppaa. Siellä puistossa oli myös tosi paljon ihanaa heinää! Me Emilin kaa syötiin tosi paljon sitä heinää, mä varsinki kun heinä on mun lemppari. Tossa kuvassakin me ollaan heinänsyöntipuuhissa.

Sitten kun me tultiin kotiin niin mun pää oli kiusa. Sitä kutitti kamalasti ja mä hieroin sitä sohvaan ni helpotti. Äispä sanoo että ötökkät on purru mua päästä, mut ei kyllä varppina oo. Kai mä nyt oisin huomannu jos joku mua tulis puremaan ja sanoisin kyllä että ”älä ees yritä duud, mun päätä ei pure kukaan muu ku Turo ja sekin vaan vahingossa!”. Äispää on varmana purru joku päästä kun se tollasia höpisee.


Outoilun maksimointia

Eilen oli oudoista oudoin päivä. Siis sen lisäks että äispä otti niitä härskejä kuvia ja unohti antaa mulle aamulla ruokaa. Me mentiin käymään äispän ja iskän kaa mun lääkäritätien luona. Mä en tykkää oikeen käydä siellä kun joskus siellä tapahtuu kaikkee inhokkia, niinku piikittämistä. Nytkin tapahtu piikittämistä, mut huumattiin.

Mä olin vaan kaikessa rauhassa siinä, yritin kiivetä äispää pitkin pois sieltä pöydältä, ni se täti tuikkas mua pyllyyn piikillä! Onneks äispä siinä vaiheessa tajus tilanteen vakavuuden ja me oltiin lähdössä pois sieltä. Sitten kaikki pimeni. Ja kun mä heräsin ni mä olin kotona! Ja ihan pihalla! Mun jalat ei totellu mua oikeen kunnolla ja mä en päässy ees kunnolla hyppäämään sohvalle. Muutenki oli vähän outo olo. Onneks se olo alko helpottaa ja me käytiin pihallakin ja mä sain vihdoin sen mun aamuaterian ja me käytiin saunassa. Sit äispä pakotti mut suihkuun ja mä en jaksanu ees vastustella. Se suihkutti mun mahaa ja mä huomasin siellä jotain outoa. Lisää outoa! Mun mahassa on jotain ylimäärästä. Ei se tunnu millekään mut mä huomasin sen eilen. Mä yritin tutkii sitä mut en saanu ku äispä ei antanu.

Sit illalla tuli taas outoilua. Kun me käytiin nukkumaan ni mun päähän laitettiin joku pömpeli! Mun mielestä se oli hirmeetä kidutusta ja mä tein sen kyllä selväks ispälle ja äispälle, kun ei ne meinannu tajuta. Sit ne otti onneks se pömpelin pois mun päästä, mut ne laitto mulle iskän housut! Ihan liian isot ne oli, niin ne laitto muovia niihin et ne pysy mulla jalassa. Mut ei ne istunu siltikään hyvin ni mä taas protestoin. Kun mä olin protestoinu tosi kauan (yli 2 tuntia) niin sit äispä tajus ottaa nekin pois. Yritäppä ite nukkua jos sulle teipataan 10 kokoa liian isot housut päälle tai tungetaan pää johonki pömpeliin!! Lopulta mä pääsin nukkumaan kun äispä otti mut sen viereen sohvalle ilman mitään pömpeleitä ja tyhmiä housuja. Mulla tuli yöllä vielä oksukin, mitäs menivät huumailemaan mua ja tunkemaan kaikenmaailman housuihin.

Tänään kaikki on onneks ollu ihan normaalisti. Ei mitään outoilua. Me on käyty äispän kaa paljon ulkona ja mä oon saanu aamulla ja illalla ruokaa ja sain yhen sikasipsinki. Huh. Mä en kyllä jaksais mitään outoilua enää. Äispä ja iskä on kyllä välillä tosi arvaamattomia.

Kissa makuupussissa Kyllä Ispä hoitaa eli Edelleen tajuttomana


Niiskutusta ja köllöttelyä

Me on monta päivää jo äispän kaa oltu kahestaan kotona. Me on niiskutettu (äispä enemmän ja mä ihan vaan vähäsen), me on köllötelty sohvanpuolikkaalla kahestaan ja me on valitettu (äispä oloaan ja mä tylsyyttä). Sen takia vaan sohvanpuolikkaalla köllötellään kun pari päivää sitten tuli 2 miestä ja ne varasti meidän sohvasta puolet! Ja äispä ei ees estäny! Se oli varmaan niin kauhusta kankea että se ei uskaltanu tehä mitään. Mä oisin kyllä uskaltanu mut mä satuin olemaan just sillon majassa kun ne tuli, ni en päässy hätiin. Ni nyt meillä on vaan puolikas sohva. Me ei mahduta siihen koko perhe yhtäaikaa, on kokeiltu. Ja arvatkaa kuka sieltä saa sillon lähteä? No äispä tietysti! 🙂


Tavisjuttuja

This is how all the magic happens

Tälleen mä aina bloggailen näitä mun juttuja tänne. Ispä otti musta kuvan ku mä sanelin äispälle.

Mulla on ollu aika tavis viikko. Eilen oli kivistä kun sain iskältä lihukkaa, ihan oikeeta lihukkaa! Äispä on ollu vähän nihkeenä kun mulla on ollu aika hurja vauhti päällä ja ei siinä nyt aina ehdi tarkistaa et kenen sormet ja jalat siellä on välissä. Sit se on ollu stressissä muutenki kun se on ollu tosi kuuma. Ei se tänään enää oo niin kuuma vaan ihan normaali paitsi väsyny. Toivottavasti me leikittäis tänään jotain huippukivaa leikkiä tai vaikka montaa huippukivaa leikkiä!


Hunningolla

Äispä on jättäny mun lokin ihan hunningolle! Onneks se ei oo mua jättäny kuitenkaa, mut lokin on kuitenki. Se on alkanu pitää jotain naamakirjaa ja siks ei oo muka ehtiny tänne kirjottaa olleskaan. Törkeetä! Mun mielestä pitäis enemmän kirjottaa mun lokiin ku johonki typerään naamakirjaan. Äispä on samaa mieltä. Toivottavasti se nyt parantaa tapansa.

Ei mulle oo sen synttärin jälkeen oikeestaan tapahtunu kovin paljoo ihmeellistä. Mua on palellu ulkona kun siellä on nyt valkosta kylmää ja märkää lunta. Onneks ei oo tarttenu kauheesti lenkkeillä ku äispän varvas muuttu punaseks perunaks ja me ei voitu mennä lenkille moneen päivään. Nyt se on taas melkein normaalin värinen ja kokonen se varvas ni nyt me on käyty taas vähän pidempään ulkoilemassa. Vaikka se kylmä onkin inhottavaa, ni yks hyvä puoli siinä on: kaikki lemustukset tuntuu paljon selkeemmin! Mä oon nuuskinu ihan hulluna joka kerta kun me käydään ulkona, vaikka ihan vaan vähäsen käytäis.

Mä kävin kans tällä viikolla lääkärissä. Ekaa kertaa siellä ei ollu pelkästään huippua. Se täti nimittäin pisti mua piikillä ja mun piti sanoo sille ihan että ”AU! Miten sä tolleen kovakourasesti mua käsittelet!?!” Sain mä sit jotain napoja lohdutukseks mut en mä halunnu niitä sen kiduttajatädin napoja. Pitäköön kidutusruokansa. Ne oli kans varmaan jotain myrkkynapoja kun sit kotimatkalla mä ykäsin takapenkille. Ei ollu hyvä keikka se.


Lekurilla

Mä kävin tänään lääkäritätin luona näyttämässä mun varvasta. Tai sitä kynttä. Tai sitä, missä se kynsi ennen oli. Nyt mamma näki mitä sille oli tapahtunu ja sille meinas tulla paha olo. Mun kynsi oli kadonnu kokonaan ja siinä tökötti vaan sellanen punanen liha! Mä tykkään kyllä punasesta lihasta, ruokakupissa. En omassa varpaassa. Täti tökkäs mua piikillä niskaan ja laitto siihen tassuun sellasen tosi hienon vihreen käärön. Se käärö oli tosi hieno, ainakin ekat muutamat tunnit. Sit äsken mä sain tarpeeks siitä ja kiskoin sen pois. Se sattu vähän mut nyt pääsen esteettömästi nuolemaan sitä jalkaa niin näin on kyllä parempi. Sitäpaitsi mä kuulin selvästi kun se täti sano että enintään huomiseen asti täytyy pitää sitä kääröä. Ja kun mä otin sen nyt pois, niin enpähän ainakaan rikkonu sen määräyksiä. Selvä juttu!

Me mentiin sinne lääkäritätille bussilla. Mä en tykkää bussimatkustamisesta kun siellä mä en saa ikinä tehä mitä mä haluan. Mun piti vaan istuu mamman sylissä ja olla hiljaa. Mä en tykkää sellasesta. Mä oon enemmän niinku menevä mies. Onneks iskä tuli hakemaan meiät sieltä pois, ni mun ei tarttenu enää alistua mamman bussityrannille. Kotona me otettiin iskän kaa mies-torkut. Ihan kahestaan. Meiän mies-torkkujen aikana mamma oli pakannu tavaroita. Se sano että huomenna lähetään matkalle. Toivottavasti ei ainakaan bussilla…


Pallopelejä

Vähänkö mä oon nauttinu taas kun telkkarista on alkanu snuukkeri. Se on mun suosikki tv-ohjelma, siinä on pääosassa kaikkee erivärisiä palloja. Mä oon niitten punasten puolella. Tänään me oltiin iskän kaa katottu koko ilta kaikessa rauhassa snuukkeria ja sit kun mamma tuli kotiin ni mua alko kauheesti riehuttaa. Mä hain sit sille mun tennispallon ja pyysin et ”heitä, heitä!” ja kyl se sit heittikin. Vaan voi surku. Yks kaks mun tennispallosta löyty verta! Mamma leikki vähän neiti etsivää ja huomas et mun tassulle oli sattunu haaveri, kesken meiän pallopelien! Multa oli lähteny yks kynsi irti melkein kokonaan ku mä olin törmänny mun lelulaatikkoon (siihen samaan pelottavaan joka kaatu viikonloppuna)! Viheliäinen laatikko! Mur!

Sit mä jouduin mamman tassulääkäriin ja se putsasi sen mun tassun ja pisti siihen sellasen inhottavan teipin. Mä oisin ite osannu putsata sen jalan paljon paremmin mut ei se antanu mun ees yrittää. Ja se teippi on ihan mälsä. Enhän mä voi nyt ees kävellä kun se tuntuu niin inhalta! Mä kyllä puren sen salaa pois. Mamma sanoo et ei saa kun muutenkin on joka paikka nyt veressä. Pöh. Ihan mälsää sanon minä. Onneks tulee ees snuukkeria.

Potilas

Tässä on vielä inha kuva siitä irronneesta kynnestä. Ei heikkohermoisille!! 

Inha kynsikuva


Pitkä pimento

Mä oon ollu pitkään pimennossa (silleen nettipimennossa, en oikeesti oo onneks ollu pimeessä, hui!) ja se on mamman vika. Mamma on kuulemma ollu niin väsyny ettei se oo jaksanu kirjuroida mua ja sit se vielä väittää ettei mulla muka oo sitäpaitsi tapahtunu mitään. Miten niin ei oo tapahtunu?!? Mullehan on tapahtunu vaikka mitä! Mä oon käyny Mikkelissä, syöny mun pedistä tyynyn, syöny seinää, syöny eteisen toisenki maton, saanu uuden inhan puvun ja uuden vähemmän inhan takin, saanu uusia herkkuja, aivastellu, käyny temppukoulussa, nukkunu ihan älyttömän paljon, täyttäny melkein vuoden… Tästä ois riittäny tarinaa vaikka kuinka moneks päiväks! Tyhmä mamma on vaan laiska kirjuri ja tekee ihan liikaa töitä.

Nyt mamma on ollu mun kaa kotona ylimääräsiä päiviä. Eilen se oli kotona vaikka ei ollu edes viikonloppupäivä. Viikonloppupäivä on sellanen, että mamma ja iskä on molemmat kotona ja lorvii ja nukkuu pitkään, ja sit mä saan yleensä jotain herkkua ja sit me käydään enemmän pitkään ulkona. Eilen ei kyllä käyty ulkona kun mamma vaan makas koko päivän sohvalla ja pärski ja paleli. Sille on iskeny joku tauti.Mä olin sen omaishoitajana ja menin sen peiton alle lämmittämään sitä. Olin siellä melkein koko päivän kun siellä oli niin lämmintä ja mukavaa. Ja samalla pysty vahtimaan mammaa ettei se karkaa mihinkää. Eilen se oli vielä niin kipiä ettei se jaksanu kirjuroida mutta tänään se voi jo parmmin ja se lupas että tänään voin kertoilla juttuja. Me pidetään nyt eka hieno aamiainen yhessä ja sit mä kerron juttuja ja äispä kirjuroi. Ja meillä on kuvia kans!

Älykkömies Tsekkaa mikä fengshui (maton saaminen kuppien alle läikyttämättä: mä oon taikuri!)


Daudi on daas däällä

Muistatteko sen megaflunssan, mikä mulla oli viime talvena? Se on tullu syksyn mukana takasin. Mua aina välillä niiskuttaa ja sit mä miehekkäästi ryystän ne räät sisään. Sit ku mä oon ryystäny tarpeeks ni sit rykäsen ne ulos sellasena miehekkäänä klimppinä. Mamma sanoo et mä oksennan, mut mun mielestä se on miehekkäämpää ajatella et mä sylkäsen. Mä oon nyt kahtena yönä sylkeny, ja sit äsken kans vähän päivällä. Muuten mulla menee ihan kivasti, ei mulla oo yhtään kipee olo. Kalle-setä on ollu meillä kylässä ja mun ei tarttenu olla tänään yksin ku se oli mun kaa kotona. Ihan kiva ni ei tartte potea daudia yksin. Kalle-setä tuli kylään sopivasti.