Huono käytös pitää kiireisenä
Nii-i, se on ihmisfakta.
ME ei olla käyttäännytty huonosti (NII EI OLLAKKAA) vaan äispä on käyttääntyny. Se vaikeuttaa meiän elämää kokoajan! Se kuppaa ovella tooooooooooooooooooooosiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii kauan ja vaatii kaikkee ihan ihmeellistä, niinku istu ja katso. Mistä lähtien on muka ovella tarvinnu istuu ja kattoo että se ovi aukee?!? Ihan turhaa huonoa käytöstä sanon mä! Mä oon ollu välillä vähän raivona siitä ja en oo varmasti kattonu vaikka äispä on sanonu. En aio palkita tollasta huonoa käyttääntymistä sillä että kattosin. Lipi on vähän heikko (ENKÄ OO!) ku se aina kattoo vaikka mä yritän viestittää sille et ”älä kato sinne vaan katotaan tonne niinku sieltä muka tulis joku”.
Lenkilläki meno on menny ihan kummalliseks. Äispä vaatii et sen pitää muka kävellä ekana, että se saa muka määrätä mihin mennään. Sitte jos mä yritän vähä palauttaa sitä ruotuun ni se – ette kyllä ikinä usko, mut – MURISEE mulle! TODELLA outoo käytöstä…
Sapuskat on vähän parantunu, niinku tänäänki saatiin napojen kaa lihukkakeittoo, mut kyllä mä silti sanon et se koko istu ja katso juttu alkaa nyt mennä vähän liian pitkälle. Sen takia mä en joskus viitti ees mennä koko keittiöön vaikka tiiän että ruokaa on tulossa. En palkitse äispän huonoo käyttääntymistä. Kyllä tässä täytyy nyt ihan tosissaan pitää kii saavutetuista oikeuksista ja eduista kun toi kreisi on alkanu tolleen pöllöilee! Mitähän Litiki luulee… Kohta se alkaa varmaan pitää äispää pomona kun se tolleen hulluttelee! Mitäs mä sit teen?! (ÄISPÄ ON POMO!) Noni! Mitä mä sanoin! Nyt on maailmanlopun elkeet kuulkaas…
– Onni (JA LITI!)
Lisäpetturointia
Taas mua on petetty. Äispä ja iskä on lisäpetturoinu ja käyny taas jossain koirapaikassa ilman mua. Ja just ku mulla olis taas ollu kyläreissufiilis! Äispän housuissa ja käsissä ja naamassa oli vieraslemukkeja ja mä taas nuuskutin ne kaikki. Tää on jo tosi epää ku ne ei yhtään opi! Mä haluuuuuuuun mukaan!! MÄ OON HUIPPU KYLÄILIJÄ!! Kaikki haluu mut niille kylään, varsinki jos siellä on muita koiria! En ala tommosta petturointia enää ikinä. Jos vielä petturoi ni alan tatittaa autossa niinku Morse ja Helka enkä ikinä tuu pois sieltä etten jää yksin kotii ku toiset menee kylää. Nii! Ja aion vahtii äispää ihan joka hetki. Nii!
p.s. Multa ehkä saatto päästä puuppa ku istuin äispän sylissä vartioimassa sitä. Siitä puupasta saatto ehkä jäädä joku pieni jälki siihen housuun. Äispä varppina ylireagoi ihan tosi paljon ja nosti kamalan metelin siitä pienestä jäljestä. Ihmiset on.
Pappa, remontti ja murisija
Murisija ja turvaväli
Pappa kävi meillä kylässä ja toi mukana remontin ja murisijan. Pappa on huippu mut remontti oli tympäle ku mä en saanu osallistuu. Mä en saanu mennä olleskaan sinne missä tapahtu vaan mun piti oottaa oven takana vaan. Oven takana oli sit kans sellane murisija. Se alko aina ihan yks kaks murista ihan tosi kovaa ja mä säikähin. En mä pelänny tietenkää ku oon tosi kovis, mut onhan tollanen nyt tosi vaarallista kun tolleen alkaa vaan joku murista vaikka en oo mitään tehny sille. Äispä yritti pakottaa mut sen murisijan kaa samaan kuvaan mut mä en halunnu. Joku roti sentäs.
Papalla oli kans vissiin kauheen paljon matkatavaroita. Meillä oli kaikkee tavaraa ihan jokapaikassa ihan väärissä paikoissa ja se oli tosi pelottavaa inhoittavaa! Mä en meinannu uskaltaa päästä ees kulkee rappusissa ku tavarat oli melkeen kokonaan siinä eessä. Huh.
Mä saunon leikisti
Nyt Pappa on jo lähteny ni arvatkaa mitä mä huomasin. Mun sauna on muuttunu! Se on ihan kiva sauna vieläki, mut sinne on tehty ansa. Ku ennen mä sain ihan ite avattuu sen oven, ni nyt en saa. Se ovi on ihan väärinpäin ni se ei aukee ollenkaan siitä mistä sen pitäis. Mä joudun aina huutaa siellä että ”tulkaaaaaaa avaaaaaamaaaaaaaa!” että mä pääsen sieltä pois ollenkaa. Pikkupaniikki… Mut on se sauna kiva silti. Siellä on lämpä ja hyvä nukkuu.
Ei oo mun juttu
Mä haluaisin nyt antaa vähän palautetta. Nimittäin ku mua on vähän käyny ärsyttää se kun toiset pojat alkaa lääppii mua, vaikka en TOD. haluis sellasta ku haluisin vaan leikkitapella ja painii!
Vähän aikaa sitte, tuli sellane keskenkasvune siperialainen vastaan MUN kadulla, ja se alko heti lääppii ja mä olin aluks ihan kärsimälline mut sit jossain vaiheessa tuli raja vastaan ku mä en saanu yhtään haistella sitä ku se vaan lääppi. Ni mä sanoin sille sit et ”Nenä irti, ahdistelija!”. Mut se ei uskonu vaan alko taas lääppii, ni mä sanoin et ”Nyt irti mun munista, pönttöpää!”. Mut se ei siltikään uskonu vaan alko TAAS lääppii ni sit mä en enää voinu pysyä kärsimällisenä vaan meinasin antaa sille dunkkuu. En vaan ehtiny ku äispä päätti just sillon et me jatketaan matkaa. Mä vaan ehdin rääkästä sille et ”Tuuppa vielä tänne meitsin huudeille ja ahdistele ni mä sanon mun Turolle et tulee tänne ja me annetaan sulle yhessä dunkkuu!”.
Tänää me mentiin puistoo, ni siellä oli yks saksalaine, joka oli ihan yhtä törkee ku se siperialainenki. Heti ku mä pääsin portista sisää ni tää saksalaine alko nuuskuttaa mun piip-pelii ja mä yritin taas olla kärsimälline, ku eihän vähän haistelu oo pahasta. Mut sit ku se alko liimautuu sinne ja rupes vielä halaileekki, ni sit mä menetin mun kärsimällisyyden ja aioin pistää sen saksalaisen pakettii. En taaskaa ehtiny, ku just sillo äispä päätti et me jatketaan matkaa. Mä en melkeen ikinä ehi kurittaa mun ahistelijoita ku äispä haluu aina just sillon jatkaa matkaa.
Mut ihan vaan tiedoks kaikille; mä en oo sellanen poika ja mä en tykkää siitä et mun piip-peliä aletaan vainota. Ni että jättäkää mun pelit rauhaan ja keskittykää painimiseen!
Näytänkö mä siltä että mä tykkään tästä?
MÄ EN PIDÄ KYLMÄSTÄ
Miks ei voi tulla jo lämpä? Mä haluun ulos lämpimällä ilmalla!
Aamulla ku mentiin ulos ni lumi hyökkäs suoraan mun naamaan ku äispä avas oven. Lumi on tosi tyhmä juttu.
Hyvä sisäpäivä
Mä oon tänään tykkäilly ku aurinko on paistanu. Sohvalla ja sängyssä on ollu just hyvä maata niissä kohissa mihin aurinko paistaa. Ulos mä en haluais mennä ollenkaan ku siellä on niin hirveen kylmä, että mulla jäätyy kaikki paikat mitkä ei oo puvun tai tossujen sisässä. Mä oisin mieluummin sisällä vaikka siihen asti et on lämmintä ulkona, enkä menis ollenkaan ulos kylmentymää. Mut sisälle ei voi pissata ja sellasta, ni mun on pakko käyä ulkonaki. Ihan tympälettä. No ainaski juoksen sit tosi nopeesti jos on kerta pakko mennä ulos. Nih.
Sorrettu isäntä
Mielipidevanki
Meillä kävi eilen vieraita. Monta kertaa. Eka meillä kävi yksiä naisia ja minityyppejä. Musta se oli tosi epistä ku mä jouduin olee vaan muualla vankina enkä saanu ollenkaan mennä olkkariin niitten vieraksien kanssa. Mua yritettiin hyvitellä jollain sekundasikasipsillä mut mä en menny lankaan vaan mä mökötin niin kauan et pääsin vankilasta. Mä näytin niille vaan mun pyllyä et siinä teille jos ei seura kiinnosta. Musta ei oo reiluu et MÄ en saa mennä MUN sohvalle jos siellä on joku vieras minityyppi. Ja ei oo kans reiluu jos joku tulee MUN luokse kylään ni sit vaan pidetään sylissä jotain minityyppiä eikä yhtään MUA lulluteta tai katota kun MÄ syön mun luuta. Äispäki liitty siihen reilukerhoon ja piti sylissä sitä yhtä minityyppiä ja näytti sille maisemia ikkunasta. Mä kaaputin epis-äispän kättä ja sanoin et MUT pitää ottaa syliin ja MÄKI haluun nähä siitä ikkunasta, mut se oli epis eikä yhtään ottanu MUA syliin sillo. Vasta myöhemmin ois ottanu mut en mä sillon enää halunnu. Ku sillon vaan oisin halunnu kun se minityyppikin oli siinä. Ku se on MUN eikä minkään minityypin äispä.
Onneks ne muut vieraat ei tuonu mitään minityyppejä ni sit mä sain olla taas tähti. SE oli oikein.
Reilukerho
Äispä on käyny vieraissa! Äsken se vaan tuli muina naisina kotiin ja siinä oli ainaki sataa vierasta lemukkia! Vieraitten koirien lemukkeja! Tää on musta just niin epää! Se jättää mut kotiin ja lähtee tollasille kivisreissuille iha ite! Ilman mua! Tosi epää… Mä nuuskutin sen vaatteet tosi tarkkaan mut en saanu selville missä se oli vieraissa, ihan vieraalle haisi kaikki lemukit. Haistoin ainaki selvästi sellasia rapsutuslemukkeja ja tyttölemukkeja. Mä oisin ehkä kans halunnu mennä vieraisiin haistelemaan tyttölemukkeja livenä, mut otetaanko mut mukaan? Ei oteta. Nih. Reilukerho.
Lomalla
Mä olin siis niiiiiiiin lomalla et en ees ehtiny lokissa käydä. Mut nyt en oo enää. Äispä on leikkiny töissä käyntiä jo vähän aikaa mut mä aattelin silti olla vielä lomalla vähäsen ni olin.
Lomalla oli lunta ja kylmää ja kinkkuu ja joulukuusamo ja kuusamon pallot ja Turo ja Kosti ja Eetu ja Tyyne ja uus takki ja uuet tossut ja paukkuja ja leikkitappeluu ja päikkäreitä.
Sitten kun tultiin reissusta kotiin ni täällä oli ihan ällöttävän paljon lunta. Mä EN pidä talvesta. Talvi on kylmä ja märkä ja kylmä ja tassuihin sattuu ja tossut on kamalat kidutusvehkeet ja takkiki kutittaa eikä mennä mettään ku on liikaa lunta ja pimeetä. Mä en pysty ees tarkistaa mun tiluksia kun pihalla on niin hirveesti lunta.
Mut miten mä nyt tarkastan mun tilukset??
Surtsut tarjoilut
Meillä on ihan supersurtsut tarjoilut nykyään. Poissa on maksiskakku ja nakkikynttilät, ja noi yhet surtsupölöt on alkanu säännöstelee napoja! Siis kuvitelkaa, kaverit panttaa MUN tavisnapoja tuolla kaapissa ja vähän vilauttaa niitä pari kertaa päivässä. Siis häh? Ei äispä oo ikinä ollu mikää topsef, mut ennen mä sain sentäs syyä niitä tavisnapoja sillon ku teki mieli. Mitä jos mulla ei just sillon ookaan nälkä ku ne napot vilahtaa? Mitä jos en just sillon jaksa seistä, tai en ehi ku on päikkäriaika? Miks ihmeessä pitää vaihtaa hyvä systeemi?
Mä kerron teille mikä on hyvä systeemi. Se mikä on KA:n ja PA:n luona, eli tossa mun naapuriyökylässä. Siellä on just Kuninkaalle sopiva menyy ja ruokaa ilmestyy suuhun yleensä aina ku viittii kävästä keittiössä. Mä olin onneks yökyläilemässä siellä viikonloppuna ni en oo nyt vielä ihan näivettyny vaikka äispä rupeskin nihkeeks ruoan kanssa kotona. Mun menyyyy siellä yökylässä oli osapuilleen tälläne:
Aamupala: Munakasta
Lounas: Pihvi, Valkotsipulikastiketta, Perunaa ja Karjalanpiirakka.
Illallinen: Lihipullia ja Pastaa
Välipalat: Herkkukinkkua suoraan jääkaapista
Iltapala: Kermarahkaherkkuviili
Mut eipä oo sen jälkee nimittäin paljo lihipullia ja herkkukinkkua näkyny, pihvistä puhumattakaan. Ja napotki on viety. Miten nää tyypit muka kuvittelee et mä jaksan olla oma huippuihana uskomattoman komee ja hassunhauska itteni, jos mä en saa Kuninkaallista Sapuskaa sillon ku mä haluuuuuuun??? Ihmiset on. Surtsuu.
Onko pakko mennä ulos jos ei taho?
Mä en ala enkä kestä enkä ala! Mä en tykkää ku on märkää ja kylmää ja pimeetä, enkä haluu mennä ulos jos on nii. Mut äispä pakottaa, ja sit sille ei ees riitä mikään! Tänäänki mä pissasin heti lähipuskaan piiiiiiiitkän pissan ja olin sit et ”tehty, nyt äkkiä takas sisään”. Mut ei, äispä vaan paahtaa tohveleissa eteenpäin ku mikäkin myrskynratsastaja. Mä yritin tatittaa mut tää yks hurjapää vaan kiskoo mua perässä ja mun tatitus ei toiminu siis niinku yhtään. Mä yritin jokaisesta kadunkulmasta kääntyy kotiin päin ja kun se ei onnistunu ni yritin kääntyy takasin taaksepäin. Mut mikään ei pysäyttäny äispää. Mä olin jo melkein luopunu toivosta kun sit onneks me käännyttiin oikeeseen suuntaan.
Mä haluaisin nyt kerätä itten ja kaikkien kohtalotovereitten puolesta sellasen adressin että ”Ei oo pakko mennä ulos jos ei taho”. Että sitten äispä ei vois pakottaa mua kävelemään lätäköissä jos en kerta taho. Ni että kuka haluu liittyä?
Mut sentäs jotain kivaaki, mä olin pitkästä aikaa yökylässä, tossa PA:lla ja KA:lla tiiätteks. Meillä oli tosi kivistä, niinku meillä on aina. Oli se hyvä että mä pääsin sinne nyt ku musta tuntu et mun herkkukiintiössä onki ollu viime aikoina tosi paljon vajausta ja siellä saa aina kaikkii ihania herkkuja. Sit siellä ei pakoteta syömään omia napoja vaan saan syyä kaikkee ihanaa, niinku tänään sain kalaa ja riisii. Sain kanssa nukkuu PA:n ja KA:n vieressä niitten sängyssä. Mä tarkistin monta kertaa yöllä et nukkuuks PA ni ei se aina nukkunu, tai jos nukku ni mä kokeilin sitä ja sit se ei nukkunukaan. Kiitti PA ja KA yökyläilystä, mulla oli tosi kivistä!
Mä voitin!
Punavalkoset narut
Mä voitin, ihan kokonaan! Me oltiin taas akiliitämässä kisoissa ja mä tulin ykköseks! Mä sain sellasen hienon punavalkosen nauhan mut äispä on ihan pönttö kun se vaan omii sen ihan kokonaan. Mä en saa yhtään imeskellä sitä, ja uskokaa pois että oon kyllä yrittäny. Menee ihan hukkaan hyvät narut ku en yhtään saa niitä rettuuttaa. Ja nauhojen retuuttaminen on mun erikoisalaa vielä! Sain mä onneks kanssa sellasen herkun, ni on ollu ees jotain tekemistä ku ei saa retuuttaa naruja.
Aika hulluna paljon huonompi juttu oli pesut. Mä jouduin nimittäin iskän vesikidutukseen äske. Siis heti jos vähän möyhyää Turon kaa sen pihalla ja pikkasen tarttuu kuolaa ja verta ja lehtiä ja multaa karvoihin ni onks pakko heti ylireakoida ja alottaa vesikidutus?? Ihan kummallista ylitte reakointia ja turhaa kärsimystä mulle. Nyt kyllä mökötän.
Salamavalojen loisteessa
Tänään mentiin äispän kaa johonki ihan outoon paikkaan ja sieltä löyty sellanen täti. Heti ku me mentiin ni se alko kehuu mua ja kaivo kameran esiin. Eka mä aattelin et tästä tulee kivaa, ku äispä kaivo taskusta juustopussin ja siellä oli akiliitovermeitä. Mutta toisin kävi. Mun piti vaan istuu ja maata ja poseerata ja käännellä päätä tonne ja sinne ja tänne ja olla pirtsakan näkönen… Siis kyl mä ymmärrän et kaikki haluu ottaa musta kuvia ku oon niin komee ja kaikkee, mut töolosuhteissa olis kyllä aika runsaasti parantamisen varaa. Juustoo tuli ihan liian vähän ja ihan liian harvoin, ja yhtään ei päässy liitään. Plääh, lopuks en enää jaksanu oottaa vaan juoksin aina räpsäyksen jälkeen äispän luo hakemaan juustoo ku juustot ei tullu mun luo. Eihän kissatkaan kiitoksella elä, ne elää maidolla ja kalalla. Ja meitsi elää juustolla tai makkaralla tai muulla lihukalla. Nii, en ilmatteeks ala poseerata ettäs tiiätte kaikki paparatsit! Äispä ois voinu ite poseerata ku se oli koko jutusta niin intona. Musta se oli vaan aika tylsää. Julkkiksena olo on joskus tosi raskasta.
Kesäkiireitä
Rento remonttireiska
No huh huh! Olipas pitkä pimento! Meillä oli hirmeesti kesäkiireitä mut nyt alkaa jo helpottaa. Nyt on kesäkiireet ohitte ja ei olla enää reissussa. Mä oon saanu ottaa päikkäritki rauhassa joka päivä ku äispä ei oo ollu kotona häiritsemässä mun unia. Oltiin paljon reissussa koko ajan ja käytiin vaan välillä kotona nukkumassa ja sit taas mentiin. Käytiin Isomummolassa ja mökillä ja kaikenlaisessa reissussa kokoajan ja reissut tuli meille Turon muodossa. Sit meillä oli iskän kaa poikien viikonloppu ku äispä oli reissussa ilman meitä, aika törkeetä mut onneks iskä on aika rento ja meillä oli tosi kivistä kahestaanki. Sit mä olin taas remonttikoirana ku meillä tapahtu remonttia. Mulla on nyt maalia korvassa ja pyllyssä todisteena remonttikoirailusta.
Remontti-/vahtikoirana
Isomummolassa parasta oli lihipullat ja kalat. Niitä oli marinoitu siellä järvessä sellasissa ansoissa monta viikkoo ja mä sain olla mukana ku pappa otti niitä pois sieltä ansoista. Niistä tuli siihen pihalle sellasta herkkulimaa ja mä söin joka pisaran! Se oli tosi herkullista lemukkia ja mä sain kaiken talteen!
Tänään me käytiin ekaa kertaa sellasessa akiliitokisassa! Siellä oli paljon ihmisiä ja koiria ja akiliitopiha. Me käytiin äispän kaa siellä liitämässä ja mä sain hurjasti makkaraa ja aploodeja ja kaks paperia kanssa. Äispä sanoo et siinä paperissa lukee HYL. Se tarkottaa varmaan et Hyvin Ylevä Liitäjä, ja mähän oon just se kun mä oon Kunkku ja kunkut on tosi yleviä.
Jätskillä
Nyt mun täytyy kyllä varottaa mun kameleita sellasesta kapinasta. Meillä on nimittäin ollu havaittavissa niskurointia kotona, iskä ja äispä on alkanu niskuroida eikä ne enää tottele mua yhtä hyvin ku ennen. Lisäks niillä on kaikkia ihme vaatimuksia et niitten pitää päästä aina ekana ovesta ulos ja niitten pitää saada kävellä ekana portaissa ja mun pitää muka kävellä niitten vieressä lenkuralla. Pyh! Mut ne on ihan liittoutunu noissa jutuissa mua vastaan ja ne on niissä tosi tiukkiksia. Että varokaa kaikki kamelit ettei teidän ihmiset alka niskuroitua ja kapinoitua teitä vastaan. Mä yritän saada noita ruotuun jos ei oo jo liian myöhäistä…
Pikniksillä
Mä olin vähän aikaa käymässä Turolla ja VIHDOINKIN mä pääsin pikniksille!! Mä oon jo tooooosi pitkään halunnu pikniksille ku varppina kaikki mun kamelit on käyny mut mä en oo ikinä päässy pikniksille. Mut nyt pääsin! Pikniksi on sellanen retki, että mennään niinku muka lenkille, mutta oikeesti mennäänki jonnekin syömään eväksiä! Meillä oli eväksinä rillimakkaraa eikä muuta, mutta rillimakkarahan riittää kun se on niin ravitsevaa. Koirat vois hyvin elää pelkällä rillimakkaralla, niin ravitsevaa se on. Me mentiin sellaselle rannalle noitten naisten kanssa, meillä oli mukana mun ja Turon ja Tyynen äispät, ja sit mä ja Turo johdettiin joukkoja ja vartioitiin niitä. Siellä rannalla me taisteltiin kepukoista ja mä komensin Turoa ku se ei meinannu melkeen antaa mulle niitä kepukoita ollenkaa. Sitte ku mä komensin ni ne naiset heitteli mua käpysillä. Aika epäkohteliasta sanon mä, mut onneks ne oli aika surtsuja heittelijöitä ja melkein kaikki käpyset meni ohi. Sitten me pelastettiin Turon kaa niitä käpysiä vedestä kun ne meni sinne. Ihan lopuks me saatiin sitä rillimakkaraa ja oltiin ihan väskyjä ku päästiin autolle. Pikniksi vei voimat.
Ihmisten salainen liitto on taas keksiny uuden kidutusvehkeen; näkymätön suihkija. Mä ja Turo jouduttiin sen uhreiksi. Heti kun mä vähän komennan Turoo ni ”suihk” ”suihk”, jostain pöllähtää sellasta lemukkia ilmaan. Sitte meiltä menee aina leikit sekasin ja pitää alottaa alusta sen jälkeen ku ollaan yritetty ettii sitä näkymätöntä suihkijaa. Mut sitä ei ikinä oo löytyny. Vielä. Aiotaan jatkaa tutkimuksia ja paljastaa näkymättömän suihkijan salaisuus.
Ei sittenkää
Mä luulin eilen että äispä on tullu pölöksi ja hyljänny mut kokonaan. Se lähti aamulla ja kaikki vaikutti ihan normaalilta ku se sano ”hei hei, oo kiltisti” niinku se sanoo aina, ni mä en osannu yhtään aavistaa mitään pahaa. Me jäätiin iskän kaa kotimiehiks ja mä kävin päikkäreille, niinku normaalisti. Mutta sitte kaikki meni epänormaaliksi ku äispä ei tullukaa kotiin. Mä ootin sitä koko päivän mutta se ei vaan tullu. Me käytiin iskän kaa pihalla ja mä olin varma että sit kun me tullaan kotiin ni sit äispä on varppina tullu. Mut ei ollu. Sit me mentiin taas pihalle ja me jäätiin rapulle oottamaan et jos äispä tulis. Ja se tuli!! Mä olin ihan intona et ”jeeeeee!”. Me käytiin autoajelulla ja sit tultiin kaikki kotiin. Mä olin tyytyväine ku kaikki oli taas kotona. Mutta.
Mä sitte yritin viettää laatuaikaa äispän kaa ja mä sanoin sille et ”nyt leikitään!” ja hain lelunki valmiiks, mutta ei mitään tapahtunu. Mä hain sitte toisen lelun ja sanoin uuestaan et ”no nyt leikitään!”, mut ei taaskaan mitään. Tai kyllä se näytteli tosi väsynyttä ja kipeetä ja puolikuollutta, mut muuten ei mitää. Mä aattelin et jos se vika oli niissä leluissa, ja hain sit vielä uuen lelun, mut ei vieläkää. Ja uuen, mut ei. Ja vielä uuen, mut ei. Sitte me mentiin nukkumaa. Mä olin ihan varma että äispä ei tykkää musta enää, että se on nyt hyljänny mut. Mä menin iskän kainaloon mököttämään ja olin ihan surmeena. Yöllä mä menin salaa äispän kainaloon ku se nukku.
Tänää me vietettii aamulla laatuaikaa ja mä istuin äispän sylissä melkeen koko ajan. Mua vähän jänskätti ku se lähti, että tuleekohan se takas. Mut tuli se!! Me ollaan nyt vähän käyty kävelyllä ja leikittyki, vaikka se vieläki näyttelee väsynyttä ja kipeetä ja puolikuollutta, mikä on kyllä musta vähän tyhmää. Sit meillä oli kans puunauspäivä, seki on tyhmää ku korviin menee ilkeetä ainetta ja kynsivynsiä pitää leikellä. Mut mä oon saanu äispältä vähän nameja ja paljon rapsuja ja haleja ja mä oon pussaillu sitä kovasti ja istunu sen sylissä aina ku mahollista. Kai se musta vielä tykkää sitte, onneks, ku mun halitankki oliki ihan tosi tyhjänä jo. Mäki tykkään äispästä tosi kovasti.
Pyllyvaiva
Mä unohin sillon kertoo ku oli ne juhlatki, et oli mulla vähän ikäviäki uutisia. Mulle nimittäin tuli pyllyvaiva. Se alko ihan silleen vaan et mun pylly alko tuntuu omituiselta ja sit siihen tuli vaiva. Mun oli pakko vahtii sitä kokoajan. Ihan kokoajan. Sit me mentiin ajelulle ja ajeltiin lääkäripaikkaan, mut mä en huomannu sitä ennenku oli liian myöhästä lähtee karkuun. Ja uskokaa ku mä kerron teille; lääkärissä ei oo KOSKAAN IKINÄ MILLONKAAN ollu niin kamalaa ku sillon.
Mä huusin et ”eiiii tartte mitään tehä, ei se vaivaa mua enää yhtään se mun pyllyyyyy!” mut ei kukaan välittäny mun vastalauseista vaan mua kidutettiin ihan hulluna! Mä yritin kiivetä äispää pitkin pakoon mut en päässy mihinkään. Mä kiljuin ja huusin mut kukaan ei välittäny. Mä loukkaannuin tosi kovasti äispälle kun se antoi niitten kiduttaa mua silleen, enkä ottanu ees siltä herkkutikkua vastaan vaikka se yritti sitä tuputtaa autossa. Mä söin sen tikun vasta illalla. Siihen asti mä mökötin.
Nyt mun pyllyvaiva on kadonnu melkein kokonaan. Joskus vaan pitää saaha pyllyrapsuja ja sillon mä peruutan äispän jalalle niitä varten. Mut ei se pylly enää vaivaa kummiskaan. Onneks, sellasen kidutuksen jälkeen…
Karu totuus
Mut on ehkä syrjäytetty.
Me lenkuroitiin tänään äispän kaa Mummun ja Papan luokse. Ulkona oli niin kylmä et en mä olis oikeestaan halunnu lenkuroida mihinkään, mut kyl aina mummulaan voi mennä. Ja mä juoksin melkein koko matkan. Oisin juossu kovempaaki, mut äispä hidasteli ja laiskotteli perässä, ja sitä on tosi raskasta vetää kun se pysähtelee koko ajan.
Mummulassa oli ylläri; pikkuihminen. Ja sillä oli leipää. Mä oisin halunnu sen leivän mut mä en saanu mennä lähellekään sitä tyyppiä. Se vaan hengaili mun Mummun ja Papan kaa koko aika ja mä en saanu mennä niitten luokse. Ja sit mulle selvis se karu totuus; se pikkuihminen on syrjäyttäny mut. Mummu sano että ”Mummun kulta” ja se puhu sille pikkuihmiselle! Mä yritin mennä Mummun luokse mut äispä ei päästäny ja mä huusin Mummulle että ”MÄ olen sun kulta! MÄ! Mä oon täällä!”. Pappa kävi mua välillä rapsuttaa mut mä olin kumminki vähän kiusaantunu tästä uudesta käänteestä.
Ei se pikkuihminen huono juttu oo, päinvastoin. Mä sain siltä leipää ja piparia, nam. Mut kyllä mua vähän harmittaa jos mä en enää ookaan Mummun ja Papan kulta.
Pitkä pimento
On ollu tosi pitkä pimento. Ei siks että meille olis tullu Netti Pimento kylään, vaan siks että oltiin ekana pitkään reissussa ja sitten ollaan oltu vaan melkeen mitään tekemättä kotona. Äispä on ollu vähän laiska ja mä oon ollu vähän väsyny. Siellä reissussa oli sillon niin älyttömän huippua ni musta oli ihan pölöö tulla kotiin. Ku siellä oli aina kavereita ja varsinki Turo ja paljon porukka. Ja sit me tultiin kotiin ja täällä ei ollu ketään kavereita paitsi Retku, mut ei sen kanssa voi ees leikkii. Mulla oli kauhee ikävä Turoo. Mä tulin ihan surmeelliseks ja apeaksi vähäks aikaa ku me oltiin vaan kotona iskän ja äispän kaa. Mun korvatkin meni ihan nuupolleen ja mä vaan murjotin ku ei huvittanu mikään. Onneks ei tarttenu olla kauheen kauaa surmeellinen kun sitten meillä alko taas käydä vieraita kyläilemässä.
Nytkin on ollu tosi vilkasta, kauheesti kyläilijöitä niin paljon et mulla on ihan väsy jo. Ekana tuli kaukamummolasta Kosti ja sen ihmiset ja ne tuli yökylään. Mä sain nukkuu iskän ja äispän sängyssä! Sit tuli lähimummolasta Mummu ja Pappa mut ne ei ollu yötä. Oli hyviksiä ruokalemuja ja mäkin sain maistaa myöhemmin niitä herkkuruokija. Harmi vaan et vaikka mun suu tykkäs niistä ni mun maha ei. Sinne meni herkkuruoka! Sitten ku kaikki muut kyläilijät oli jo lähteny ni me käytiin vähän päikkäreille iskän kaa. Mut meille tuliki lisää vierailijoita melkeen heti! Nyt mä oon jo ihan väsy ni mä käyn nukkuu vaikka meillä on vieläki vierailijat. Onneks mä oon hyvä nukkuja. Huooooooooaaaaaaaaaauuuuuuuuuuh! … zzzzz… zzzzz…
Priimatavaraa
Mä olin äsken hullussa kidutuskammiossa! Se oli naamioitu sellaseks lääkäripaikaks, mut se ei ollu mun normilääkäripaikka missä on kivoja tätejä ja herkkunameja pöydällä, vaan ihan vieras kamala kidutuspaikka. Siellä oli kauheesti mun kaa samiskoiria, bostonilaisia, ja melkein kaikki oli kanssa poikia niinku mä. Yks poika oli siellä yhessä majassa ja se huusi kauheesti että ”Päästäkää mut pois kun tää ei oo mun maja! Mä en nää mitään! Tää ei haise mun majalle ollenkaan!” Olis pitäny arvata että siinä paikassa on jotain kammottavaa… Sitten kun se poika tuli pois sieltä majasta ni se tuli leikkimään mun kaa vähäks aikaa. Se oli melkein samis Sulon kaa paitsi isompi. Ehkä se oli Sulon iso veli! Se poika oli parasta koko paikassa.
Ekana kidutuksena mun silmiin ruiskutettiin jotain ainetta, ei kivaa. Ja sit mä jouduin pöydälle kanssa, ei ikinä hyvä merkki. Mä yritin karata sieltä kiipeemällä äispää pitkin taivaaseen asti karkuun, mut en päässy kun tädit piti mua kiinni. Sitten sammu valot ja alko kuulustelu. Mua alettiin kuulustella ja kiduttaa samaan aikaan, ne olis varmaan halunnu multa jotain kuninkaallisia tietoja. Mun jalkoja kopeloitiin ja mun silmiin osoteltiin kirkkaita valoja ja mua hypisteltiin. Mut mä en pukahtanu yhtään salaisuutta. Lopulta ne kai tajus että ne yrittää ihan turhaan. Sillon mä huomasin et mun tilaisuus oli tullu ja mä pakenin siitä pöydältä äispän syliin.
Äispä sanoo että mä oon priimatavaraa. Ehkä sekin oli otettu kun mä osasin olla niin tiukkana siellä kidutuksessa. Pakkohan mun on olla kovis kun se ite menee aina niin kauhusta kankeeks noissa tilanteissa, ettei siitä oo mitään apua.
Herkullisen päivän nolo päätös
Mä kävin tänään Mummulla ja Papalla kylässä. Siellä saa aina herkkuja, eikä tääkään kerta ollu poikkeus. Mä sain tiskata lautaset ja niissä oli herkullisia lihukkajämiä ja herkkukastiketta. Sitten siellä oli se pikkuihminen ja mä sain senkin ruoan jämät, sellasta herkullista keltasta mössöä. Nam! Sit pappa anto mulle makkaraa. Namnam! Mä esittelin siellä kanssa kaikki mun temppukoulutemput ja sain mun omia herkkunameja siitä hyvästä. Ja sain kanssa 3 kurkkua kotona. Tosi herkullinen päivä.
No sit se kaikki meni ihan hukkaan kun me lähettiin äispän kaa autoajelulle. Äispä kurvaili niin karmeesti että mulle tuli oksu. Pläääääh! Mulle meinas tulla paniikki kun se oksu alko lähennellä mua siellä takapenkillä, mut onneks äispä otti sen pois. Sitte tuli vielä kotonaki toinen oksu. Kaikki herkut meni ihan hukkaan. Mutta onneks sain vähän viiliä iltapalaks ni ei oo mahassa ihan tyhjää vaan. Toivottavasti ei tuu enää oksua, mä haluaisin pitää mun viilit.
Väijyleitä puskissa
Oon huomannu että ulkona on nykyään pimeempää ku ennen. Ei se mua silleesti haittaa, kun oon mä ennenki lenkuroinu pimeellä ja hengannu ulkona pimeen aikaan. MUTTA. Pimeen mukana on tullu väijyleitä. Kamalia hirmeitä pelottavia väijyleitä. Hui!
Niinku yhtenäkin iltana kun me oltiin äispän kaa lenkuroimassa ja oli pimeetä, ni mä näin väijyleitä. Ekat väijylit oli yhen talon pihassa. Ne oli vaan ihan paikallaan ja vaani meitä, sellaset isot valkoset väijylit. Äispä oli tosi rohkee ja meni taputtamaan niitä, ni mäkin kävin tosi hitaasti hiipimällä niitä haistamassa. Ne vaikutti ihan semisti vaarattomille, mut silti mä juoksin varmuuden vuoks kauheen nopeesti karkuun. Ei väijyleihin voi kuitenkaan luottaa ihan satasella.
Sit mä näin vielä toisenki väijylin naapuritalon pihalla. Se oli vihree möykkyväijyli ja mä pingoin hulluna karkuun ettei se nappaa mua kii. Se oli varmaan vähän hidas se väijyli, kun se ei saanu äispääkään kiinni vaikka äispä maleksi siellä narun päässä ihan surmeen hitaasti. Äispällä ei oo kyllä yhtään itsesuojelemisvaistoja.
Salaisuus paljastui!
Mulla on ollu pikkuprojekti päällä tässä viime päivinä ja se on ollu mun ikioma SUURI SALAISUUS. Nyt se kuitenki paljastu kun mä aloin vahingossa työstämään sitä jo sillon kun äispä oli vielä kotona. Harmi kun mä unohdin sen läsnäolon, nyt se rojekti on sit vähän niinku pilalla.
Mun projekti koskee seiniä ja reikiä ja lattiaa. Mä oon ihan salaa kuopsuttanu seinästä palasia siitä kohtaa missä lattia ja seinä kohtaa. Siinä lattian ja seinän välissä on sellanen sopiva rako mihin mun etukynnet sopii just hyvin. Siitä mä oon kuopsuttanu sitä seinää ja syöny tietty ne kuopsutuksen jäljet pois ettei äispä saa asiasta vihiä. Mä olin vasta päässy alkuun, mulla oli kaks projektityömaata siellä keittiössä, mut nyt ne on piilotettu ja mä joudun hengaamaan pelkästään majassa vähän aikaa. Voihan harmien harmi!
Taas hylkeilyä ja poikien iltaa
Äispä teki sen taas. Se pakkasi tavarat ja lähti reissuun ilman mua. Mä jouduin jäämään kotiin, mut onneks iskäkin jäi mun kanssa. Onneks äispä unohti senkin ni mun ei tarttenu olla yksin kotona. Me enimmäkseen pötköteltiin, juteltiin poikien juttuja, katottiin telkkaria ja saunottiin.
Mäkin haluun
Kun äispä tuli kotiin ni se haisi taas Turolta ja Kostilta ja yheltä vieraalta tutulta haisulta. Mä tutkin sen tavarat tosi tarkkaan ja sit mä sen keksin. Se oli käyny Sulon luona! Meinaako se vaihtaa mut Suloon?! Toivottavasti ei meinaa. Mä haluun olla mun äispän kaa enkä haluu vaihtua mihinkään toiseen kameliin.
Mun pitää alkaa pitää äispää silmällä paremmin ettei se enää karkaile reissuille ilman mua. Tää alkaa mennä jo liian pitkälle… Omia salaisia reissuja ja treffejä mun kavereitten kaa ilman mua… Ei käy.
Sulo
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 