Viimeisimmät

Korvakutka

Mun korvaan muutti kutka. Se rupes siellä kutittaa kamalasti ja mä raaputin sitä muttei se kutka tullu sieltä pois. Sitte äispäki sano sille kutkalle että tuu pois sieltä ja yritti ottaa sitä paperilla mut ei se siltikään tullu. Sit meiän piti mennä sinne yhteen kamalaan hirveeseen kauheeseen paikkaan missä viimeks mua pistetiin piikillä. Mä en ois halunnu mennä mut äispä halus ni munki oli pakko. Tällä kertaa siellä ei onneks pistetty. Siellä oli yks täti joka anto lihipullia ja yks toinen täti joka halus nähä sen kutkan. Mä en ois halunnu että enää kukaa koskee siihe mun korvaan ni vähä yritin mönkii karkuun sen tätin käsiä. Mistä sen tietää vaikkka se täti ois halunnu muuttaa sinne mun korvaan kanssa! Ei käy! Äispä piti musta kii ja se täti katteli mun korvaa. Sitte mä sain lihipullia ja juustoo mut parasta oli ku pääsin sieltä kotii. En haluu siellä hengailla. Nih.

Sitte kotona äispäki halus kattoo mun korvaa. Se huijas mua lihipullilla ja laitto mun korvaan jotain korvalimaa! Iu! Voin nimittäin kertoo et ei tunnu kovin kivalle. Koitappa ite, ei tunnu kivalta sellane! Mut arvatkaa kuka muu ei tykkää korvalimasta? Kutka! Se on hävinny pois mun korvasta nimittäi! Vähänkö hyvä!

-Liti

Mainokset

Saunomiskilpailu

Meillä oli saunomiskilpailu ja mä voitin! Mä oon Löylymestari, wohoo! Mä en tienny että mä oon niin hyvä saunomisessa ku viimeks äispän piti pelastaa mut sieltä ylimmältä lauteelta ku olin ihan lääh ja puuh. Mutta nyt mä kekkasin että mä voinki hengailla siinä alempana ni siinä on paljon kivampi olla ja siitä pääsee ite poiskin sillon ku haluu eikä oo yhtään lääh ja puuh. Sit ku me Onnin kaa saunottiin ni mä jaksoin olla siellä saunassa pitempään. Ni nyt oon sitte Löylymestari ja aion jatkaa kanssa saunomista. Aion jatkaa sitä ihan kohta.

– Lipi the Löylymestari

Liti väittää että se on joku löylymestari mutta se puijaa! Se oli saunassa alemmalla tasolla! Mä oon isompi ja kuninkaallisempi ja jos joku on Mestari ni mä! Mä jaksan olla tosi pitkään saunassa ja ihan siellä ylimmällä tasolla missä kaikki Oikeet Löylymestarit on!

– Onni the Oikea Mestari

Melko Vanhoja Poikia Viiksekkäitä

MEILLÄ ON SYNTTÄRIT!!

NII ON!! MEILLÄ ON SYNTTÄRIT!!!

Synttäripäivällinen

Me on saatu maksiskakkua ja nakkikynttilöitä ja viilikuorrutusta!

Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi

Nii ollaanki saatu ja mä söin kanssa sen pöytäliinanki melkein kokonaa!

Sitte me saatii naapurista onnitteludelegaatio ja makkaralähetys.

Nii saatiinki ja ne oli parhaita makkaroita!

Näin se homma etenee!

 

 

 

Ja mä sain lahjan! Se oli paperissa ja mä sain repii ihan hulluna että se lahja tuli esiin! Onneks mä oon maailman paras repijä. Lue loppu tästä sivusta…

Pelottelua mökillä

Mökillä

Me oltiin mökillä. Siellä oli vähä pelottavaa. Ei mua muuten pelottanu yhtää mut siellä tuli välillä TOSI pimeetä. Siis T-O-S-I pimeetä. Onni oli ihan hurjimus ku se ei yhtään pelänny pimeetä vaa lähti juoksemaa sinne pimeyden sekaan vaa ihan tosta noin vaa. Mä en kyllä menny. Äispän valokeilassa menin vaa ja sit seisoin siinä kohtaa pihalla minne näky sisältä valoa.

Päivällä siellä ei ollu yhtään pelottavaa vaan tosi kivaa! Me oltiin Onnin kaa välillä ulkona ja välillä sisällä. Se oli tosi huippuu ku ulkona sai juosta hirmeen lujaa ihan missä vaa. Me käytii Äispän ja Onskan kaa lenkuroimassa siellä mettässä.

Hirmiö mettässä

Siellä mettässä oli paljon risuja ja sammalia ja pehmeetä maata ja mä loikin mun parhaita pupuloikkia siellä. Ja pömötin kans vähä! Sisällä me painittii ja siellä sisällä oli tosi paljon kaikkia kenkiä mitä mä piilotin. Sit mä otin päikkäreitä ja näin vaa unia missä mä puolustin kaikkia ja mä ulvoin kaikille vihulaisille että ne menis pois. Mä melkein säikähin itekki ku heräsin siihe mun ulvomiseen.

– Liti

Mä olin kanssa siellä mökillä ja ei mua kyllä pelottanu pimee, höh, mitä pelkäämistä siinä muka on. Liti pelkää kyl kaikkee ku se on ihan natiaine vielä. Mä en pelkää kyllä melkein mitää! Melkein oli kyl yks paniikki siellä mettälenkillä ku siellä mettässä oli joku Hirmiö! Mä tuijotin sitä mun pelottavimmalla tuijotuskatseella ni ei se uskaltanu tulla lähemmäs meitä.

– Onni Ensimmäinen Suuri Uljas

The Look

Sano "HERKKU"!

p.s.Sitte kun me tultii kotii ni arvatkaa mitä? Naapurin Anna oli lähteny johonki reissuun sillä aikaa. Sen ihmiset on vielä niitten kotona mut Anna ei oo siellä enää. Me on tuijotettu sinne pihalle monta kertaa mut ei se oo siellä enää ni se on varmasti lähteny reissuun. Terkkuja Annalle ja hyvää matkaa! Elä huoli, me vahitaan kyllä meiän huudeja. -Liti ja Onni-

Huono käytös pitää kiireisenä

Nii-i, se on ihmisfakta.

ME ei olla käyttäännytty huonosti (NII EI OLLAKKAA) vaan äispä on käyttääntyny. Se vaikeuttaa meiän elämää kokoajan! Se kuppaa ovella tooooooooooooooooooooosiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiii kauan ja vaatii kaikkee ihan ihmeellistä, niinku istu ja katso. Mistä lähtien on muka ovella tarvinnu istuu ja kattoo että se ovi aukee?!? Ihan turhaa huonoa käytöstä sanon mä! Mä oon ollu välillä vähän raivona siitä ja en oo varmasti kattonu vaikka äispä on sanonu. En aio palkita tollasta huonoa käyttääntymistä sillä että kattosin. Lipi on vähän heikko (ENKÄ OO!) ku se aina kattoo vaikka mä yritän viestittää sille et ”älä kato sinne vaan katotaan tonne niinku sieltä muka tulis joku”.

Lenkilläki meno on menny ihan kummalliseks. Äispä vaatii et sen pitää muka kävellä ekana, että se saa muka määrätä mihin mennään. Sitte jos mä yritän vähä palauttaa sitä ruotuun ni se – ette kyllä ikinä usko, mut – MURISEE mulle! TODELLA outoo käytöstä…

Sapuskat on vähän parantunu, niinku tänäänki saatiin napojen kaa lihukkakeittoo, mut kyllä mä silti sanon et se koko istu ja katso juttu alkaa nyt mennä vähän liian pitkälle. Sen takia mä en joskus viitti ees mennä koko keittiöön vaikka tiiän että ruokaa on tulossa. En palkitse äispän huonoo käyttääntymistä. Kyllä tässä täytyy nyt ihan tosissaan pitää kii saavutetuista oikeuksista ja eduista kun toi kreisi on alkanu tolleen pöllöilee! Mitähän Litiki luulee… Kohta se alkaa varmaan pitää äispää pomona kun se tolleen hulluttelee! Mitäs mä sit teen?! (ÄISPÄ ON POMO!) Noni! Mitä mä sanoin! Nyt on maailmanlopun elkeet kuulkaas…

– Onni (JA LITI!)

Mitäs me liitäjät

Onni tässä. Me oltiin eilen liitämässä ihan uuessa paikassa. Siellä oli tosi paljon kaikkee viestejä ja mä halusin lukee ne kaikki. Mä kanssa jätin sinne pihalle viestejä että mä oon ollu siellä nyt kans, ja sit jätin sinne putkeen viestin et ”huippuliitäjä/kuningas Onni rulettaa”. Nyt kaikki tietää sen sitte. Siellä ei ollu yhtään meiän normi akiliitokamuja, niinku vaikka Hessua tai Fidoo, vaan siellä oli pelkkiä postonilaisia. Siellä oli yhet Topi ja Teppo ja sit yks tyttöpostoni Sara. Ja sitte mä ja Liti. Litikin sai tulla sinne vaikka se ei ookkaan postonilainen ku se on ranskalaine. Mutta onneks me postonilaiset ollaan silleen aika suvaitsevaisia että me ei aleta syrjii toisia sen takia että ne on ranskalaisia.

– Onni

Lipi täällä moi! Mustaki on tullu akiliitäjä ja ehkä kans jo melkeen postonilainen! Mä olin eilen äispän ja Onnin kaa postonilaisten liitoharkoissa ja mä sain liitää kans ihan oikeesti! Oon mä vähän harjotellu jo ennenki mut en oo muuta ku putkee vaan. Mä oon jo putkessa tosi hyvä! Me juostaan äispän kaa ja sit se sanoo että putkeen ja sit mä juoksen hirveen nopeesti sieltä putkesta läpitte! Nyt mä saan kans mennä esteitä. Äispä laittaa ne kepit aina ihan maahan vaan, mut mä näytin silti että kyllä mä osaan hypätä niinku isot pojat, ja mä loikkasin hurjan korkeelle. Ihan niinku Onniki tekee! Mutta en mä sitte viittiny loikkia korkeelle enempää ku ei tarvinnu, ni sitten mä loikkasin ihan vähän vaan.

– Liti

Matkakumppani

Kille ja Mä

En mä ollu missään hävyksissä vaikka Lipi niin sano, mä olin ihan tallessa kokoajan. Mä läksin naapurin PA:n matkakumppaniks sen autolla. Me matkustettiin niitten mökille, sinne missä saa aina kaikkia parhaita ruokia ja saa nukkua niitten välissä sängyssä. Mä oon käyny siellä monesti ennenki. Me hengattiin siellä PA:n ja KA:n kanssa ja mä sain pihviä ja leipää rillistä, nam! Mulla on siellä yks naapurikaveri, Kille. Kille tuli kyläilee ja me painittii yhessä. Killeki sai pihviä ja leipää rillistä. Sitte mä sain puolukkamarjoja ku KA annosteli niitä siihe maahan. Mä lähetin äispälle kuvaterveisiä ettei sille tulis kauheen hirmee ikävä mua:

Kaikki hyvi!

– Onni

%d bloggers like this: