Retku
Retku on mun lemmikkikilpikonna. Kilpikonna tarkottaa sitä, että on sellanen konna jolla on oma kilpi aina mukana. Retku on vanha, ainaski yli kymmene vuotta. Mä oon kuullu et ne eli aikasemmin iskän kaa symbioosissa, siis ennen ku mamma tuli kuvioihin ja sotki niiden kuviot. Sen jälkeen Retku on joutunu sopeutumaan mamman lisäks uuteen kotiin. Mut nyt sitä on onni potkassu (ei kirjaimellisesti, mähän oon itse kiltteys enkä potki Retkuja) kun se on saanu kaverikseen mut!
Retku asuu meiän olkkarin nurkassa. Sillä on siellä oma koti, jonka osote on Olvi 4. Siinä talon seinässä lukee niin. Iskä on tosi kätevä tommosissa lemmikkikilpikonnien kotien remppaamisessa ni se on vähän sisustanu sitä laatikkoa kaapeleilla et Retkulla olis siellä aina lämmintä. Sit siellä on kauheesti sanomalehteä mut mä en saa pissata niiden päälle. Retku vaan saa tehä niin. Mä maistoin kerran sen pissaa, ei ollu kauheen hyvää.
Retku on mua paljon pienempi, ehkä vaan jotain mun pään kokonen tai vähän isompi, eli just sopivan kokonen mun leikkeihin. Ainut vaan siis että mä en saa leikkiä sen kaa. Iskä varsinki on tosi kriittinen sen suhteen. Jos siltä kysyttäis ni mä saisin varmasti lähestymiskiellon Retkua kohtaan, varmaan joku pari metriä hajurakoa ois minimi. Mamma antaa mun sentään mennä sen lähelle mut silti sekin kyttää kokoajan ite siinä vieressä että ”ethän sä nyt vaan koske siihen…” Kaikki johtuu siitä kun mä kerran yritin leikkiä Retkun kaa sitä kummitusjunavuoristorataleikkiä ja yritin ottaa sen siihen hurveliin kyytiin. Se kyyti oli tietysti mun suussa kun enhän mä voi sitä tassullakaan nostaa…
Sillon ku mä tulin tänne ni Retku oli varmaan ollu kauheen tuhma ja tehny jotain konnan töitä, kun se oli joutunu sellaseen aitaukseen. Mä kävin aina moikkaamassa sitä siinä aidalla ja juttelin sille ettei sillä ois kauheen yksinäistä siellä. Sit mä autoin sitä kurkun syönnissä joskus jos se ei ite jaksanu kaikkee. Nyt se on varmasti lusinu rangaistuksensa kun se aita meni pois yks päivä. Nyt Retku hiihtelee täällä ympäriinsä ja mä voin seurailla sitä. Ja mhaistellaki ehkä jos kukaan ei nää…
Bostoninterrieri Onni ja Ranskanbulldoggi Litmanen 
Siis vähänkö pähee tommonen konna! Se näyttää tosi viisaalta ja tietää varmaan Kaikki Maailman Jutut! Määkin haluan oman kilven niin sitten mää voin olla kilpilampuri, lampureista kaikkein paimenpäälliköin ikinä!
Kysyin Maaritilta milloin määkin saan oman lemmikkieläimen, kun sullakin on kilpikonna ja oon kuullu, että joillakin on omia pupuja, jotka sitten kakkaa niille napoja! Maarit vaan hymyili epämääräisen näköisenä. Ihan ku se juonis jotaki.
19 huhtikuun, 2007 12:24 pm
Oon ihan samaa mieltä Helkan kanssa, että helmi lemmikki sulla! Mäkin haluan ens jouluna oman turtles-ukkelin!
Mulla ei oo yhtään omaa lemmikkiä, vaikka oisin kyllä aika kiinnostunu semmoisista. Muorin mielestä mä en oikein sovi pienten otusten kaa samaan taloon. En kyllä ymmärrä miksi, koska mä oisin tosi hyvä opettaan niille juttuja. Voitais vaikka joka päivä leikkiä itsepuolustusta ja erilaisia taktisia kuristusotteita.
Kerran meille lensi ikkunasta sisälle yks lotikka, joku lemulude, mut sitä mä en halunnu pitää lemmikkinä.
-Tahvo-
19 huhtikuun, 2007 9:27 pm
Kuvittele Helka jos se Maarit vaikka juonii jotain lemmikkijuttuja sulle! Onks sulla tulossa synttärit pian? Jos se on vaikka sun synttärilahja! Jos se on joululahja ni sit joutuu kyllä oottamaan vähän liian pitkään. Mites nimpparit? Tai jos se on vaikka juhannuslahja!
Tahvolla alkaa olla joululahjalista jo aika hyvällä mallilla: papanakone ja turtles-ukkeli on jo listalla. Mä en oo vielä keksiny mitään joululahjatoiveita, kohta tulee varmaan jo kiire! Toivottavasti kuitenki saan enempi lahjoja ens jouluna kun viimeks. Sillon en saanu vissii mitään lahjoja. Mut sillon en vielä ollukaan mamman ja iskän luona. Ne varmasti lahjoo mua sit ihan tosissaan, tulee kultaa ja mirhamia (sikasipsejä ja vinkupööpöttimiä) ovista ja ikkunoista. Harmi et joululahjojen saantiin on vielä niin pitkä aika! Voisko SUPERnero-klubi alkaa ajaa koirien juhannuslahjoja uudeks perinteeks?
20 huhtikuun, 2007 7:41 am
Mä luulin ensin, että Retku on käärme! Sen nimi tuo kärmeksen mieleen. Retku onpi nätti ja sillä kiva yksiö. Mä oon vähän kade, kun sulla on oma lemmikki, kun mäkin haluisin.
20 huhtikuun, 2007 12:57 pm
Kyllä musta me ollaan ansaittu lemmikkejä, jos halutaan!
Mulla on synttärit vasta heinäkuun lopussa! Sinne on vielä miljoona päivää! Ja jouluun on vielä miljoonampaa päivää! Enkä kyllä ollu vielä muistanu tehdä lahjalistaakaan.
Viimevuonna sain Kari Narukoiran. Pistelin sen heti palasiksi, se oli tosi mukava lahja! Varsinkin sen tassuja oli mukava viskoa Maaritin isän ja äitin takapihalla! Sitten sain kans Tero Pallotipun. Sen unohdin Maaritin isän ja äitin luo! Tai Maarit unohti, koska sen kuului pakata se mukaan. Sain sen nyt pääsiäisenä kotiin, mutta Maarit panttaa sitäkin jossakin laatiossa! Tero on mukava ja sen mahassa on jo lupaava repeämä.
Oma lemmikki ois kuitenkin kyllä ihan eri sarjaa! Tai jos sais sukulaisia. Niitä en ees rikkois ku antaisin niitten leikkiä mun leluilla, enkä panttais mitään laatikkoon niinku tympäle Maarit!
21 huhtikuun, 2007 7:10 am
Sulla on hienon nimisiä leluja. Mulla on vaan Herra Hirvi. Mulla oli myös Kärmes mut se meni rikki monta kertaa ja mamma takavarikoi sen. On mulla siis muitaki leluja mut niillä ei oo nimiä. Muita leluja on sukka ja pallo ja pesupallo ja kieli ja kana ja siili ja tyyny ja lohikäärme ja sit on sellasia tupsukoita aika monta. Mulla oli sellane ihan huippu iso karvapallo mut mulle tuli siitä kauhee oksu ni sekin takavarikoitiin. Kaikki kiva otetaan aina pois…
21 huhtikuun, 2007 12:05 pm